Ero sivun ”Kofeiini” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kirjoitettu uusiksi
kh ym
Rivi 25:
|valmisteen_antotapa=nieltynä<ref name=i/>
}}
'''Kofeiini''' on [[stimulantti]]na toimiva [[ksantiini]]johdannainen. Se onja yksi maailman käytetyimmistä [[Päihde|päihteistä]]. Sitä on luontaisesti yli 60:ssa kasvilajissa, joista osasta tehdään ruokia ja juomia, kuten [[kahvi]]a ja [[tee]]tä. Kofeiinin tai näiden kofeiinipitoisten elintarvikkeiden käyttö voi lisätä energisyyttä, valppautta tai vähentää uneliaisuutta usean tunnin ajaksi. Isot annokset voivat aiheuttaa esimerkiksi ahdistusta, pahoinvointia tai vapinaa. Vakavat sivuvaikutukset ovat harvinaisia ja tappavat [[Yliannostus|yliannostukset]] ovat usein tarkoituksellisia.<ref name=i/>
 
Ihmisissä kofeiini vaikuttaa sitoutumalla aivojen ja muun kehon A<sub>1</sub> ja A<sub>2A</sub>-[[Adenosiinireseptori|adenosiinireseptoreihin]] [[Antagonisti (lääketiede)|antagonistina]]. [[Adenosiini]]a kertyy valveilla oltaessa aivoihin, joissa se aiheuttaa uneliaisuutta sitoutumalla näihin reseptoreihin [[agonisti]]na. Kofeiini estää siis adenosiinin reseptorisitoutumista ja vaikutuksia.<ref name=r/> Kofeiinilla myös muita vaikutuksia. Se esimerkiksi tehostaa [[dopamiini]]n vaikutusta adenosiinireseptorivälitteisesti.<ref name=p/>
 
Alle 400 milligramman vuorokausittaisia (mg/vrk) kofeiiniannoksia voidaan pitää turvallisina aikuisille.<ref name=b>{{Lehtiviite|Otsikko=Scientific opinion on the safety of caffeine|Julkaisu=EFSA Journal|Ajankohta=2015|Vuosikerta=13|Numero=5|Doi=10.2903/j.efsa.2015.4102|Issn=1831-4732|www=https://efsa.onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.2903/j.efsa.2015.4102}}</ref> Tätä isommat vuorokausiannokset saattavat pitkäaikaiskäytössä aiheuttaa erinäisiä terveyshaittoja.<ref name=l/> Alle 200&nbsp;mg/vrk kofeiiniannosten käyttö ei ole vaarallista [[Raskaus|raskauden]] tai [[Imetys|imetyksen]] aikana [[sikiö]]lle tai imetettävälle lapselle,<ref name=b/> mutta yli 300&nbsp;mg/vrk annosten käyttö raskauden aikana lisää muun muassa [[keskenmeno]]n ja [[Keskonen|keskosuuden]] riskiä.<ref name=l/> Aikuisilla kofeiinin säännöllisen käytön on havaittu liittyvän alentuneeseen [[Parkinsonin tauti|Parkinsonin taudin]] ilmenemisriskiin.<ref name=m/><ref name=s/><ref name=t/>
 
==Kemialliset ominaisuudet==
Rivi 36:
 
==Valmistaminen==
KofeiiniaPuhdasta kofeiinia saadaan synteettisesti tai [[Uuttaminen|uuttamalla]] kasveista. Uutettu kofeiini saadaan yleensä sivutuotteena osana kofeiinittomien elintarvikkeiden tuottoa.<ref name=c/> Vuosina 2000 ja 2011 pääosa maailmassa elintarvikkeisiin ja muihin tarkoituksiin käytetystä puhtaasta kofeiinista oli synteettistä.<ref name=d>{{Kirjaviite|Tekijä=HH Lenz|Nimeke=Ullmann's encyclopedia of industrial chemistry|Vuosi=2000|Kappale=Purine derivatives|Sivu=541–546|Julkaisija=Wiley‐VCH|Isbn=9783527306732|Doi=10.1002/14356007.a22_383}}</ref><ref name=c/> Vuonna 1999 puhdasta kofeiinia tuotettiin maailmassa arviolta 10&nbsp;000–15&nbsp;000 [[tonni]]a.<ref name=c/>
 
===Synteesi===
Rivi 48:
==Käyttö==
===Päihdekäyttö===
Kofeiinia käytetään heikkotehoisena [[stimulantti]]na yleensä erilaisten ruokien muodossa. Maailmassa yleisimmin käytettyjä kasveja, joissa on stimulanttivaikutuksen kannalta merkittäviä kofeiinipitoisuuksia, ovat [[kongonkahvi]]n ja [[arabiankahvi]]n kahvipavut sekä ja [[Teepensas|teepensaan]] lehdet. Muita vähemmän, mutta silti merkittävässä määrin käytettyjä kofeiinipitoisia kasveja ovatova


t [[mateemate]]npuun lehdet, [[kolapähkinä]]t ja [[guarana]]n siemenet. Näistä valmistetaan lähinnä juomia, kuten [[kahvi]]a, [[tee]]tä, [[Mate (juoma)|mateamateeta]] ja [[Kolajuoma|kolajuomia]]. Kolapähkinöitä myös syödään. [[Kaakaopuu]]n pavuissa on vähemmän kofeiinia kuin edeltävissä kasveissa,<ref name=c/> mutta [[kaakao]]pohjaiset ruuat, kuten [[suklaa]], voivat olla merkittävä kofeiinilähde eritoten lasten kohdalla. Kofeiinia käytetään myös [[Energiajuoma|energiajuomissa]] ja kofeiinitableteissa.<ref name=b/>
 
===Lääkekäyttö===
Rivi 54 ⟶ 57:
 
===Dopingkäyttö===
Kofeiinia voidaan käyttää [[doping]]aineena, joka parantaa kestävyyttä, anaerobista suoritusta ja voimaa. Kofeiini oli vuodesta 1984 asti [[WADA]]:n kiellettyjen dopinaineidendopingaineiden listalta, josta se poistettiin 1. tammikuuta 2004. Se on nyt WADA:n seurattavien aineiden listalla. Sen pitoisuuksia muun muassa virtsanäytteissä tarkkaillaan väärinkäytön varalta,.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=M Aguilar-Navarro et al|Otsikko=Urine caffeine concentration in doping control samples from 2004 to 2015|Julkaisu=Nutrients|Ajankohta=2019|Vuosikerta=11|Numero=2|Pmid=30699902|Doi=10.3390/nu11020286|Issn=2072-6643|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6412495/}}</ref> jollaistenMerkittävän väärinkäytön havaitseminen voivoisi johtaa uuteensen lisäämiseen uudelleen kiellettyjen aineiden kieltoonlistalle.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.thestar.com/sports/amateur/2017/03/08/caffeine-could-be-headed-to-world-anti-doping-agencys-prohibited-substance-list.html|nimeke=Caffeine could be headed to World Anti-Doping Agency’s prohibited substance list|tekijä=Marissa Payne|ajankohta=2017-03-08|viitattu=2020-12-24}}</ref>
 
==Pitoisuudet elintarvikkeissa ja kasveissa==
Rivi 123 ⟶ 126:
|paahtamaton kuivattu papu
|1344.5–1670.5
|<ref name=f>{{Lehtiviite|Tekijä=RM Alonso-Salces et al|Otsikko=Botanical and geographical characterization of green coffee (Coffea arabica and Coffea canephora): chemometric evaluation of phenolic and methylxanthine contents|Julkaisu=Journal of Agricultural and Food Chemistry|Ajankohta=2009|Vuosikerta=57|Numero=10|Sivut=4224–4235|Doi=10.1021/jf8037117|Issn=0021-8561|www=https://pubs.acs.org/doi/10.1021/jf8037117}}</ref>
|-
|''[[Coffea canephora]]'' (kongonkahvi)
Rivi 133 ⟶ 136:
|paahtamaton kuivattu papu
|1360
|<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=P Mazzafera, A Carvalho|Otsikko=Breeding for low seed caffeine content of coffee (Coffea L.) by interspecific hybridization|Julkaisu=Euphytica|Ajankohta=1991|Vuosikerta=59|Numero=1|Sivut=55–60|Doi=10.1007/BF00025361|Issn=1573-5060|www=https://link.springer.com/article/10.1007/BF00025361}}</ref>
|-
|''[[Cola acuminata]]''
Rivi 173 ⟶ 176:
==Vaikutukset==
===Akuutit vaikutukset===
Aikuisilla noin 250 milligramman (mg) niellyt kofeiiniannokset voivat lisätä energisyyttä, valppautta, keskittymiskykyä, viihtyvyyden tunnetta tai rauhallisuuden tunnetta. Noin 500&nbsp;mg niellyt annokset voivat aiheuttaa jännittyneisyyttä, ahdistusta, pahoinvointia, poikkeavia ihotuntemuksia ([[parestesia]]a), vapinaa, hikoilua, [[sydämentykytys]]tä, rauhattomuutta, sekavuutta, vilunväristyksiä, [[Punastuminen|punastumista]] tai päänsärkyä.<ref name=i/> Kofeiinin käyttö hieman ennen nukkumaan menoa heikentää kykyä nukahtaa ja lyhentää unen pituutta jo 100&nbsp;mg niellyin annoksin aikuisten kohdalla. Kofeiini nostaa hieman [[verenpaine]]tta ja sydämen syketiheyttä. Se myös lisää virtsaamistarvetta, eli se on [[diureetti]], mutta tämä vaikutus voi ollaon merkittävää aikuisilla vain jos kofeiiniannos on yli 6&nbsp;mg per kehonpainokilogramma.<ref name=b/>
 
Toistuva kofeiinin käyttö kehittää [[Toleranssi (lääkeaineoppi)|toleranssin]] sitä kohtaan, jolloin muun muassa sen uneen, verenkiertoon ja virtsan tuottoon kohdistuvat vaikutukset vähenevät. Toleranssi on osittaista, eikä kofeiinin vaikutuksia kohtaan kehity täydellistä toleranssia.<ref name=k>{{Lehtiviite|Tekijä=SE Meredith et al|Otsikko=Caffeine use disorder: a comprehensive review and research agenda|Julkaisu=Journal of Caffeine Research|Ajankohta=2013-9|Vuosikerta=3|Numero=3|Sivut=114–130|Pmid=24761279|Doi=10.1089/jcr.2013.0016|Issn=2156-5783|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3777290/}}</ref> Toleranssin mekanismia ei tunneta hyvin, mutta se voi johtua A<sub>1</sub>-[[adenosiinireseptori]]en määrän lisääntymisestä hermostossa vasteena kofeiinimolekyylien niitä estävään vaikutukseen (katso: [[Kofeiini#Toimintamekanismi|toimintamekanismi]]). Toleranssi verenpainevaikutuksiin ilmenee jo parin päivän toistuvan käytön aikana ja se liittyy vähentyneeseen kofeiinin aiheuttamaan [[epinefriini]]n, [[norepinefriini]]n ja [[reniini]]n eritykseen.<ref name=b/>
 
===Yliannostus===
 
==== Annoskoko ====
Ihmisten herkkyys kofeiinin vaikutuksille vaihtelee henkilöstä toiseen. Terveillä aikuisilla yleensä noin gramma nieltyä kofeiinia kerta-annoksena aiheuttaa yliannostuksen oireita. 2 gramman kerta-annokset vaativat sairaalahoitoa. Yli 5 gramman kerta-annokset ovat usein tappavia, mutta alimmillaan jo 3 gramman kerta-annokset ovat tappaneet aikuisia. Kofeiinin yliannostukset ovat usein itsemurhayrityksiä, mutteivat aina.<ref name=i/>
 
Eräässä harvinaisessa tapauksessa 16-vuotias poika kuoli vuonna 2017 kofeiinin laukaiseman [[rytmihäiriö]]n aiheuttamaan [[Sydänhalvaus|sydänhalvaukseen]] nieltyään 40 minuutin aikana 330–520&nbsp;mg kofeiinia. Ruumiinavauksessa pojalta ei löydetty piileviä sydänsairauksia. Kuoleman taustalla on silti kofeiinin lisäksi tai sen sijaan muita tuntemattomia tekijöitä, sillä annosta voidaan pitää yliannostukseen riittämättömänä.<ref name=i/><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.bbc.com/news/world-us-canada-39932366|nimeke=US teen died after drinking caffeine too quickly, coroner says|julkaisu=BBC News|ajankohta=2017-05-16|viitattu=2020-12-22}}</ref>
 
Nieltynä kofeiinin [[LD50]] on noin 367&nbsp;mg kofeiinia per kehonpainokilogramma (mg/kg) urospuolisille [[Rotta|rotille]]. Suun kautta kofeiinin LD50 vaihtelee muun muassa rottien sukupuolen ja ruokavalion mukaan.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=RH Adamson|Otsikko=The acute lethal dose 50 (LD50) of caffeine in albino rats|Julkaisu=Regulatory Toxicology and Pharmacology|Ajankohta=2016|Vuosikerta=80|Sivut=274–276|Doi=10.1016/j.yrtph.2016.07.011|www=https://www.researchgate.net/publication/305662917_The_acute_lethal_dose_50_LD50_of_caffeine_in_albino_rats}}</ref> Verenkiertoon pistettynä kofeiinin LD50 on rotille 101–108&nbsp;mg/kg.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=JM Peters|Otsikko=Factors affecting caffeine toxicity: a review of the literature|Julkaisu=The Journal of Clinical Pharmacology and The Journal of New Drugs|Ajankohta=1967|Vuosikerta=3|Numero=3|Sivut=131–141|Doi=10.1002/j.1552-4604.1967.tb00034.x|Issn=1552-4604|www=https://accp1.onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1002/j.1552-4604.1967.tb00034.x}}</ref>
 
====Oireet====
Rivi 195 ⟶ 200:
Vuonna 2017 julkaistussa [[meta-analyysi]]ssä havaittiin, että aikuisilla yli 400&nbsp;mg/vrk kofeiiniannokset voivat aiheuttaa univaikeuksia, masennusta, ahdistusta, lisätä kuolleisuutta sydän- ja verisuonitauteihin ja miesten kohdalla heikentää [[siemenneste]]en hedelmöittämiskykyä. Toisaalta analyysissä todetaan, että 400&nbsp;mg/vrk raja voi olla masennuksen kannalta liian matala, sillä kofeiini voi vastavuoroisesti kohentaa mielialaa, eivätkä 1200&nbsp;mg/vrk annoksetkaan ole lisänneet masennusriskiä kaikissa tutkimuksissa. 400&nbsp;mg/vrk raja sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden kannalta voi myös olla liian matala, sillä joissain tutkimuksissa edes 1050&nbsp;mg/vrk eivät lisänneet kuolleisuutta. Kofeiini lisää [[kalsium]]in poistumista kehosta, muttei ole varmaa, että onko yli 400&nbsp;mg/vrk kofeiiniannoksilla vaikutusta esimerkiksi [[osteoporoosi]]riskiin. Kuitenkin yli 400&nbsp;mg/vrk kofeiiniannokset yhdistettynä alhaiseen kalsiumin saantiin (esimerkiksi alle 700&nbsp;mg/vrk kalsiumia) voivat lisätä luunmurtumariskiä. Kofeiini ei vaikuta merkittävästi veren [[lipoproteiini]]arvoihin, mutta yli 400&nbsp;mg/vrk annosten kohdalla vaikutusta lipoproteiineihin ei ole tutkittu kovin laajalti.<ref name=l/><ref>{{Lehtiviite|Tekijä=C Doepker et al|Otsikko=Key findings and implications of a recent systematic review of the potential adverse effects of caffeine consumption in healthy adults, pregnant women, adolescents, and children|Julkaisu=Nutrients|Ajankohta=2018|Vuosikerta=10|Numero=10|Pmid=30340340|Doi=10.3390/nu10101536|Issn=2072-6643|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6212940/}}</ref>
 
2016 julkaistussa meta-analyysissä [[Ei-alkoholiperäinen rasvamaksa|ei-alkoholiperäistä rasvamaksaa]] sairastavilla kofeiinin säännöllisen käytön ei havaittu ehkäisevän maksan arpeutumista, mutta kahvin käytön havaittiin.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=H Shen et al|Otsikko=Association between caffeine consumption and nonalcoholic fatty liver disease: a systemic review and meta-analysis|Julkaisu=Therapeutic Advances in Gastroenterology|Ajankohta=2016|Vuosikerta=9|Numero=1|Sivut=113–120|Pmid=26770272|Doi=10.1177/1756283X15593700|Issn=1756-283X|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4699270/}}</ref> 2014 julkaistussa meta-analyysissä tavallisen ja kofeiinittoman kahvin havaittiin suojaavan [[Tyypin 2 diabetes|tyypin 2 diabetekselta]], joten kahvin vaikutus diabetekseen voi liittyä muihin sen ainesosiin kuin kofeiiniin.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=MingM Ding, Shilpa N. Bhupathiraju, Mu Chen, Rob M. van Dam, Frank B.et Hual|Otsikko=Caffeinated and Decaffeinateddecaffeinated Coffeecoffee Consumptionconsumption and Riskrisk of Typetype 2 Diabetesdiabetes: Aa Systematicsystematic Reviewreview and a Dosedose-Response Metameta-analysis|Julkaisu=Diabetes Care|Ajankohta=2014-02-01|Vuosikerta=37|Numero=2|Sivut=569–586|Pmid=24459154|Doi=10.2337/dc13-1203|Issn=0149-5992|www=https://care.diabetesjournals.org/content/37/2/569|Kieli=en}}</ref>
 
====Rytmihäiriöt====
Rivi 203 ⟶ 208:
Kofeiinin tai kofeiinipitoisten juomien säännöllisen käytön on havaittu vähentävän sairastumisriskiä [[Parkinsonin tauti]]in terveillä ihmisillä useissa meta-analyyseissä. Yleensä riskin alenema on sitä isompi, mitä isompia kofeiiniannoksia käyttää vuorokausittain.<ref name=m>{{Lehtiviite|Tekijä=CT Hong, L Chan, C Bai|Otsikko=The effect of caffeine on the risk and progression of Parkinson’s disease: a meta-analysis|Julkaisu=Nutrients|Ajankohta=2020|Vuosikerta=12|Numero=6|Pmid=32580456|Doi=10.3390/nu12061860|Issn=2072-6643|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7353179/}}</ref><ref name=s>{{Lehtiviite|Tekijä=H Qi, S Li|Otsikko=Dose-response meta-analysis on coffee, tea and caffeine consumption with risk of Parkinson's disease|Julkaisu=Geriatrics & Gerontology International|Ajankohta=2014|Vuosikerta=14|Numero=2|Sivut=430–439|Pmid=23879665|Doi=10.1111/ggi.12123|Issn=1447-0594|www=https://onlinelibrary.wiley.com/doi/pdf/10.1111/ggi.12123}}</ref><ref name=t>{{Lehtiviite|Tekijä=J Costa et al|Otsikko=Caffeine exposure and the risk of Parkinson's disease: a systematic review and meta-analysis of observational studies|Julkaisu=Journal of Alzheimer's disease|Ajankohta=2010|Vuosikerta=20|Numero=Suppl 1|Sivut=S221–238|Pmid=20182023|Doi=10.3233/JAD-2010-091525|Issn=1875-8908|www=https://www.researchgate.net/publication/41562325_Caffeine_Exposure_and_the_Risk_of_Parkinson's_Disease_A_Systematic_Review_and_Meta-Analysis_of_Observational_Studiess}}</ref> Kofeiinin tai kofeiinipitoisten juomien on myös havaittu hidastavan Parkinsonin taudin pahenemista sitä sairastavilla ainakin yhdessä meta-analyysissä.<ref name=m/>
 
Kofeiinin vaikutusta [[Alzheimerin tauti|Alzheimerin tautiin]] tai muihin [[Dementia|dementioihin]] ei tiedetä. Joissain meta-analyyseissä kofeiinin tai kofeiinipitoisten juomien säännöllisen käytön on havaittu vähentävän riskiä sairastua eri dementioihin, kuten Alzheimerin tautiin,<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Q Liu et al|Otsikko=Habitual coffee consumption and risk of cognitive decline/dementia: A systematic review and meta-analysis of prospective cohort studies|Julkaisu=Nutrition|Ajankohta=2016|Vuosikerta=32|Numero=6|Sivut=628–636|Pmid=26944757|Doi=10.1016/j.nut.2015.11.015|Issn=1873-1244|www=https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0899900715005389}}</ref><ref>{{Lehtiviite|Tekijä=F Panza et al|Otsikko=Coffee, tea, and caffeine consumption and prevention of late-life cognitive decline and dementia: a systematic review|Julkaisu=The Journal of Nutrition, Health & Aging|Ajankohta=2015|Vuosikerta=19|Numero=3|Sivut=313–328|Pmid=25732217|Doi=10.1007/s12603-014-0563-8|Issn=1760-4788|www=https://pubmedlink.ncbispringer.nlm.nih.govcom/25732217article/10.1007/s12603-014-0563-8}}</ref> mutta toisissa meta-analyyseissä vaikutusta ei ole havaittu. Ainakaan riskin ei ole havaittu kasvaneen käytön myötä.<ref name=n>{{Lehtiviite|Tekijä=SC Larsson, N Orsini|Otsikko=Coffee consumption and risk of dementia and Alzheimer’s disease: a dose-response meta-analysis of prospective studies|Julkaisu=Nutrients|Ajankohta=2018|Vuosikerta=10|Numero=10|Pmid=30322179|Doi=10.3390/nu10101501|Issn=2072-6643|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6213481/}}</ref><ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Y Kim, SM Kwak, S Myung|Otsikko=Caffeine intake from coffee or tea and cognitive disorders: a meta-analysis of observational studies|Julkaisu=Neuroepidemiology|Ajankohta=2015|Vuosikerta=44|Numero=1|Sivut=51–63|Pmid=25721193|Doi=10.1159/000371710|Issn=1423-0208|www=https://www.karger.com/Article/FullText/371710}}</ref> Ainakin kahvin käytön ja Alzheimerin taudin välillä havaitut ehkäisevät vaikutukset johtuvat ilmeisesti suorasta syy-seuraussuhteesta, sillä [[Mendelistinen satunnaistamistutkimus|mendelistisissä satunnaistamistutkimuksissa]] kahvin käyttöä lisäävien [[geeni]]en ei ole havaittu vähentävän Alzheimerin tautiriskiä, vaan pikemminkin lisäävän sitä.<ref name=n/>
 
===Käyttö raskauden tai imetyksen aikana===
Rivi 211 ⟶ 216:
 
===Riippuvuus===
Erään tutkimuksen mukaan kofeiinia säännöllisesti käyttävistä yhdysvaltalaisista noin 8%:lla ilmenee [[DSM-5]]:ssä ehdotetun määritelmän mukainen kofeiiniriippuvuus, joka ilmenee esimerkiksi [[vieroitusoire]]ina, tarkoitettua isompien annosten käyttönä, tai kyvyttömyytenä vähentää kofeiinin käyttöä huolimatta tiedostetuista haittavaikutuksista.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=MM Sweeney et al|Otsikko=Prevalence and correlates of caffeine use disorder symptoms among a United States sample|Julkaisu=Journal of Caffeine and Adenosine Research|Ajankohta=2020|Vuosikerta=10|Numero=1|Sivut=4–11|Pmid=32181442|Doi=10.1089/caff.2019.0020|Issn=2573-3397|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7071067/}}</ref>
 
Vieroitusoireet eivät ilmene yksittäisen käytön seurauksena. Niitä voi alkaa ilmetä esimerkiksi käytettäessä 300 milligrammaa kofeiinia joka päivä vähintään kolmen päivän ajan. Säännöllisesti kofeiinia käyttäneellä vieroitusoireet alkavat usein 12–24 tunnissa ja ovat voimakkaimmat 20–51 tunnin kuluttua käytön lopettamisesta lukien. Oireet voivat kestää 2–9 päivää ja niihin lukeutuvat useimmin päänsärky, väsymys, masennus, tyytymättömyys, keskittymisvaikeudet tai ärtymys. Oireet katoavat usein nopeasti jos kofeiinia käytetään uudelleen.<ref name=b/>
 
==Kulutus==
Pääosa ihmisten kuluttamasta kofeiinista on ruuissa luontaisesti esiintyvää kofeiinia, eikä synteettistä kofeiinia. Maailmassa kulutettiin vuosina 2009–2015 kasviperäistä kofeiinia 300&nbsp;000 [[tonni]]a per vuosi puhtaana kofeiinina ilmaistuna. Tästä pääosa oli [[Kahvi|kahvissa]] ja [[Tee|teessä]] olevaa kofeiinia. Arvio pohjautuu tuolloin tuotettujen kofeiinipitoisten kasvien määrään ja niiden keskimääräisiin luontaisiin kofeiinipitoisuuksiin.<ref name=c/>
 
[[EFSA]]:n vuoden 2015 katsauksen mukaan [[EU]]-maissa aikuisilla [[kahvi]] on keskimäärin yleisin kofeiinin lähde ja toiseksi yleisin on tee. [[teeSuklaa]]. Suklaa on yleisin lähde alle 10-vuotiailla. Suomessa yli 18-vuotiailla keskimäärin yli 90% vuorokausittain saadusta kofeiinista on peräisin kahvista.<ref name=c/>
 
[[Euromonitor]] -yrityksen vuoden 2013 markkinatutkimuksen mukaan kahvia kulutetaan maailmassa väkilukuun suhteutettuna eniten Suomessa. Kulutus Suomessa on 9.6 kilogrammaa jauhettua kahvia vuodessa per henkilö (kg/v/hlö). Toiseksi eniten kahvia kulutetaan [[Norja]]ssa (7.2 &nbsp;kg/v/hlö), sitten [[Alankomaat|Alankomaissa]] (6.7 &nbsp;kg/v/hlö), sitten [[Slovenia]]ssa (6.1 &nbsp;kg/v/hlö) ja sitten [[Itävalta|Itävallassa]] (5.5 &nbsp;kg/v/hlö).<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.caffeineinformer.com/caffeine-what-the-world-drinks|nimeke=Caffeine (Coffee) Consumption By Country|arkisto=https://web.archive.org/web/20200811215601/https://www.caffeineinformer.com/caffeine-what-the-world-drinks|arkistoitu=2020-08-11|viitattu=2020-12-24}}</ref>
 
[[International Coffee Organization]] -järjestön (ICO) mukaan vuosina 2018–2019 maailmassa tuotettiin noin 10 miljoonaa tonnia (Mt) kahvia. Suurimmat tuottajat olivat [[Brazilia]], [[Vietnam]] ja [[Kolumbia]], joissa tuotto oli vastaavasti 3.8, 1.9 ja 0.8 Mt.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.ico.org/historical/1990%20onwards/PDF/1a-total-production.pdf|nimeke=Total production by all exporting countries|julkaisija=International Coffee Organization|viitattu=2020-12-24}}</ref> ICO:n mukaan vuonna 2017 kahvia kulutettiin 2.5 Mt EU:ssa, 1.6 Mt [[USA]]:ssa, 0.5 Mt [[Japani]]ssa ja 0.3 Mt [[Venäjä]]llä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.ico.org/historical/1990%20onwards/PDF/4b-disappearance.pdf|nimeke=Disappearance (consumption) in selected importing countries|julkaisija=International Coffee Organization|viitattu=2020-12-24}}</ref>
Rivi 226 ⟶ 231:
==Biokemia==
===Vaikutusmekanismi===
Ihmisillä aivoihin kertyy sitä enemmän [[adenosiini]]a, mitä pidempään valvoo. AdenosiiniSe sitoutuu aktivoivana aineena eli [[agonisti]]na muun muassa A<sub>1</sub>- ja A<sub>2A</sub>-[[Adenosiinireseptori|adenosiinireseptoreihin]]. Tämä aiheuttaa valvomisen pitkittyessä yhä voimakkaampaa uneliaisuutta lisäämällä A<sub>1</sub>- ja A<sub>2A</sub>-reseptoriaktivaation kautta muun muassa [[oreksiini]]en ja [[histamiini]]n vapautumista aivoissa. Kofeiini taas sitoutuu näihin reseptoreihin kilpailevana [[Antagonisti (lääketiede)|antagonistina]] eli adenosiinilta sitoutumispaikkoja vievänä, mutta reseptoreita aktivoimattomana aineena. Kofeiini siis estää adenosiinin unettavia vaikutuksia.<ref name=r>{{Lehtiviite|Tekijä=CJ Watson, HA Baghdoyan, R Lydic|Otsikko=Neuropharmacology of sleep and wakefulness|Julkaisu=Sleep medicine clinics|Ajankohta=2010|Vuosikerta=5|Numero=4|Sivut=513–528|Pmid=21278831|Doi=10.1016/j.jsmc.2010.08.003|Issn=1556-407X|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3026477/}}</ref>
 
Kofeiini ei tiettävästi vapauta [[dopamiini]]a,<ref name=q>{{Lehtiviite|Tekijä=ND Volkow et al|Otsikko=Caffeine increases striatal dopamine D2/D3 receptor availability in the human brain|Julkaisu=Translational Psychiatry|Ajankohta=2015|Vuosikerta=5|Numero=4|Sivut=e549|Pmid=25871974|Doi=10.1038/tp.2015.46|Issn=2158-3188|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4462609/}}</ref> mutta tehostaa aivoissa [[synapsirako]]ihin jo vapautuneen dopamiinin [[Päihderiippuvuus|riippuvuutta]], kiihtymystä ja liikkumistarvetta aiheuttavaa vaikutusta adenosiini- ja [[dopamiinireseptori]]en yhdistelmien eli [[Proteiinien kvaternäärirakenne|heteromeerien]] kautta [[Allosteerinen säätelijä|allosteerisesti]].<ref name=p/> Kofeiinin A<sub>2A</sub>-reseptoriantagonismi on dopamiinivaikutuksissa keskeisintä.<ref name=q/>
 
[[Lisämunuaisydin|Lisämunuaisytimissä]] kofeiini vapauttaa A<sub>1</sub>-reseptoriantagonistina [[Katekoliamiini|katekoliamiineita]]. Näiden [[adrenergi]]silla vaikutuksilla voi olla jonkin verran merkitystä kofeiinin toiminnassa eritoten suurten kofeiiniannosten kohdalla.<ref name=i/> [[Munuainen|Munuaisissa]] kofeiini lisää A<sub>1</sub>-reseptoriantagonistina muun muassa [[natrium]]in, [[kalium]]in, [[kalsium]]in ja veden poistoa virtsaan,. muttaEi tarkkojakuitenkaan tiedetä mihin munuaisten [[ionipumppu|ionipumppuihin]]ja, joihin kofeiini vaikuttaa munuaisissa, ei tunneta. Veden poistumisesta johtuu kofeiinin [[diureetti]]vaikutus.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=RA Fenton et al|Otsikko=Caffeine-induced diuresis and natriuresis is independent of renal tubular NHE3|Julkaisu=American Journal of Physiology - Renal Physiology|Ajankohta=2015|Vuosikerta=308|Numero=12|Sivut=F1409–F1420|Pmid=25925253|Doi=10.1152/ajprenal.00129.2015|Issn=1931-857X|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4587593/}}</ref>
 
====Reseptori- ja entsyymisitoutuminen====
Rivi 240 ⟶ 245:
 
====Allosteeriset vaikutukset====
Suoran cAMP-vaikutuksen lisäksi adenosiinireseptorit voivat vaikuttaa allosteerisesti. A<sub>2A</sub>-reseptorien (A2AR) parit eli [[homodimeeri]]t ilmenevät ihmisten [[aivojuovio]]ssa D<sub>2</sub>-[[dopamiinireseptori]]en (D2R) parien kanssa neljän reseptorin ryhminä eli heterotetrameereinä. Näissä yhdistelmissä adeniiniadenosiini sitoutuu vain yhteen A2AR:ään, sillä sen pitoisuudet ovat normaalisti alhaiset. Adenosiini heikentää sitten negatiivisena [[Allosteerinen säätelijä|allosteerisena säätelijänä]] (NAM) [[dopamiini]]n D2R-välitteistä vaikutusta. Kofeiini on myös NAM, mutta D2R:n sijaan se heikentää ilmeisesti A2AR-parissa toisen A2AR:n vaikutusta, kumoten siis adenosiinin vaikutusta. Isoissa kofeiinipitoisuuksissa kofeiinit sitovat todennäköisemmin molemmat tetrameerin A2AR:t estäen tällöin D2R:n toimintaa adenosiinin tapaan. Tästä saattavat johtua suurten kofeiiniannosten liikkumistaliikkumishalua vähentävät vaikutukset, jolloin kofeiini toimisi myös samoin kuin [[Parkinsonin tauti|Parkinsonin taudin]] pakkoliikkeitä vähentävä [[istradefylliini]].<ref name=p>{{Lehtiviite|Tekijä=S Ferré et al|Otsikko=New developments on the adenosine mechanisms of the central effects of caffeine and their implications for neuropsychiatric disorders|Julkaisu=Journal of Caffeine and Adenosine Research|Ajankohta=2018|Vuosikerta=8|Numero=4|Sivut=121–130|Pmid=30596206|Doi=10.1089/caff.2018.0017|Issn=2573-3397|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6306650/}}</ref>
 
Ihmisissä on myös A1R-parien ja D<sub>1</sub>-dopamiinireseptoriparien tetrameerejä [[Selkäydin|selkäytimen]] liikehermosoluissa, joiden kautta kofeiini tiettävästi edistää edellä kuvatulla allosteerisella tavalla allosteerisesti dopamiinivälitteistä liikettä alhaisissa kofeiinipitoisuuksissa.<ref name=p/>
 
===Metabolia===
Ihmisissä nielty kofeiini imeytyy suolistosta lähes täysin ja ilman merkittävää [[ensikierron metabolia]]a. Se saavuttaa maksimipitoisuuden [[veriplasma]]ssa 30–120 minuutissa annoksen nielemisestä ja läpäisee helposti [[veri-aivoeste]]en.<ref name=i/> Kofeiinin [[puoliintumisaika]] aikuisissa on usein 4 tuntia, mutta se vaihtelee 2–8 tunnin välillä. [[Raskaus|Raskauden]] aikana tämä pitenee ja voi olla 6–16 tuntia.<ref name=b/>
 
Kofeiini hajoaa vakionopeudella, eli sen aineenvaihdunta on lineaarista. Vain noin yli 500&nbsp;mg annoksin sen [[entsyymi]]en käsittelykyky voi ylittyä, eikä aineenvaihdunta ole lineaarista. Ihmisissä noin 95% niellystä kofeiinista hajoaa [[maksa]]ssa [[CYP1A2]]:n kautta. 70–80% annoksesta muuntuu CYP1A2:lla ensin [[paraksantiini]]ksi,<ref name=b/> noin 11% [[teobromiini]]ksi ja noin 5% [[teofylliini]]ksi. Kaikki kolme ovat farmakologisesti aktiivisia.<ref name=i/> Teofylliiniä voi muodostua kofeiinista vähän myös [[CYP2C8]]-, [[CYP2C9]]- tai [[CYP3A4]]-välitteisesti. Teobromiini tai teofylliini voi muuntua CYP1A2:lla vastaavasti 7-metyyliksantiiniksi tai 1-metyyliksantiiniksi. 1-Metyyliksantiini voi hajotahapettua [[ksantiinioksidaasi]]lla 1-metyylivirtsahapoksi. Paraksantiini voi hajotahapettua CYP1A2:lla tai [[CYP2A6]]:lla 1,7-dimetyylivirtsahapoksi. Paraksantiini voi hajota CYP1A2-välitteisen hajoamisen jälkeen vaihtoehtoisesti [[N-asetyylitransferaasi]]lla 5-asetyyli-6-formyyliamino-3-metyyliurasiiliksi (AFMU). Pieni osa kofeiinista voi myös hajotahapettua CYP3A4-, CYP2C8-, CYP2C9- tai [[CYP2E1]]-välitteisesti 1,3,7-trimetyylivirtsahapoksi.<ref name=i/>
 
Edeltävät ovat keskeisimpiä aineenvaihduntatuotteita. Oikeasti tuotteita on ihmisissä yli 25 erilaista. Alle 5% kofeiiniannoksesta poistuu kehosta hajoamatta. Pääosa poistuu virtsaan aineenvaihduntatuotteina, joista pääosa on hajonnut pidemmälle kuin paraksantiiniksi, teobromiiniksi tai teofylliiniksi. Vain 2–5% annoksesta poistuu ulosteissa.<ref name=i/>
Rivi 270 ⟶ 275:
Kofeiinia sisältävän kahvin tai muiden kofeiinipitoisten valmisteiden (kolajuomat, tee) myyntiä ei ole rajoitettu Suomessa. Kofeiinitabletteja myydään apteekissa myös ilman reseptiä. Jotkin elintarvikemyymälät ovat 2000-luvulla alkaneet rajoittaa energiajuomien myyntiä alle 15-vuotiaille.
 
Suomessa elintarviketietoasetuksen mukaan juomaan, joka sisältää mistä tahansa lähteestä peräisin olevaa kofeiinia yli 150&nbsp;mg/l, on tehtävä merkinnät "''korkea kofeiinipitoisuus (...mg/100&nbsp;ml)''", ja "''ei suositella lapsille, eikä raskaana oleville tai imettäville''" jasekä suurin vuorokautinen käyttömäärä tarkasti ilmaistuna, kuten "Korkeintaan''korkeintaan kaksi tölkillistä päivässä''". Merkintöjä ei vaadita sellaisiin kahvi- tai teepohjaisiin juomiin eikä kahvi- tai teeuutteesta valmistettuihin juomiin, joiden nimessä on sana "kahvi" tai "tee".<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/elintarvikeala/valmistus/elintarvikkeista-annettavat-tiedot/pakkausmerkinnat/kayttoohje-ja-varoitusmerkinta/kofeiinia-sisaltavien-elintarvikkeiden-varoitus--ja-kayttoohjemerkinnat/|nimeke=Kofeiinia sisältävien elintarvikkeiden varoitus- ja käyttöohjemerkinnät|viitattu=2020-12-24}}</ref>
 
==Lähteet==