Ero sivun ”Mäntyniemi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Tarkempi tieto Mäntyniemen käyttöönoton ajankohdasta |
||
Rivi 36:
Mäntyniemeä ympäröivässä puutarhassa on käytetty paljon luonnonheiniä ja varpuja, koska arkkitehti Pietilä ja puutarhan suunnittelija, maisema-arkkitehti [[Maj-Lis Rosenbröijer]] halusivat tehdä ympäristöstä mahdollisimman suomalaisen. Suunnitelman avulla on tarkoitus myös säästää ja suojella ympäröivää luontoa, sekä luoda arkkitehtuurista, puutarhasta ja ympäröivästä luonnosta kokonaisuus.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Pentti Alanko | Nimeke =Luonnonkasvit puutarhassa | Vuosi = 1996| Kappale = | Sivu = | Selite = | Julkaisija =Tammi | Tunniste = ISBN 951-31-0720-5 | Viitattu = }}</ref>
Mäntyniemi jäi Pietilöiden viimeiseksi työksi ja sitä pidetään yhtenä heidän huomattavimmista luomuksistaan. Reima Pietilä kuoli 70-vuotissyntymäpäiväjuhlassaan saamaansa sairauskohtaukseen elokuussa 1993 eikä siten ollut näkemässä talon virallista käyttöönottoa saman vuoden loppusyksyllä.<ref>''Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1994'', s. 136. Helsinki: Otava, 1993.</ref> Presidentti [[Mauno Koivisto|Koivisto]] puolisoineen muutti Mäntyniemeen 17. marraskuuta 1993.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Mäntyniemi sai ensimmäiset asukkaansa | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 18.11.1993 | Tekijä = Helena Kjellberg | www = https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003284355.html}}</ref>
== Kritiikkiä ==
| |||