Ero sivun ”Hollannin suurvaltakausi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
1600-luvun historiaa |
laajenn |
||
Rivi 2:
==Nousu suurvallaksi==
Alankomaiden Espanjan-vastaista vapaussotaa (1568–1648) nimitetään myös [[Kahdeksankymmenvuotinen sota|kahdeksankymmenvuotiseksi sodaksi]]. Sen alkuvaiheessa kauppakaupunki [[Antwerpen]] hävitettiin kolmeen kertaan, ja sen aseman johtavana kauppakeskuksena sai [[Amsterdam]]. Muutoinkin suuri osa toimeliaisuudesta siirtyi Alankomaiden eteläosista (myöhemmästä Belgiasta) pohjoisosiin, josta käytettiin nimeä Yhdistyneiden provinssien tasavalta. Se itsenäistyi vuonna 1581 ja saattoi tarjota asukkailleen uskonnollisen suvaitsevaisuuden ja vapauden Espanjan hallinnosta. Niinpä sinne muutti muun muassa Ranskassa vainottuja [[Hugenotit|hugenotteja]] ja Portugalista karkotettuja [[Juutalaiset|juutalaisia]]. Itsenäistyneeseen osaan kuuluivat maakunnista [[Holland (maakunta)|Hollanti]], [[Zeeland]], [[Geldern]], [[Utrecht (provinssi)|Utrecht]], [[Overijssel]], [[Friisinmaa]] ja [[Groningen]]. Näistä Hollannin maakunta ja Amsterdamin kaupunki olivat talouden kannalta keskeisessä roolissa: Euroopan rahamarkkinoiden, kirjantuotannon, turkiskaupan ja monien muiden tuotteiden keskuksena. Amsterdamin vuonna 1609 perustettu pankki kehittyi maailman rahaliikenteen solmukohdaksi. Hollannin suurvaltakauden alkuaika (1600-luvun alkupuoli) oli taloudellisen kukoistuksen aikaa. <ref name="omh11" /> Maalla on tasavaltainen hallitusmuoto, vaikkakin valtion johtajana olevan käskynhaltijan arvo oli perinnöllinen.<ref name=hss>{{Kirjaviite | Nimeke = Historian suursanakirja| Julkaisija = WSOY| Vuosi = 1998| Tekijä = Kaisu-Maija Nenonen & Ilkka Teerijoki| Sivu = 624| Isbn = 951-0-22044-2 }}</ref>
==Talouden vahvuudet==
Suurvaltakauden taloudellinen, tieteellinen ja kulttuurinen kehitys oli ennennäkemätöntä, ja kautta nimitetäänkin kultakaudeksi.<ref>[https://web.archive.org/web/20100617195116/http://www.inghist.nl/overview/history/en/1600tot1700,1600---1700.html The Golden Age: 1600–1700]. ''History of the Netherlands''. Huygens Instituut voor Nederlandse Geschiedenis. Web Archive 2011. Viitattu 22.12.2020.</ref> Kauppalaivastoltaan Hollanti oli 1600-luvun puolivälissä Euroopan suurin: sillä oli enemmän kauppalaivoja kuin muilla mailla yhteensä. Laivaveistämöiden toiminta oli ripeää, ja tarvitsemansa puutavaran ja muun materiaalin se sai Itämeren rannoilta. Alankomaiden talous perustui kauppamerenkulkuun. Sillä oli kauppapoliittinen ylivalta erityisesti [[Pohjanmeri|Pohjanmeren]] ja [[Itämeri|Itämeren]] alueilla. Lisäksi Alankomaat sai haltuunsa lähes kaikki Portugalin Kaukoidän ja Brasilian siirtomaat ja kauppa-asemat, mikä mahdollisti erityisen tuottoisan maustekaupan. Hollantilaiset onnistuivat pienentämään laivojensa rahtikuluja valmistamalla helppohoitoisia ja halvalla rakennettuja aluksia. Siten Hollanti voitti jopa maitse Lähi-idän kautta kulkeneen välityskaupan, joka siirtyi merikuljetuksiin. Vuonna 1602 perustettu [[Hollannin Itä-Intian kauppakomppania]] valtasi Intian markkinat portugalilaisilta, ja sen tukikohdaksi muodostuivat muun muassa [[Molukit]], [[Sundasaaret]] ja [[Kapmaa]]. Komppanialla oli kauppamonopoli kaupankäytiin näillä alueilla ja lisäksi noin 50 sotalaivaa ja 10 000 sotilasta.<ref name="omh11" />
Myös kalastus oli talouden tärkeä osanen, ja pian sen rinnalle nousivat kaivostoiminta ja [[Manufaktuuri|manufaktuurit]]. Erikoisimpia kaupankäynnin muotoja oli tulppaanikauppa, joka lopulta kohosi [[Tulppaanimania|tulppaanimaniaksi]] ja romahti vuonna 1637. Kaikkiaan talouden myötätuuli kuitenkin kohotti maan hyvinvoinnin korkealle. <ref name="omh11" />
{{kesken}}
| |||