'''Rikkikiisu''' eli '''pyriitti''' eli "katinkulta" (on [[rautasulfidi|raudan sulfidi]], kemiallisesti [[Rauta|Fe]][[Rikki|S]]<sub>2</sub>, [[rautasulfidi]])rautadisulfidi. Se on yleisin kaikista [[sulfidi]]mineraaleista. Rikkikiisun toinen nimi pyriitti on johdettu [[Kreikan kieli|kreikan kielen]] sanasta '''''πυρίτης''''' (pyritēs), joka tarkoittaa "tulesta" tai "tulessa". Nimi on todennäköisesti peräisin siitä, että rikkikiisu kipinöi, kun sitä iskee [[teräs]]tä tai [[Piikivi|piikiveä]] vasten. Tätä rikkikiisun ominaisuutta on hyödynnetty esimerkiksi rataslukolla varustetuissa varhaisissa [[tuliase]]issa<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/technology/wheel-lock | Nimeke = Wheel lock | Julkaisu = Encyclopædia Britannica | Viitattu = 7.12.2018 {{en}}}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.engerisser.de/Bewaffnung/weapons/Wheellock.html | Nimeke = Wheellocks – Principles and Function | Julkaisu = Engerisser.de | Viitattu = 7.12.2018 {{en}}}}</ref> Rikkikiisu sekoitetaan hyvin helposti [[markasiitti]]in, jonka kemiallinen koostumus on sama ([[Rauta|Fe]][[Rikki|S]]FeS<sub>2</sub>, rautasulfidi), mutta sen [[kiderakenne]] on rikkikiisun kuutiollisesta poiketen ortorombinen.<ref name="kivikirja" /> Siinä voi olla hivenaineena pieniä määriä [[kupari]]a tai [[kulta]]a.<ref name="kivet">{{Kirjaviite | Nimeke = Kivet | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2000 | Tekijä = Jones, Adrian | Suomentaja = Koivisto, Marjatta | Sivu = 35 | Julkaisupaikka = Helsinki | ISBN = 951-0-31579-6}}</ref>
