Versio 18. joulukuuta 2020 kello 15.34 muokkaa Sananiekka57 (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 1 816 muokkausta p →‎Tutkimus: ainesanat yksikön partitiivisissa – ei "lihoja", "kaloja" ← Vanhempi muutos		Versio 21. joulukuuta 2020 kello 02.01 muokkaa kumoa 5-HT2AR (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 4 201 muokkausta lähteistettyä dataa ravintolähteisiin Merkkaus: Visuaalinen muokkaus: vaihdettu Uudempi muutos →
Rivi 78: === Lähteet ja saanti === Hyviä kalsiumlähteitä ovat esimerkiksi [[Maito\|maidot]], maitopohjaiset [[jäätelö]]t, [[Jugurtti\|jugurtit]], [[juusto]]t, tietyt [[tofu]]t, [[lehtikaali]], [[parsakaali]], [[Sareptansinappi\|sareptansinapin]] lehdet, [[Nauris\|nauriin]] lehdet, [[pinaattikiinankaali]] ja pehmeäluiset kalat (esimerkiksi tölkitetyt [[sardiinit]]). Liian pienen tyypillisesti käytetyn annoskoon, huonon imeytyvyyden tai alhaisen kalsiumpitoisuuden takia huonoja kalsiumlähteitä ovat esimerkiksi [[raejuusto]]t, [[soijamaito]], monet [[pavut]], [[manteli]]t, [[seesami]]nsiemenet ja [[pinaatti]]. Esimerkiksi pinaatissa on paljon kalsiumia, mutta sen sisältämä [[oksaalihappo]] toimii [[kelaattori]]na (katso [[antiravintoaine]]), joka estää kalsiumin imeytymistä. Joihinkin elintarvikkeisiin, kuten soijamaitoon tai mehuihin, voi olla lisätty kalsiumia, jolloin nekin ovat hyviä kalsiumlähteitä.<ref>{{Lehtiviite\|Tekijä=CA Titchenal, J Dobbs\|Otsikko=A system to assess the quality of food sources of calcium\|Julkaisu=Journal of Food Composition and Analysis\|Ajankohta=2007\|Vuosikerta=20\|Numero=8\|Sivut=717–724\|Doi=10.1016/j.jfca.2006.04.013\|www=https://www.researchgate.net/publication/257272988_A_system_to_assess_the_quality_of_food_sources_of_calcium}}</ref> Eri [[EU]]-maissa [[maitotuotteet]] ovat yleensä tärkeimpiä kalsiumlähteitä. Myös [[vesijohtovesi]] voi joissain maissa olla merkittävä kalsiumlähde. Kalsiumsuoloja sisältävät tabletit ja muut [[ravintolisä]]t ovat myös hyviä kalsiumlähteitä.<ref>{{Lehtiviite\|Otsikko=Scientific Opinion on Dietary Reference Values for calcium\|Julkaisu=EFSA Journal\|Ajankohta=2015\|Vuosikerta=13\|Numero=5\|Sivut=4101\|Doi=10.2903/j.efsa.2015.4101\|Issn=1831-4732\|www=https://efsa.onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.2903/j.efsa.2015.4101}}</ref> Hyviä kalsiuminlähteitä ovat esimerkiksi [[maitotuotteet]], [[seesam]]insiemenet, [[manteli]]t, [[nokkonen]], [[viikuna]], [[tofu]], [[soija]]jauho ja [[hasselpähkinä]]t. Lisäksi on saatavilla erilaisia tuotteita, johon on lisätty erikseen kalsiumia, esimerkiksi erilaisia [[kasvimaito]]ja sekä [[mehu]]ja. Erään lähteen mukaan seesaminsiementen ja manteleiden sisältämä kalsium ei imeydy elimistöön toisin kuin maidon sisältämä<ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.1225757\|nimeke=Ravitsemustieteilijä pöyristyi Oatlyn Maitomyytit-kampanjasta: "Älytöntä hyökätä yhtä ruoka-ainetta vastaan!"\|julkaisu=Maaseudun Tulevaisuus\|viitattu=2020-10-27\|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Suomalaiset saavat kalsiumia keskimäärin: naiset 1 007 mg/vrk ja miehet 1 202 mg/vrk eli suosituksiin verrattuna riittävän runsaasti. Noin prosentilla suomalaisista kalsiumin saanti on suurempaa kuin suurin hyväksyttävä päiväsaanti. Suomalaisten kalsiumista 60 prosenttia tulee maitovalmisteista ja niitä sisältävistä ruoista.<ref>{{Verkkoviite \| Tekijä = Paturi, M Tapanainen H, Reinivuo H, Pietinen P (toim.) \| Nimeke = Finravinto 2007 -tutkimus\| Osoite = http://www.ktl.fi/attachments/suomi/julkaisut/julkaisusarja_b/2008/2008b23.pdf \|Ajankohta = 2008\| Julkaisija = Kansanterveyslaitos\| Viitattu = 10.10.2008

Ero sivun ”Kalsium” versioiden välillä