Ero sivun ”Betyyli” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
luokat |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 2:
'''Betyyli''' on antiikin maailmassa tunnettu pyhä kivi, joka oli itse jumala tai jossa jumala asui. Latinaksi se on ''"Baytylos"'' ja kreikaksi "Baitylos", mutta sana tulee alun perin hepreasta, missä ''Beith-El'' tarkoitti "Jumalan taloa". Kiven palvonta tunnetaan nimellä "litolatria".
Antiikin tunnetuimpia betyylejä oli [[Apollonin temppeli (Delfoi)|Apollonin pyhäkkö]] Delfoissa, missä sijaitsi kartionmuotoinen pyhä kivi ''[[Omfalos (Delfoi)|omfalos]]'' eli maailman napa. Se oli muinainen [[meteoriitti]].<ref name="Flacelière">{{Kirjaviite|Tekijä=Flacelière, Robert|Nimeke=Sellaista oli elämä antiikin Kreikassa|Vuosi=1959/2004|Sivu=210|Julkaisupaikka=Helsinki|Julkaisija=WSOY|Tunniste=ISBN 951-0-19873-0}}</ref> Kiven palvonta Roomassa liittyi [[Kybele|Kybelen]] kulttiin. Vuonna 204 eaa. Pergamonin kuningas [[Attalos I]] luovutti roomalaisten lähetystölle fryygialaisen hedelmällisyyden ja elinvoiman jumalattaren Kybelen pyhän kiven, joka tuotiin Roomaan. [[Palatium|Palatiumin]] kukkulalle rakennettiin Kybelelle oma temppeli.<ref>Castrén, 2011, s. 310</ref>
Vanhassa Testamentissa kivi liittyy [[Jaakob (Iisakin poika)|Jaakobin]] uneen. Jumala lupasi tälle unessa perintöosaksi maan, jolla hän lepäsi. Raamattu kertoo: "Aamun valjettua Jaakob otti kiven, joka hänellä oli ollut päänalusenaan, pystytti sen patsaaksi ja vuodatti sen päälle öljyä. Hän antoi paikalle nimen Betel" (1. Moos 28: 18–19). Myös tässä sana tarkoitti Jumalan taloa.
| |||