Ero sivun ”Agathon Meurman” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p "–" |
Anr (keskustelu | muokkaukset) p kh |
||
Rivi 31:
Kotitilaansa viljellessä Meurman alkoi kirjoitella sanomalehtiin. Kannanotoissaan hän oli vankkumaton suomenmielinen ja terävällä ja iskevällä tyylillään hän herätti melko suppean suomalaisen lehtien lukijakunnan mielenkiinnon. Enoltaan A. I. Arwidssonilta hän sai myös vaikutteet tämän poliittisen näkemyksensä muodostamiseksi. Toinen merkittävä hänen poliittiseen ajatteluunsa vaikuttanut henkilö oli G. Z. Forsman (myöh. [[Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen]]), johon hän oli tutustunut sukulaisvierailullaan Hämeenkyrössä. Yhdessä Yrjö Koskisen kanssa hänestä tuli [[Suomalainen puolue|suomalaisen puoleen]] johtohahmo aina vuodesta 1863 lähtien.
Omassa elinympäristössään Meurman osallistui innokkaasti ja antautuen kunnalliseen toimintaan. Tämä puolestaan oli itsestään selvä askel kohden valtakunnan politiikkaa ja valtiopäiviä. [[Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät|Valtiopäiville]] hän osallistui 1872–1900, aikana jona
Meurman oli jäsenenä talonpoikaissäädyssä ja kohosi säätynsä vaikutusvaltaisimmaksi jäseneksi. Usein Meurmanin mielipide tuli koko säädyn yhteiseksi mielipiteeksi, joka sitten esiteltiin eteenpäin. Vain harvat, esimerkiksi [[Juhana Idänpään-Heikkilä]], uskalsivat nousta vastustamaan Kangasalan karhun näkemyksiä. Usein vastustajia kohtasi tyly tappio, ensin säädyn sisällä ja todennäköisesti myös seuraavissa valtiopäivämiesvaaleissa.
Rivi 45:
Meurman oli taitava kirjoittaja myös suomeksi ja hänen muistelmansa kuin historialliset tutkielmansakin ovat mielenkiintoista luettavaa vielä tänäänkin. Samoin hänen kielensä on pysynyt hyvin elävänä ja lukukelpoisena. Eritoten 1800-luvun loppu oli Meurmanilla tuotteliasta kirjoittamisen aikaa. Myös Meurmanin teoksissa käsitellyt aiheet olivat monipuolisia, muistelmista sanakirjoihin. Suuressa osassa hänen kirjoituksiaan onkin oman koetun ja eletyn poliittisen elämän muistelua ja dokumentointia, näin esimerkiksi suuret nälkävuodet ja suomen kielen uuden aseman historialliset piirteet tulevat aikalaiskirjoittajan mukaisina esille.
Kirjojen tekemisen lisäksi Meurman myös arvosteli kirjallisuutta, ja täten hän joutui ristiriitaan muun muassa [[Minna Canth]]in ja muiden tämän kaltaisten
== Meurmanin tietosanakirja ==
Rivi 52:
Vuosina 1883–1890 ilmestyi erillisvihkosina Meurmanin toimittama ''Sanakirja yleiseen siwistykseen kuuluwia tietoja varten'', joka oli ensimmäinen suomenkielinen tietosanakirja. Hanke oli vaativa, varsinkin kun suomenkielisiä esikuvia ei juuri ollut. Meurman ryhtyi työhön hieman peloissaan, sillä hän oli mielestään kurja oikolukija. Kiivaana suomenmielisenä Meurman halusi kuitenkin rakentaa suomen kieltä kaikin kirjallisin keinoin. Ruotsinmieliset vaativatkin juuri erilaisia näyttöjä suomen kielen sopivuudesta sivistyksen ja hallinnon tarpeisiin.
Kun Meurmanin kirja ilmestyi, oli käsite tietosanakirja vielä tuntematon
== Teoksia ==
| |||