Ero sivun ”Vanha virsikirja” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 2001:14BA:AB00:DFB2:0:0:0:1) ja palautettiin versio 19323224, jonka on tehnyt 2001:14BA:AB00:C99D:0:0:0:1: Playkauppalinkki toimii vain puhelimelle, ja muutenkin nettilinkki lienee parempi
Merkkaus: Palautettu manuaalisesti aiempaan versioon
Niera (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 3:
 
== Kirjan synty ==
'''Vuoden 1701 virsikirja''', niin sanottu '''Vanha virsikirja,''' on [[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa]] kauimmin käytössä ollut [[virsikirja]]. Vuonna [[1701]] ilmestynyt piispa [[Johannes Gezelius nuorempi|Johannes Gezelius nuoremman]] johdolla valmisteltu ja [[Eerik Cajanus|Eerik Cajanuksen]] toimittama kirja palveli kirkon virallisena virsikirjana vuodesta 1701 vuoteen 1886.<ref name=":1" /> Niinpä uuden kirjan ilmestyttyä vuoden 1701 virsikirja sai pian lisänimen "Vanha virsikirja". Ruotsissa, suomenkielisenä virsikirjana sitä käytettiin suomenkielisenä virsikirjana aina vuoteen 1898.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=|Nimeke=Ruotsin kirkon virsikirja. Seurakuntatyön toimikunnan vuonna 1993 asettaman työryhmän ehdotus|Vuosi=2001|Luku=Ruotsin suomenkielinen virsikirja, historiaa|Sivu=7,10|Julkaisija=Verbum förlag Ab, Stockholm. ISBN 91-526-4497-9}}</ref> Tämän jälkeen kirjan käyttö jumalanpalveluksissa loppui vähitellen, mutta sen asema pysyi edelleen vahvana [[herätysliike|herätysliikkeiden]] keskuudessa. Vanha virsikirja on yhä aktiivisessa käytössä ainakin [[Länsi-Suomen Rukoilevaisten Yhdistys|Länsi-Suomen Rukoilevaisuudessa]].<ref name=":1">{{Kirjaviite|Tekijä=Reijo Pajamo, Erkki Tuppurainen|Nimeke=Kirkkomusiikki|Vuosi=2004|Sivu=130|Selite=Suomen musiikin historia|Julkaisija=WSOY|Isbn=951-0-27707-x}}</ref>
 
Virsikirjan uudistus tapahtui sen jälkeen, kun vuonna 1695 ilmestyi uusi ruotsinkielinen virsikirja, ns. karoliininen virsikirja (''Den karolinska psalmboken''). Suomenkielinen virsikirja tuli tehdä sen mukaisesti ja sen hyväksyi "kolme konsisoria"ː Turun, Viipurin ja Narvan konsisoritkonsistorit (tuomiokapitulit), koska kirjaa tuli käyttää myös silloisen valtakunnan itäisimmissä osissa, nykyisen Pietarin kaupungin ympäristössä suomea puhuvan väestön parissa. Virsikirjan toimittaneen työryhmän jäsenistä ja virsien kääntäjistä ei ole tietoa. Kuitenkin Turun koulun silloinen director cantus [[Erik Cajanus|Erik Cajanu]]<nowiki/>s on ollut mukana kirjan valmistelussa.<ref name=":1" />
 
== Kirjan sisältö ==