Ero sivun ”Suomen Kuljetustyöntekijäin Liitto (1935)” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kv-liitto 53 alkaen |
jäsenistön koostumus, työehtosopimukset, kansainväliset liitot |
||
Rivi 15:
}}
'''Suomen Kuljetustyöntekijäin Liitto''' (SKL) oli vuosina 1935–1957 toiminut [[ammattiliitto]].<ref name=”bergholm-kuljetusala”>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tyark.fi/lists/aktliitto.htm | Nimeke = Hajanainen ja sekava sukupuu. Kuljetusalan ammattiliitot 1905–1995 | Tekijä = Tapio Bergholm | Julkaisija = Työväen Arkisto | Viitattu = 6.6.2020 }}</ref> SKL kuului [[Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto]]on vuosina 1936–1949.<ref name="saktk">[https://yksa.darchive.fi/YKSA3/public/archive/TA/Archive.action?show=&resource.uri=https://yksa.mikkeliamk.fi/resources/group/143271201698200/YAM100202 SAK:n vuosikirjat 1931–1969] (Työväen Arkisto)</ref> Jatkosodan jälkeen liittoa johtivat [[Suomen Kommunistinen Puolue|kommunistit]] ja [[Suomen Kansan Demokraattinen Liitto|kansandemokraatit]]. SKL julkaisi lehteä ''[[Kuljetustyöntekijä]]'' (1945–1957).<ref name=”bergholm-kuljetusala”/> Vuonna 1957 SKL yhdistyi [[Satamatyöntekijäin Liitto]]on.
SKL kuului 1930-luvulta alkaen [[Kansainvälinen kuljetustyöläisten liitto|Kansainväliseen kuljetustyöläisten liittoon]] (ITF) ja [[Skandinavian kuljetustyöläisten liitto]]on (STF). Heinäkuussa 1949 SKL liittyi [[Maailman ammattiyhdistysten liitto|Maailman ammattiyhdistysten liiton]] (MAL) alaiseen [[Meri-, jokiliikenne-, kalastajain ja satamatyöläisten kansainvälinen liitto|Meri-, jokiliikenne-, kalastajain ja satamatyöläisten kansainväliseen liittoon]], mikä johti erottamiseen STF:stä maaliskuussa ja ITF:stä heinäkuussa 1950. SKL liittyi myös MAL:n [[Maa- ja ilmakuljetustyöläisten kansainvälinen liitto|Maa- ja ilmakuljetustyöläisten kansainväliseen liittoon]].<ref name="toimkert1950">SKL:n toimintakertomus 1948–1950, s. 6–7.</ref> Maaliskuussa 1953 MAL:n liikennejaostot yhdistettiin [[Kuljetus-, satama- ja kalastusalojen työläisten kansainvälinen liitto|Kuljetus-, satama- ja kalastusalojen työläisten kansainväliseksi liitoksi]], johon SKL liittyi.<ref name="tks310352"/>
==Liittorajat==
SKL:n pääalat olivat [[Autonkuljettaja|autonkuljetus]] ja [[satama]]työt.<ref>Bergholm 2005, s. 146.</ref> Autonkuljettajien ohella liittoon kuuluivat monet muut kuljetusalan työntekijät kuten [[asentaja]]t, [[apumies|apumiehet]], [[rahastaja]]t, [[hevosajo|hevosmiehet]], [[varikko]]- ja [[varasto]]työläiset sekä linja-autoasemien työntekijät.<ref name="tk48s12">SKL:n toimintakertomus 1945–1947, s. 12.</ref> Liitolla oli perustamisesta lähtien monia riitoja liitto- ja sopimusrajoista muiden liittojen kanssa. Kiistakumppaneina olivat etenkin [[Suomen Liiketyöntekijäin Liitto]], [[Suomen Työläisliitto]], [[Kunta-alan ammattiliitto KTV|Suomen Kunnantyöntekijäin Liitto]] ja [[Suomen Elintarviketyöläisten Liitto]]. SAK toimi sovittelijana.<ref name=”bergholm-kuljetusala”/>
Työläisten ohella SKL:ään kuului [[Pienyritys|pienyrittäjiä]]. Vuodesta 1939 alkaen vuokra-autoilijoilla ja kuorma-autonomistajilla oli omat edustajansa liittotoimikunnassa.<ref name=”bergholm-kuljetusala”/>
Rivi 25 ⟶ 27:
Satamien [[työnjohtaja]]t muodostivat kuljetusliitossa valtakunnallisen ammattiosaston, joka allekirjoitti Lastauttajain Työnantajaliiton kanssa neuvotellun työehtosopimuksen.<ref>Bergholm 2005, s. 120–121.</ref> Kesällä 1949 sosialidemokraatteja kannattaneet työnjohtajat siirtyivät [[Yleinen Työnjohtajaliitto|Yleiseen Työnjohtajaliittoon]].<ref>Bergholm 2005, s. 306.</ref>
==Työehtosopimukset==
Ennen vuotta 1945 SKL:llä oli ainoastaan paikallisia sopimuksia joidenkin [[Osuuskauppa|osuusliikkeiden]] kuten [[Elanto|Elannon]] kanssa. Ensimmäinen valtakunnallinen [[työehtosopimus]] allekirjoitettiin satama-alalle kesäkuussa 1945. Parin seuraavan vuoden kuluessa liitto solmi noin viisitoista erillistä valtakunnallista sopimusta [[Autoliikenteen Työnantajayhdistys|Autoliikenteen Työnantajayhdistyksen]] (linja-autonkuljettajat ja rahastajat, kuorma-autonkuljettajat ja apumiehet, linja-autoasemien henkilökunta), [[Autoalan Työnantajaliitto|Autoalan Työnantajaliiton]] (autokorjaamot), [[Puolustusvoimien pääesikunta|Puolustusvoimien pääesikunnan]] hallinnollisen osaston (armeijan varikot, kuljetustyöntekijät, varastotyöntekijät), [[Valtionyhtiö|valtion laitosten]] ja [[ministeriö]]iden (kuljetustyöntekijät, automiehet, autonkuljettajat, apumiehet, [[Suomen postilaitoksen historia|Postin]] varikot ja korjaamot), [[Liiketyönantajain Keskusliitto|Liiketyönantajain Keskusliiton]] (kauppaliikkeiden automiehet, huolintatyönjohtajat ja tullaajat), [[Kulutusosuuskuntien Keskusliitto|Kulutusosuuskuntien Keskusliiton]] (kauppaliikkeiden automiehet), [[Suomen Lastauttajain Keskusliitto|Suomen Lastauttajain Keskusliiton]] (merisatamien satamatyöläiset, satamatyönjohtajat), [[Rannikon ja Sisävesistöjen Laivaliikenteenharjoittajain Työnantajaliitto|Rannikon ja Sisävesistöjen Laivaliikenteenharjoittajain Työnantajaliiton]] (sisävesien lastaus- ja purkaustyöntekijät) ja [[Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä|Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän]] (autohuoltoala, öljytehtaat, [[Pohjolan Liikenne]]) kanssa.<ref>SKL:n toimintakertomus 1945–1947, s. 26–27, 32–33.</ref>
SKL:n sopimuksista seitsemän purettiin [[Työtuomioistuin|työtuomioistuimissa]] vuosina 1949–1950 ja työnantajat irtisanoivat viisi muuta. Vuoden 1950 lopussa liitolla oli jäljellä neljä – valtion laitosten ja Liiketyönantajain Keskusliiton kanssa solmittua – sopimusta sekä paikalliset sopimukset kolmentoista osuusliikkeen kanssa.<ref>SKL:n toimintakertomus 1948–1950, s. 20–21.</ref>
==Historia==
Rivi 41 ⟶ 48:
===1940-luvun lopun lakkoliikkeet===
Sotien jälkeen liiton jäsenmäärä moninkertaisestui lyhyessä ajassa. SKL kasvoi nopeammin kuin muut SAK:n liitot. Vuonna 1945 SKL:ssä oli 17 720 ja vuonna 1947 24 006 jäsentä. [[Työehtosopimus|Työehtosopimukset]] solmittiin pian useille aloille. Monien satamien työhönotto siirtyi liiton valvomiin konttoreihin. Liittoa johtivat kommunistit ja kansandemokraatit.<ref name=”bergholm-kuljetusala”/> Vuonna 1947 SKL:n 184 osastoon oli järjestäytynyt noin 10 000 autoalan työntekijää, 9 970 satamatyöläistä, 1 400 hevosmiestä ja 1 300 varikko- tai varastotyöläistä. Jäsenistä naisia oli noin 2 000.<ref name="tk48s12"/>
[[Pekkalan hallitus|Hallitusvastuuta kantanut]] SKP hillitsi palkkaliikkeitä parisen vuotta.<ref>Bergholm 2005, s. 98.</ref> Kuljetusalalla maltillinen linja murtui Helsingin kaupungin autonkuljettajien alkuvuonna 1947 saamien korotusten jälkeen. SKL ryhtyi vaatimaan tuntuvia tasokorotuksia Helsingin Automiesten johdolla. Tyytymättömyyttä aiheutti muun muassa se, että kuljettajat tekivät töitä [[Aikapalkkaus|aikapalkalla]] ja ansiot jäivät pienemmiksi kuin [[Urakkapalkka|urakkatöissä]], joita käytettiin kuljetusliitossakin muilla aloilla. Kuljettajat menettivät tuloja myös [[häkälisä|häkälisien]] vähenemisen myötä. [[Hinta- ja palkkaneuvosto]] esitti helmikuun lopussa viiden prosentin korotuksia, mutta automiehet tyrmäsivät esityksen. 22. maaliskuuta SAK epäsi liitolta valtakunnallisen työtaisteluluvan, mutta lakko oli tarkoitus aloittaa silti. Työtaistelu peruuntui, kun [[Suomen valtioneuvosto|valtioneuvosto]] hyväksyi 2. huhtikuuta äänin 7–6 palkankorostusmallin, jonka ministeri [[Erkki Härmä]] ja liitto olivat neuvotelleet. Ratkaisu johti hallituskriisiin ja päätökseen tyytymättömät [[Suomen Keskusta|Maalaisliiton]] ministerit uhkasivat erolla.<ref>Bergholm 2005, s. 134–137.</ref> [[Palkkasäännöstely]]n vastaisen linjan ottanut SKDL perääntyi laajemmasta kampanjasta hallitusyhteistyön säilyttämiseksi. Kuljettajien saavutukset lisäsivät paineita muillakin aloilla, ja 31. toukokuuta hallitus teki yleisen aikapalkkojen tasokorotuksen.<ref name=”berhgolm2005s150”>Bergholm 2005, s. 150–151.</ref>
Rivi 61 ⟶ 68:
1950-luvulla SKL:n osastot osallistuivat kommunistijohtoisten SAK:n [[Ammatilliset paikallisjärjestöt|ammatillisten paikallisjärjestöjen]] toimintaan vain niillä paikkakunnilla, joilla se oli tarpeen vasemmistoenemmistön turvaamiseksi.<ref>Bergholm 2005, s. 273.</ref>
Maaliskuussa 1953 perustettiin
===Lakkauttaminen===
Rivi 68 ⟶ 75:
== Puheenjohtajat ==
* [[Frans Hiilos]]<ref>Bergholm 2005, s. 95.</ref> 19xx–195x
* [[Albert Oksanen]]<ref name="tks310352"/> 195x–195x
== Sihteerit ==
* [[Viljo Suutari]]<ref>Bergholm 2005, s. 82, 242.</ref> 19xx–195x
== Liittoneuvoston puheenjohtajat ==
* [[Juho Mehto]] 19xx–195x<ref>SKL:n toimintakertomus 1945–1947, s. 7.</ref><ref>SKL:n toimintakertomus 1948–1950, s. 10.</ref>
==Kirjallisuus==
* {{Kirjaviite | Nimeke = Kertomus Suomen Kuljetustyöntekijäin Liiton toiminnasta vuosilta 1945–1947 | Julkaisija = Suomen Kuljetustyöntekijäin Liitto | Vuosi = 1948 | Selite = Kustannusosakeyhtiö Yhteistyön kirjapaino | Julkaisupaikka = Helsinki }}
* {{Kirjaviite | Nimeke = Kertomus Suomen Kuljetustyöntekijäin Liiton toiminnasta vuosilta 1948–1950 | Julkaisija = Suomen Kuljetustyöntekijäin Liitto | Vuosi = 1951 | Selite = Kirjapaino S. H. Lehtonen | Julkaisupaikka = Helsinki }}
* {{Kirjaviite | Nimeke = Sopimusyhteiskunnan synty I. Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto 1944–1956 | Julkaisija = Otava | Vuosi = 2005 | Tekijä = Tapio Bergholm |Isbn = 951-1-20418-1 }}
* {{Kirjaviite | Nimeke = Sopimusyhteiskunnan synty II. Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto 1956–1969 | Julkaisija = Otava | Vuosi = 2007 | Tekijä = Tapio Bergholm | Isbn = 978-951-1-21744-2 }}
| |||