Ero sivun ”Vankeus” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
asettelua, johdantoa lyhemmäksi
järjestys vielä paremmaksi
Rivi 3:
'''Vankeus''' on yhteiskunnan määräämä vapauden menettäminen määräajaksi tai lopullisesti eli elinkautisena. Rangaistusmuotona vankeus tuomitaan joko ehdollisena tai ehdottomana. Näistä rikoksentekijä määrätään [[vankila]]an vain ehdottoman vankeuden tapauksessa. Tutkintavankeus on epäillyn eristämistä rikoksen tutkinnan aikana.
 
Vankeusrangaistus on toisaalta tehokas keino eristää rikoksentekijöitä ja antaa yhteiskunnalle signaali jonkin toiminnan epäsuotavuudesta, toisaalta vankeus helpottaa rikoskierteeseen suistumista.
Vankeusrangaistus on toisaalta tehokas keino eristää rikoksentekijöitä ja antaa yhteiskunnalle signaali jonkin toiminnan epäsuotavuudesta, toisaalta vankeus helpottaa rikoskierteeseen suistumista, koska vankiloissa rikoksentekijät tapaavat muita rikollisia ja muodostavat verkostoja. Näin ollen vankeus ei yleensä edistä rikollisten paluuta takaisin normaaliyhteiskuntaan. Sen sijaan tapahtuu sitoutumista rikolliseen [[alakulttuuri]]in, ja rikoksettoman elämäntavan ylläpitämistä edistävät sosiaaliset sidokset heikkenevät.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ksh.hu/statszemle_archive/2012/2012_K16/2012_K16_046.pdf | Nimeke = Prisonization and/or Criminalization? Some Theoretical Considerations and Empirical Findings | Tekijä = Papp, Gábor | Ajankohta = 2012 | Julkaisu = Hungarian Statistical Review, Special Number 16 | Viitattu = 4.4.2016 | Kieli = {{en}}}}</ref> Lisäksi vankilassa pito on kallista (vuonna 2011 keskimäärin 205&nbsp;€/päivä/vanki<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.rikosseuraamus.fi/fi/index/ajankohtaista/tiedotteetjauutiset/2012_0/03/yhdyskuntapalveluuntuomituistakolmasosa-vangeistaallepuolettekeeuudenrikoksen.html | Nimeke = Yhdyskuntapalveluun tuomituista kolmasosa – vangeista alle puolet tekee uuden rikoksen | Ajankohta = 19.3.2012 | Julkaisu = Rikosseuraamuslaitos – RISE | Viitattu = 16.7.2020}}</ref>).
 
Suomen rangaistuskäytäntö keskittyy lähinnä vapaus- ja varallisuusrangaistuksiin. Vapausrangaistuksista käytössä ovat vankeus ja sakon [[muuntorangaistus]]. [[Yhdyskuntapalvelu]] ja [[nuorisorangaistus]] ovat vapaudessa suoritettavia rangaistusseuraamuksia.
Rivi 12:
Vankeuden tarkoituksena on rikosten estäminen. Sen ehkäisevä vaikutus kohdistuu yksilöön ja yhteiskuntaan. Yksilön vankeus eristää muusta yhteiskunnasta, jolloin tämä yksilö ei valvottuna voi tehdä rikoksia. Yhteiskunnan kannalta vankeus toimii ennaltaehkäisevästi, koska sillä osoitetaan, että tietyistä teoista seuraa rangaistus eli ne ovat epäsuotavia.
 
Vankeuden vaikutuksia selittävät eri näkökulmista muun muassa [[Rehabilitatiivinen rangaistusteoria|rehabilitatiivinen]] ja [[Retributiivinen rangaistusteoria|retributiivinen rangaistusteoria]]. On monia kansainvälisiä sopimuksia, joilla on pyritty vähentämään vankien epäoikeudenmukaista kohtelua. Tällaisia ovat muun muassa YK:n [[Kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus|KP-sopimus]] ja Euroopan ihmisoikeusjulistus.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Hartoneva, Anne et al. | Nimeke = Yhdyskuntaseuraamukset ja vankeus | Vuosi = 2015 | Sivu = 100–102 | Julkaisija = Tietosanoma | Isbn = 978-951-885-381-0}}</ref>
 
=== Ongelmat ===
Vankeusrangaistus on toisaalta tehokas keino eristää rikoksentekijöitä ja antaa yhteiskunnalle signaali jonkin toiminnan epäsuotavuudesta, toisaalta vankeusVankeus helpottaa rikoskierteeseen suistumista, koska vankiloissa rikoksentekijät tapaavat muita rikollisia ja muodostavat verkostoja. Näin ollen vankeus ei yleensä edistä rikollisten paluuta takaisin normaaliyhteiskuntaan. Sen sijaan tapahtuu sitoutumista rikolliseen [[alakulttuuri]]in, ja rikoksettoman elämäntavan ylläpitämistä edistävät sosiaaliset sidokset heikkenevät.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ksh.hu/statszemle_archive/2012/2012_K16/2012_K16_046.pdf | Nimeke = Prisonization and/or Criminalization? Some Theoretical Considerations and Empirical Findings | Tekijä = Papp, Gábor | Ajankohta = 2012 | Julkaisu = Hungarian Statistical Review, Special Number 16 | Ajankohta=2012|Viitattu = 4.4.2016 | Kieli = {{en}}}}</ref> Lisäksi vankilassa pito on kallista (Suomessa vuonna 2011 keskimäärin 205&nbsp;€/päivä/vanki<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.rikosseuraamus.fi/fi/index/ajankohtaista/tiedotteetjauutiset/2012_0/03/yhdyskuntapalveluuntuomituistakolmasosa-vangeistaallepuolettekeeuudenrikoksen.html | Nimeke = Yhdyskuntapalveluun tuomituista kolmasosa – vangeista alle puolet tekee uuden rikoksen|Julkaisu=Rikosseuraamuslaitos – RISE| Ajankohta = 19.3.2012 | Julkaisu = Rikosseuraamuslaitos – RISE | Viitattu = 16.7.2020}}</ref>).
Vankeutta ei ole ongelmistaan huolimatta voitu korvata muillakaan rangaistusmuodoilla. Sen käyttöä on kuitenkin viime aikoina{{milloin}} painotettu siten, että kun ennen omaisuusrikokset olivat merkittävä kalterien taakse vievä syy, nykyisin vankiloissa kärsitään pääasiassa väkivalta- ja [[Huumausainerikos Suomessa|huumausainerikoksista]] tuomittuja rangaistuksia. Osavaikutuksensa vähäiseen vankilukuun (vuonna 1999 noin&nbsp;2&nbsp;800) oli yhdyskuntapalvelun ja nuorisorangaistuksen kaltaisilla vaihtoehtorangaistuksilla. Vuoden 2000 jälkeen vankiluku on kasvanut voimakkaasti; vuonna 2005 saavutettiin jo 4&nbsp;000 vangin raja. [[Valvontarangaistus]] otettiin Suomessa käyttöön 2011.<ref name="OMVR">{{Verkkoviite|Ajankohta=20.11.2011|Julkaisija=Oikeusministeriö|Arkisto=https://web.archive.org/web/20111026034906/http://www.om.fi/Etusivu/Valmisteilla/Lakihankkeet/Seuraamusjarjestelma/Valvontarangaistus|Arkistoitu=26.10.2011|Viitattu=29.8.2014|Nimike=Valvontarangaistus}}</ref><ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://oikeusministerio.fi/-/elektroniskt-overvakningsstraff-ska-inforas|Nimeke=Tiedote, Sähköinen valvontarangaistus käyttöön|Julkaisu=Oikeusministeriö|Ajankohta=6.4.2011|Viitattu=16.7.2020}}</ref>
 
Vankeutta ei ole ongelmistaan huolimatta voitu korvata muillakaan rangaistusmuodoilla. Sen käyttöä on kuitenkin viime aikoina{{milloin}} painotettu siten, että kun ennen omaisuusrikokset olivat merkittävä kalterien taakse vievä syy, nykyisin vankiloissa kärsitään pääasiassa väkivalta- ja [[Huumausainerikos Suomessa|huumausainerikoksista]] tuomittuja rangaistuksia. Osavaikutuksensa vähäiseen vankilukuun (vuonna 1999 noin&nbsp;2&nbsp;800) oli yhdyskuntapalvelun ja nuorisorangaistuksen kaltaisilla vaihtoehtorangaistuksilla. Vuoden 2000 jälkeen vankiluku on kasvanut voimakkaasti; vuonna 2005 saavutettiin jo 4&nbsp;000 vangin raja. [[Valvontarangaistus]] otettiin Suomessa käyttöön 2011.<ref name="OMVR">{{Verkkoviite|Ajankohta=20.11.2011|Julkaisija=Oikeusministeriö|Arkisto=https://web.archive.org/web/20111026034906/http://www.om.fi/Etusivu/Valmisteilla/Lakihankkeet/Seuraamusjarjestelma/Valvontarangaistus|Arkistoitu=26.10.2011|Viitattu=29.8.2014|Nimike=Valvontarangaistus}}</ref><ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://oikeusministerio.fi/-/elektroniskt-overvakningsstraff-ska-inforas|Nimeke=Tiedote, Sähköinen valvontarangaistus käyttöön|Julkaisu=Oikeusministeriö|Ajankohta=6.4.2011|Viitattu=16.7.2020}}</ref>
 
On monia kansainvälisiä sopimuksia, joilla on pyritty vähentämään vankien epäoikeudenmukaista kohtelua. Tällaisia ovat muun muassa YK:n [[Kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus|KP-sopimus]] ja Euroopan ihmisoikeusjulistus.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Hartoneva, Anne et al.|Nimeke=Yhdyskuntaseuraamukset ja vankeus|Vuosi=2015|Sivu=100–102|Julkaisija=Tietosanoma|Isbn=978-951-885-381-0}}</ref>
 
== Vankeuden muodot ==
Rivi 37 ⟶ 41:
Ehdoton vankeusrangaistus suoritetaan joko suljetussa vankilassa tai avolaitoksessa. [[Avovankila|Avovankiloihin]] sijoitetaan henkilöitä, joiden katsotaan sinne soveltuvan ja joiden ei voida olettaa poistuvan sieltä ilman lupaa. [[Avovankila|Avolaitoksissa]] voidaan tehdä työtä tai opiskella. Työstä maksetaan palkkaa, josta menee kuitenkin ennakonpidätyksen lisäksi ylläpitokustannuksia. Avolaitokset eroavat huomattavasti suljetuista vankiloista.
 
Vuodesta 1998 lähtien on ollut mahdollista myös sijoittaa vanki tarkasti valvottuna johonkin ulkopuoliseen yksikköön, jossa hän saa [[päihde]]hoitoa tai vastaavaa apua. Tavoitteena on parantaa vangin selviytymistä normaalielämässä. ''[[Valvottu koevapaus]]'' otettiin käyttöön 1. lokakuuta 2006. [[Valvontarangaistus]] otettiin Suomessa käyttöön 2011.<ref name="OMVR">{{Verkkoviite|Ajankohta=20.11.2011|Julkaisija=Oikeusministeriö|Arkisto=https://web.archive.org/web/20111026034906/http://www.om.fi/Etusivu/Valmisteilla/Lakihankkeet/Seuraamusjarjestelma/Valvontarangaistus|Arkistoitu=26.10.2011|Viitattu=29.8.2014|Nimike=Valvontarangaistus}}</ref><ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://oikeusministerio.fi/-/elektroniskt-overvakningsstraff-ska-inforas|Nimeke=Tiedote, Sähköinen valvontarangaistus käyttöön|Julkaisu=Oikeusministeriö|Ajankohta=6.4.2011|Viitattu=16.7.2020}}</ref>
 
=== Määräaikaisen vankeusrangaistuksen pituus ===
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Vankeus