Versio 4. joulukuuta 2020 kello 10.44 muokkaa Jni (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, ylläpitäjät 22 369 muokkausta p →‎Suomi: iso alkukirjain ← Vanhempi muutos		Versio 6. joulukuuta 2020 kello 19.01 muokkaa kumoa Jni (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, ylläpitäjät 22 369 muokkausta p →‎Suomi: self-linkit pois Uudempi muutos →
Rivi 11: Suomessa opiskelijaliikehdinnän keskiöön tuli vuonna 1969 [[Mies ja ääni -periaate (yliopistot)\|mies ja ääni -periaate]] eli yliopistojen hallinnonuudistusyritykset 1969-1973. Jokaisella opiskelijalla olisi ollut sama valta yliopistojen hallinnossa kuin professorilla tai muulla työntekijällä. Syntyneessä kompromississa, ''kolmikantamallissa'', kolmannes äänivallasta tuli opiskelijoille, kolmannes professoreille ja kolmannes muulle henkilökunnalle. Professorit vastustivat "mies ja ääni" -periaatetta ankarasti.<ref name=PL>{{verkkoviite\|osoite=https://www.professoriliitto.fi/@Bin/896585aacb7e1bc9349222cbd62b8af2/1606903291/application/pdf/178267/Lyhennelm%C3%A4%20Professoriliiton%20historiasta%201969-1999.pdf\|nimeke=Professoriliiton kolme vuosikymmentä\|tekijä=Mika Kallioinen}}</ref><ref name=HS/> Kekkonen oli 1960-luvun lopulla myötäillyt ~~[[opiskelijaliike]]ttä~~opiskelijaliikettä väittämällä yliopistoja ja professoreita pysähtyneisyyden perikuviksi. Opetusministeri [[Johannes Virolainen]] alkoikin edistää "mies ja ääni -periaatetta", mutta tällöin professorit alkoivat tuottaa eduskuntaan vuorokausien [[jarrutuspuhe]]ita, joilla uudistus saatiin lopulta pysäytettyä.<ref name=HS>{{verkkoviite\|osoite=https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000004088928.html\|nimeke=Mies ja ääni -periaatteesta konsernihallintoon\|tekijä=Liiten, Marjukka\|ajankohta=10.10.2002\|julkaisu=Helsingin Sanomat}}</ref> Radikaali [[opiskelijaliike]] puolestaan otti esitysten vastustajat maalitauluikseen. Professoriliitto organisoi jarrutuspuheiden kirjoittamisen: joka aamu kirjoitettiin ja toimitettiin eduskuntaan satojen liuskojen verran puhetekstiä, ja liitto katsoo olleensa ratkaisevassa roolissa alkuvuonna 1970 eduskunnan käsittelyyn tulleen lain kaatumisessa. Vuoden 1972 esityskin (opetusministerinä [[Ulf Sundqvist]]) kaatui lopulta selvin äänin marraskuussa 1973. Vuonna 1974 Professoriliitto liittyi [[Akava]]an ja muuttui pian tyypilliseksi ammattijärjestöksi.<ref name=PL/> Etenkin [[taistolaisuus\|taistolaiset]] ottivat uudistuksen vastustajia silmätikuikseen. Sosiaalipsykologian professori [[Kullervo Rainio]] kertoo päätyneensä toiseksi taistolaisten "hirttolistalla" (dekaani [[Paavo Seppänen]] oli ensimmäinen) paljastavien lehtiartikkeliensa ja reformisminsa vuoksi, ja hänet yritettiin panna viralta.<ref>{{verkkoviite\|osoite=https://www.verkkouutiset.fi/96-vuotias-professori-muistelee-olin-toisena-taistolaisten-tappolistalla/\|nimeke=96-vuotias professori muistelee: Olin toisena taistolaisten tappolistalla\|julkaisu=Verkkouutiset\|ajankohta=24.08.2020}}</ref> Esimerkiksi hän oli kirjoittanut [[informaatiosota\|informaatiosodasta]], jossa [[demokratia]] ei enää tarkoittanut vapaita vaaleja vaan sosialistista järjestelmää. [[Suomettuminen\|Suomettumisen]] ajan jälkeen normaaleina pidettyjä ajatuksia nimitettiin tuolloin "[[äärioikeisto]]laisiksi".<ref name=Sillantaus>{{Lehtiviite \| Tekijä = Sillantaus, Teppo \| Otsikko = Viimeinen toisinajattelija\| Julkaisu = Helsingin Sanomat, Kuukausiliite\| Ajankohta = huhtikuu 2017\| Sivut =40–49 \|www =https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000005150668.html \| Viitattu = 19.11.2020 }}</ref>

Ero sivun ”Opiskelijaliike” versioiden välillä