|
Maapallolta on löydetty noin 40 000 meteoriittia. Vuosittain Maan pinnalle putoaa noin 30 000 – 80 000 yli 20 gramman painoista meteoriittia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nhm.ac.uk/nature-online/space/meteorites-dust/collecting-identifying-meteorites/index.html | Nimeke = Collecting and identifiying meteorites | Julkaisija = Natural History Museum| Viitattu = 3.11.2012 | Kieli = }}</ref> Meteoriiteista noin 99,8 prosenttia on peräisin asteroideista tai komeetoista. Loput 0,2 prosenttia ovat peräisin [[Kuu]]sta tai [[Mars]]ista, joista avaruuteen on sinkoutunut kiviä esimerkiksi meteoritörmäyksissä. [[Kuukivi (Kuu)|Kuusta tulleita]] meteoriitteja tunnetaan vuoteen 2009 mennessä 120 kappaletta, jotka painavat yhteensä 33 kilogrammaa. Marsista tulleita meteoriitteja tunnetaan 34 kappaletta.<ref name=jn />
Meteoriitteja putoaa melko tasaisesti kaikkialle maapallolle. Sen johdosta niistä yli 60 prosenttia putoaa mereen, mistä niitä ei koskaan löydetä.<ref name=jn /> Suurin osa meteoriiteista on löytynyt [[Etelämanner|Etelämantereen]] jäätiköiltä ja aavikkoerämaista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nhm.ac.uk/nature-online/science-of-natural-history/expeditions-collecting/antarctica/index.html | Nimeke =Collecting meteorites in Antarctica | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = Natural History Museum| Viitattu =5.5.2012 | Kieli = {{en}} }}</ref> Aavikolla vesi ei pääse hajottamaan meteoriitteja, ja ne on myös helppo havaita.<ref name=jn /> Suomen alueelta on löydetty viimeisten 200 v. aikana 13 meteoriittia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.luomus.fi/geologia/tietoa/meteoriitit/suomi.htm | Nimeke = Suomen meteoriitit| Tekijä = Lehtinen M | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = Luonnontieteellinen museo| Viitattu =5.5.2012 }}</ref> Aavikolla vesi ei pääse hajottamaan meteoriitteja, ja ne on myös helppo havaita.<ref name=jn />
Massiivinen meteoriittipommitus esti alussa elämän kehittymisen maapallolla vuosimiljardien ajan ja aiheutti katastrofaalisia tuhoja. Iskeymätiheys on nykyisin kuitenkin jo hyvin alhainen ja viimeisin suurtuho tapahtui n. 60 miljoonaa vuotta sitten. Vaara ei kuitenkaan ole kokonaan ohitse, sillä Maapalloa mahdollisesti uhkaavia (NEO) kappaleita on yhä suuri joukkio kiertoradoillaan. Näitä meteoriitteja etsitään ja niiden ratoja seurataan jatkuvasti. On hyvin harvinaista että meteoriitti tappaa tai haavoittaa ihmisen. Asutulle alueelle tapahtuneen törmäyksen aiheuttamat suuret tuhot ovat ilmiselviä. Kiinassa arvellaan satoja vuosia sitten kuolleen tuhansia megatörmäyksessä. Talteen saadaan yleensä vain kymmenen sentin luokkaa olevia, muutamien kilojen painoisia kappaleita.
==Rakenne==
Meteoriitit luokitellaan koostumuksensa mukaan johonkin kolmesta päätyypistä: kivi-, rauta- ja kivi-rautameteoriitteihin. Kivimeteoriitit ovat yleisimpiä, sillä tunnetuista meteoriiteistä niitä on noin 94 prosenttia. Rautameteoriitteja on 5 prosenttia ja kivi-rautameteoriitteja prosentti. Päätyyppien sisällä on huomattavaa monimuotoisuutta, ja ne jaetaa edelleen moniin alaryhmiin kemiallisten tai mineralogisten ominaisuuksien tai muodon perusteella.<ref name="britannica">{{Verkkoviite | Osoite = | Nimeke = | Tekijä = Wetherill, George W. & Alexander, Conel M. O’D|Ajankohta = 23.9.2020| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Encyclopædia Britannica| Viitattu = 6.12.2020 | Kieli = {{en}}}}</ref>
Meteoriitit luokitellaan koostumuksensa mukaan johonkin kolmesta päätyypistä: kivi-, rauta- ja kivi-rauta-meteoriitteihin. Raudat koostuvat lähes puhtaasta [[nikkeli]]n ja [[Rauta|raudan]] seoksesta. Kivimeteoriitit koostuvat oliviinista, pyrokseenista ja maasälvästä, jotka ovat tavallisia mineraaleja. Kivet jaotellaan edelleen kondriitteihin ja akondriitteihin, joista edellisissä on [[millimetri]]n kokoisia rakeita eli ''kondreja'' jotka ovat syntyneet kuumina, mutta niiden syntymisen syytä ei tunneta. Kondreja on 80 % kondriitin tilavuudesta, loppuosa on tasaista massaa ja myös on usein kalsium-alumiini-sulkeumia. Akondriiteista jyvämäinen rakenne puuttuu ja ne muistuttavat maanpäällisiä kiviä, lähinnä [[basaltti|basaltteja]] tai [[syväkivi]]ä. Kondriitteja on 91–95 % kaikista meteoriiteista.
Kivimetoriitit muistuttavat Maan kivimateriaalia enemmän kuin rautameteoriitit, ja niiden koostumus muistuttaa [[peridotiitti]]a. Kivimeteoriitit voidaan jakaa edelleen [[Kondriitti|kondriitteihin]] ja [[Akondriitti|akondriitteihin]]. Kondriitteja on kaikista meteoriiteista noin 86 prosenttia. Ne ovat saaneet nimensä niiden sisällä olevista pienistä jyväsistä eli [[Kondri|kondreista]]. Yleisimpiä kondriittimineraaleja ovat muun muassa [[maasälpä]], [[oliviini]], [[plagioklaasi]] ja [[pyrokseeni]]. Akondriitit muistuttavat [[Vulkaaninen kivi|vulkaanisia kiviä]], ja ne ovat peräisin planeetan tai kookkaan asteroidin pintakerroriksista.<ref name="geologiafi">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.geologia.fi/index.php/2018/06/27/meteoriittien-ominaisuudet/| Nimeke = Meteoriittien ominaisuudet| Tekijä = Turunen, Mikko| Julkaisu = Geologia.fi| Ajankohta = 27.6.2018| Viitattu = 6.12.2020}}</ref>
Tuoreeltaan löytyneiden meteoriittien perusteella lähes kaikki ''pudokkaat'' ovat kivimeteoriitteja. Vanhoista löydöistä kiviä on vain runsaat puolet, sillä ne rapautuvat rautakappaleita nopeammin. Kuitenkin noin 90 % meteoriiteista on magneettisia, sillä kivimeteoriiteissakin on usein rautapirote; pieniä rautapisaroita kiviaineksen seassa. Varmin meteoriitin tunnusmerkki on tumma kuori, joka on ilmalennon aikana sulanutta ainesta. Vain harvoin, jos meteori pirstaloituu lentonsa loppuhetkillä, voi murtokappaleesta sulamiskuori puuttua kokonaan. Kuoren pintaan jää meteoriiteille tyypillisiä virtauskuvioita, kun sula aines jähmettyy virratessaan pyrstöpäätä kohti. Ajan mittaan maastossa virtausrakenteet rapautuvat tai ruostuvat pois, mikä vaikeuttaa meteoriittien tunnistamista.
Rautameteoriitit ovat peräisin planetaa tai asterodiin ytimestä, joka on vapautunut avaruuteen kyseisen taivaankappaleen tuhoutuessa. Rautameteoriitit ovat muodostuneet pääosin [[nikkeli]]pitoisesta [[Rauta|raudasta]], mutta niissä on myös jonkin verran [[koboltti]]a ja [[kupari]]a.<ref name="geologiafi"/> Niiden rakenteeseen vaikuttaa kaksi nikkeli-rautamineraalia. [[Kamasiitti|Kamasiitissä]] on vain vähän nikkeliä, kun taas [[Taeniitti|taeniitissa]] sitä on runsaasti.<ref name="britannica"/> Rautameteoriiteista tunnetaan niin sanottu [[Widmanstättenin kuvio]], joka tulee esille joidenkin kappaleiden hiotusta ja laimealla [[Typpihappo|typpihapolla]] syövytetystä pinnasta.<ref name="geologiafi"/>
Hiilikondriitit ovat tummia, hiilipitoisia meteoriitteja, joita on luultavasti suurin osa ilmakehään saapuvista meteoriiteista. Niiden tiheys on 2,2 g/cm<sup>3</sup> eli ne ovat normaalia kiveä hieman kevyempiä. Hiilikondriitit tuhoutuvat herkemmin ilmakehässä kuin kovemmat rautameteoriitit. Suuret hiilikondriitit räjähtävät ilmakehässä valtavalla voimalla.
Kivi-rautameteoriitit ovat puoliksi kiveä ja puoliksi metallia, ja ne ovat peräisin planeetan tai ison aseteroidin ytimen ja vaipan rajalta. Kivi-rautameteoriittien alaryhmiä ovat [[Pallasiitti|pallasiitit]] ja [[Mesosideriitti|mesosideriitit]]. Pallasiiteissa metalleja ympäröi [[oliviini]], ja mesosideriiteissa on metallisen osan lisäksi kiveä.<ref name="geologiafi"/>
==Kun meteoroidi putoaa maahan ==
{{Pääartikkeli|[[Impakti]]}}
Ilma meteoroidin ympärillä alkaa hehkua noin 110–120 kilometrin korkeudella ja kappaleen ollessa riittävän suuri se synnyttää hyvin kirkkaan valoilmiön, tulipallon, joka parhaimmillaan voi hetkeksi muuttaa yön päiväksi, ollen joskus Aurinkoakin kirkkaampi. Näin kirkkaat meteorit rekisteröityvät Yhdysvaltojen ydinräjähdyksiä monitoroivien satelliittien sensoreihin ja tapahtumapaikka, aika ja energiamäärä saadaan selville.
Suomessa havaittiin kymmenillä paikoilla Palosenmäen meteoriitin tulipallo 15. marraskuuta 1976, itse meteoriittia ei silti löydetty. Tulipallo raahasi perässään liekehtivää pyrstöä. Kuultiin valtava yliäänipamaus, joka helisytti ikkunoita. Tämänkin meteoriitin löytymistä vaikeutti se, että meteori sammui 10–30 kilometrin korkeudella kun se oli hidastunut tarpeeksi. Minuutti tai kaksi tulipallon näkymisen jälkeen havaittiin yksi tai muutama kova tykinlaukausta muistuttava yliäänipamaus. Tätä seurasi heikkenevä ukkosen jyrinää tai pikajunaa muistuttava ääni meteorin vanan matkalta.<ref>Heikki Oja: Tulipalloja taivaalla (Ursa 1978)</ref>
Tulipallo voi aiheuttaa sähkökentän muutoksia, jotka joskus on kuultu sihinänä tai surinana.
Monet tulipallot räjähtävät 10–30 km:n korkeudella ja niistä syntyy usein monta pamausta. Jopa talot voivat täristä räjähdyksen voimasta. Ydinkoekieltoa valvova seismometriverkko pystyy rekisteröimään osan näistä tapauksista. Räjähtävästä tulipallosta voi pudota maanpinnallekin asti fragmentteja. Tulipallo jättää pitkäksi aikaa valkean savuvanan taivaalle.
Meteoriitti yleensä jäähtyy pudotessaan maan ilmakehään, koska monestikaan kuumeneminen ei ulotu ilmakehässä lyhyen nopean ilmalennon aikana raudalla kuin senttimetrin ja kivellä muutaman millimetrin syvyyteen ja minuutin putoaminen 20 km:n korkeudesta jäähdyttää kiven.
==Tavallisia mineraaleja meteoriiteissa==
* [[Enstatiitti]] (Mg<sub>2</sub>Si<sub>2</sub>O<sub>6</sub>)
* [[Brontsiitti]] ((Mg,Fe)SiO<sub>3</sub>) (vähemmän rautaa kuin hypersteenissä)
* [[Hypersteeni]] ((Mg,Fe)SiO<sub>3</sub>) (enemmän rautaa kuin brontsiitissa)
* [[Oliviini]] ((Mg,Fe)<sub>2</sub>SiO<sub>4</sub>) (Pallasiiteissa syvällä asteroidin vaipassa muodostunut mineraali)
==Tunnettuja meteoriitteja==
Muslimeille tärkeä pyhiinvaelluskohde [[Kaaban musta kivi]] on mahdollisesti meteoriitti.
==Meteoriittien luokitus==
Meteoriitit jaetaan koostumuksensa mukaan rauta-, kivi-, ja kivirautameteoriitteihin. Nämä jaetaan edelleen alalajeihin mineraalikoostumuksen, rakenteen ja kemian pohjalta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nhm.ac.uk/nature-online/space/meteorites-dust/meteorite-types/index.html | Nimeke = Types of meteorite | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = Natural History Museum | Viitattu =5.5.2012 | Kieli = }}</ref>
*[[Rautameteoriitti|Rautameteoriitit]]
**Ataksiitit
**Oktaedriitit
**Heksahedriitit
*[[Kivirautameteoriitti|Kivirautameteoriitit]]
**Pallasiitit
**Mesosideriitit
*[[Kivimeteoriitti|Kivimeteoriitit]]
**[[Kondriitti|Kondriitit]] (jyvärakenteiset)
***[[Hiilikondriitti|Hiilikondriitit]] (luokka C ) 3,5 % kaikista
****[[CI-kondriitti|CI]] (Ivuna) tyyppi
****CM (Mighei) tyyppi
****CV (Vigarano) tyyppi
****CO (Omans) tyyppi
****CK (Karoonda) tyyppi
****CR (Renazzo) tyyppi
****CH tyyppi
****CB tyyppi (Bencubbiniitit)
***Tavalliset kondriitit (luokka O), noin 95 % kaikista
****[[H-kondriitti|H-kondriitit]] (44 %) (Brontsiittikondriitti)
****[[L-kondriitti|L-kondriitit]] (38 %) (hypersteenikondriitti)
****[[LL-kondriitti|LL-kondriitit]] (13 %) (Amfoteriitti)
****E [[Enstatiittikondriitti|(Enstatiitti)-kondriitit]] (hieman yli 1%)
****R (Rumuruti) kondriitit (harvinaisia)
****K (Kakangari) kondriitit (harvinaisia)
****F (Forsteriitti) kondriitit (harvinaisia)
**[[Akondriitti|Akondriitit]] (ei-jyvärakenteiset)
***[[Primitiivinen akondriitti|Primitiiviset akondriitit]] (PAC-ryhmä)
****Acapulcoiitit
****Lodraniitit
****Brachiniitit
****Winonaiitit
****Ureiliitit
***[[HED-meteoriitti|HED (Vesta) meteoriitit]] 2/3 akondriiteista
****Howardiitit
****Eucriitit
****Diogeniitit
***Kuumeteoriitit
***[[Mars-meteoriitti|Mars-(SNC) meteoriitit]]
***Muut kehittyneet akondriitit
****Angriitit
***Aubriitit
== Meteoriittien tiheyksiä ==
{{Korjattava/muoto|olisi selkeämpi taulukkona}}
Monet meteoriitit ovat melko huokoisia, koska koostuvat jyvistä. Luettelossa jyvätiheys, koko meteoriitin tiheys ja huokoisuus%<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=D. T. Britt ym. | Nimeke=Asteroid Density, Porosity, and Structure | Ajankohta= | Osoite=http://homepage.mac.com/brother_guy/.Public/Asteroid%20Densities.pdf | Julkaisija= | Viitattu= 28. toukokuuta 2007| Kieli= {{en}} }}</ref>
*Tavalliset kondriitit
**H 3,84 g/cm³ 3,40 g/m³ 11,5 %
**L 3,75 3,34 10,8 %
**LL 3,56 3,19 10,4 %
*Akondriitit 3,20 2,97 7,0 %
*Hiilikondriitit
**CI 2,27 2,12 11 %
**CM 2,71 2,21 12 %
**CR 3,11 3,15 6 %
**CV 3,51 3,10 11 %
**CO 3,69 3,11 16 %
==Katso myös==
| 