Wikipedia

Ero sivun ”Varhaiset korkeakulttuurit” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 62.148.126.13) ja palautettiin versio 19247547, jonka on tehnyt Putsari
Merkkaus: Palautettu manuaalisesti aiempaan versioon
Velma (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
66 027 muokkausta
lähteetöntä pois (korjaamo 2012 -projekti)
Rivi 1:
{{Korjattavat 2012|921}}{{lähteetön}}
 
'''Varhaiset korkeakulttuurit''' olivat ihmisyhteisöjä, johon kehittyi muita monimutkaisempi [[yhteiskuntajärjestelmä]] jo varhain,<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://archaeology.about.com/od/cterms/g/civilization.htm | Nimeke =Characteristics of Ancient Civilizations | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = about.com | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu =27.1.2013 | Kieli = }}</ref> [[neoliittinen kausi|neoliittisen kauden]] alussa. Niille on yhteistä [[kaupunki]]maisen asutuksen syntyminen, mutta niistä voidaan tunnistaa seitsemän muutakin yleistä piirrettä: järjestäytynyt hallinto, monimutkainen uskonto, eriytyneitä ammatteja, yhteiskuntaluokkia, taidetta ja arkkitehtuuria, julkisia laitoksia ja kirjoitusjärjestelmä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ccsdk12.org/textbooks/high/social/world/iText/products/0-13-133374-7/ch1/ch1_s3_2.html | Nimeke = Basic Features That Define Civilization | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = Canton District School NY | Viitattu =27.1.2013 | Kieli = }}</ref> Varhaisin korkeakulttuuri syntyi Etelä-[[Mesopotamia]]ssa [[Sumer]]issa, nykyisessä Etelä-[[Irak]]issa noin 3500 eaa. missä alettiin käyttää [[kuvakirjoitus|kuvakirjoitusta]].<ref>{{Verkkoviite|Tekijä = |Osoite = http://countrystudies.us|Julkaisija = |Julkaisu = Ancient Mesopotamia|Nimike = Sumer, Akkad, Babylon and Assyria|Viitattu = 7.12.2014|Ajankohta = |Kieli = {{en}} }}</ref> Muita tunnettuja varhaisia korkeakulttuureja ovat [[faaraoiden Egypti]], [[Indus-kulttuuri]], [[Kiinan historia|Kiina]] sekä Amerikan mantereella [[Keski-Andien intiaanikulttuurit|Perun]] ja [[Mesoamerikan intiaanikulttuurit]].
 
Korkeakulttuurin synnyn edellytys on [[valtio]]maisen mutkikkaan, [[sosiaalinen kerrostuminen|kerrostuneen]] [[yhteiskunta|yhteiskunnan]] synty. Yhteiskunnan synnyn arvellaan liittyvän [[heimo (kansatiede)|heimopäällikön]] kykyyn valvoa elintarvikevarastoa, johon ihmiset luovuttavat tuottamaansa viljaa [[vero]]na. Päällikön valta kasvaa voimakkaissa [[sota|sodissa]] ympäröivien heimojen kanssa. Näiden arvellaan liittyvän taisteluun elintilasta, muun muassa viljellystä maasta, ja halusta ryöstää naapuriheimoja. Myös [[temppeli]]llä ja [[uskonto|uskonnolla]] on keskeinen osuus varhaisten yhteiskuntien synnyssä.
 
Varhaisen korkeakulttuurin tuntomerkkejä ovat esimerkiksi
== Korkeakulttuurin synty ==
* Kaupunki kaupan ja vallan keskus<ref name="Gusuma">Bodo Harenberg: Gummeruksen suuri maailmanhistoria osa 1. Atena kustannus Oy 1988. ISBN 951-20-3262-7, koko sarja ISBN 951-20-3080-2, s. 32.</ref>
Korkeakulttuuri tarkoittaa [[kulttuuri]]a, jossa osataan kirjoittaa ja lukea, ja johon liittyy [[yhteiskuntaluokka|yhteiskuntaluokkiin]] kerrostunut yhteiskunta, jossa on monen eri alan ammattilaisia.
* Yhteiskuntaluokat, esimerkiksi kuningas, papisto, sotilaat, virkamiehet, talonpojat, orjat<ref name="Gusuma" />
* Kirjoitustaito viestinnässä<ref name="Gusuma"/>
* Järjestäytynyt yhtenäinen uskonto<ref name="Gusuma"/>
* Ammatillinen eriytyminen, tehtävien mukainen työnjako<ref name="Gusuma"/>
 
== Varhaisia korkeakulttuureja ==
=== Varhaisimmat korkeakulttuurit ===
[[Tiedosto:Karte Hochkulturen.png|thumb]]
 
Mesopotamiassa, nykyisen Etelä-Irakin alueella oli [[Sumer]]in kulttuuri n. 3500–2000 eaa. Sitä edeltsivät [[Ubaidin kulttuuri]] ja [[Hassunan kulttuuri|Hassuna]]-, [[Halafin kulttuuri|Halaf]]- ja [[Samarran kulttuuri|Samarra]]-kulttuuri. Sumer-kulttuuria seurasivat myös [[Elam]]in (Iran n. 3000–570 eaa.), [[Akkad]]in (Keski-Irak n. 2500–2200 eaa.), [[Assyria]]n (n. 2000–700 eaa.) ja [[Babylonia]]n kulttuurit (n. 1800–500 eaa.).<ref>{{Verkkoviite|Tekijä = |Osoite = http://www.anaviangallery.com/timeline.html|Julkaisija = Anavian Gallery|Nimike = Time Line of The Ancient Near East|Viitattu = 8.12.2014|Ajankohta = 1979|Kieli = {{en}} }}</ref> Egyptissä oli ensin [[Naqada-kulttuuri]] noin 3600–3000 eaa. ja myöhemmin [[Muinainen Egypti|muinainen Egypti]] dynastioineen noin 3100–539 eaa.
Varhaisin korkeakulttuuri syntyi Etelä-[[Mesopotamia]]ssa [[Sumer]]issa, nykyisessä Etelä-[[Irak]]issa noin 3500 eaa. missä alettiin käyttää [[kuvakirjoitus|kuvakirjoitusta]].<ref>{{Verkkoviite|Tekijä = |Osoite = http://countrystudies.us|Julkaisija = |Julkaisu = Ancient Mesopotamia|Nimike = Sumer, Akkad, Babylon and Assyria|Viitattu = 7.12.2014|Ajankohta = |Kieli = {{en}} }}</ref> Samoihin aikoihin asutuskeskukset kasvoivat kymmenien tuhansien asukkaiden kaupungeiksi. Korkeakulttuuria edeltävä kehitys oli vienyt Sumerissa parituhatta vuotta. Sen edellytyksenä oli kastelukanavien avulla toteutettu maanviljely. Muita tunnettuja varhaisia korkeakulttuureja ovat [[faaraoiden Egypti]], [[Indus-kulttuuri]], [[Kiinan historia|Kiina]] sekä Amerikan mantereella [[Keski-Andien intiaanikulttuurit|Perun]] ja [[Mesoamerikan intiaanikulttuurit]]. Näitä varhaisia korkeakulttuureja on sanottu myös varhaisvaltioiksi. Korkeakulttuurille on ominaista keskitetty valtiomainen hallinto, kaupungit, eriytyminen ammattiryhmiin, kalenteri ja kirjoitus sekä kehittynyt [[sotalaitos]] ja virkamiehistö ja suuret rakennelmat. Varhaisille korkeakulttuureille oli ominaista uskonnon, temppelin ja papiston suuri mahti. Tämän uskotaan johtuvan siitä, että temppeli varastoi esimerkiksi elintarvikkeita monesti toistuvien nälänhätien varalle. Sittemmin korkeakulttuurin katsotaan siirtyneen Mesopotamiasta muualle Euraasiaan noin 2000–1500 eaa. Varhaisten korkeakulttuurien syntyalueet olivat kaikki kuivien tai puolikuivien alueiden ympäröimiä jokilaaksoja, joissa kasteluviljelyllä on merkittävä osuus.
 
Vaikka [[Muinainen Peru|muinaisessa Perussa]] ei osattu kirjoittaa, sen kulttuurissa on monia sivilisaation piirteitä. Perussa merkittävä ravinnon lähde oli korkeakulttuurin synnyn aikoihin kalastus, maanviljely tuli mukaan myöhemmin.
 
== Varhaiset kulttuurialueet ==
 
[[Sumer]]in varhainen korkeakulttuuri syntyi noin 3500 eaa., Egyptin noin 3100 eaa., Indusjoen laakson noin 2500 eaa. ja [[Kiinan historia|Kiinan]] noin 2200–1600 eaa. Tämä näyttäisi tukevan ajatusta, että korkeakulttuurin perustavat ajatukset ovat levittäytyneet alkujaan Sumerista. Niinhän maanviljelykin levisi laajalle alueelle neoliittisella kaudella Lähi-idästä. Esimerkiksi [[Indus-kirjoitus]] on kehittynyt sumerilaisesta kuvakirjoituksesta. Mesopotamian kaupunkivaltioiden nousu veti Indusjoen laakson alueen imuunsa, ja levitti vaikutustaan Iranin pohjoispuolen jokilaaksoihin asti. Niinpä kulttuuri on levittäytynyt diffuusion avulla, imitoimalla tai muun muassa uskonnollisen lähetystyön mukana.
 
Etelä-Amerikassa Perun rannikolla alettiin rakentaa monumentteja noin 2800 eaa. [[Atacama]]n aavikon jokilaaksoissa. Kaupan tai meritse suoritettujen valloitusretkien uskotaan levittäneen korkeakulttuurin siemenet noin 1800 eaa. [[Guatemala]]n rannikolle. Tähän viittaa se, että niin Keski-Amerikan [[olmeekit]] kuin [[Keski-Andien intiaanikulttuurit|Etelä-Amerikan varhaisten kaupunkivaltioiden]] johtajat rakensivat tasannemaisia katkaistuja pyramideja.
 
== Isolationismi ja diffusionismi ==
 
Koska eri kulttuurialueet ovat kaukana toisistaan, niin sanotut isolationistit ovat väittäneet, että varhaisten korkeakulttuurien kehitys oli pitkälti itsenäistä.{{lähde}} Tätä väitettä tukee esimerkiksi se, että Mesoamerikassa keksitty kirjoitus ei levinnyt muinaiseen Peruun, missä käytettiin jonkinlaisia puumerkkejä ja alkeellista solmukirjoitusta, [[quipu]]a.
 
Niin sanotut hyperdiffusionistit ovat sanoneet, että kaikki korkeakulttuuri on alkujaan lähtöisin Mesopotamiasta, ja että jossain vaiheessa Amerikkaan purjehtimalla on viety kulttuurin siemeniä. Tiedetään Euroopan ja Lähi-idän ihmisten purjehtineen jo varhain melko pitkiä matkoja, mutta ei ole todisteita valtameren ylittämiseen kyenneistä laivoista ennen keskiaikaa.{{lähde}}
 
== Korkeakulttuurin syntyyn vaikuttaneita tekijöitä ==
Korkeakulttuurin syntyyn vaikuttavista tekijöistä ei ole tarkkaa tietoa. Se kuitenkin tiedetään, että varhaisten korkeakulttuurien synty seurasi maanviljelyä ja vaati paikoilleen asettunutta asutusta eristyneissä jokilaaksoissa. Korkeakulttuurin syntyyn liittyi valtion synty. Valtiolla on tietty alue ja väestö. Kaikilla korkeakulttuurin syntyalueilla on harjoitettu kasteluviljelyä, jossa joesta tulevaa vettä ja lietettä ohjataan peltoihin. Maanviljely on tällöin tehostettu äärimmilleen. Kasteluviljely vaatii suuren työn mutta tuottaa paljon. Kasteluviljely vaatii jonkinlaista keskitettyä ohjausta ja asutuksen pysyttelyä paikoillaan. Toisaalta on alueita, joissa suuria kastelusysteemejä hoidetaan ilman valtiomaista ohjausta, esimerkiksi Filippiineillä.
 
=== Viljanvarastointi ===
Korkeakulttuurin synty vaati viljan varastointia. Keskitetty varastointi tekee ihmiset riippuvaisiksi valtiosta esimerkiksi jos sato epäonnistuu. Tätä tapahtui usein esimerkiksi Egyptissä: jos kuivuuden takia Niilin tulvat jäivät tulematta, pellot eivät saaneet vettä ja lietettä ja tuli nälänhätä. Viljaa varastoivat temppeli ja valtio saivat näin ihmiset valtaansa ja ihmisten oli toteltava hallitsijoitaan, jotta eivät kuolisi nälkään. Nälänhätä oli muinaisvaltioissa tavallinen vieras.
 
=== Väestö ===
Korkeakulttuurin synnyn katsotaan johtuvan muun muassa voimakkaasta väestönkasvusta ja eri alueiden välistä sodista, jotka vaativat keskitettyä johtoa. Väestönkasvu lisää pulaa viljelymaasta, ja on syynä sodille. Jatkuvat sodat lisäävät päälliköiden valtaa. Asutuksen täytyy olla myös melko eristynyttä, esimerkiksi autiomaiden ja vihamielisten heimojen ympäröimää. Jos kylä vallataan sodassa, sen asukkaiden on vaikea paeta minnekään. Sen sijaan he alkavat mieluummin maksaa veroa vallanneen kylän päällikölle.
 
=== Päällikkökunnat ===
Korkeakulttuuria edeltävät yksiköt olivat [[päällikkökunta|päällikkökuntia]], joiden piirissä saattoi olla tuhansia ihmisiä. Nämä päällikkökunnat sotivat keskenään. Eräs korkeakulttuurin synnyn edellytyksistä näyttää olevan päällikkökuntien synty. Päällikkökunnat ovat voimakkaiden päälliköiden johtamia kyliä. Mutkikkaassa päällikkökunnassa yksi kylä johtaa monia kyliä. Päällikkökunnissa on useimmiten tietty päällikkösuku, joka johtaa suurempaa joukkoa. Päällikköjä avustaa papisto. Päälliköitä kohdellaan päällikkökunnissa monesti hyvin kunnioittavasti ja he voivat päättää jopa tavallisten heimolaisten elämästä ja kuolemasta. Voimakkaita, ei-valtiomaisia päällikkökuntia olivat muun muassa Kolumbian [[muisca|muiscojen]] yhteiskunta, jossa paikallispäälliköiden valta oli voimakas, mutta ylipäälliköiden valta melko heikko ja ilmeni useimmin sotien tms. tapauksessa. Varhaisesta Mesopotamiasta on löydetty linnoitettuja kyliä ja [[linko]]jen ammusvarastoja. Varhaisia päällikkökuntia olivat esimerkiksi Egyptin nomokset, heimot, myöhemmät maakunnat ja Sumerin kaupunkivaltioiden edeltäjät, esimerkiksi Tell As-Sawwan. Päälliköt rakennuttivat joskus suuria monumentteja. [[Megaliitit]] liittynevät jonkinlaiseen keskitettyyn johtoon, mutteivät valtioon.
 
=== Kasteluviljely ===
Kasteluviljelyn ansiosta alkanut väestönkasvu loi suuriksi kasvaneille kylille laajenemispaineita ja sotien tarvetta. Tämä taas lisäsi johdon harjoittamaa kontrollia. Korkeakulttuuri vaatii aina viljaylijäämän tuotantoa kasteluviljelyllä, jotta voidaan ruokkia suuri määrä väestöä, joka vapautuu eri ammattiryhmiin. Viljaylijäämää kontrolloiva temppeli voi ohjailla ihmisiä. Varhaisissa kulttuurikeskuksissa papeilla oli merkittävä asema, koska he osasivat ennustaa esimerkiksi joen tulvia. Suurten korkeakulttuurien syntyvaiheisiin liittyi monesti sotia esimerkiksi Egyptin yhdistyminen.
 
=== Korkeakulttuurin syntyyn vaikuttaneiden tekijöiden yhteisvaikutus ===
Varhaisimmat kirjoitetut asiakirjat ovat verokuitteja. Varhaisessa Mesopotamiassa muun muassa järjestäytynyt uskonto oli suuri mahti. Väestönkasvu juuri ennen korkeakulttuurin syntyä johtui jokilaakson tuottoisasta kasteluviljelystä. Toisaalta nälänhädät olivat tavallisia varhaisissa valtioissa. Varhaiset valtiot olivat melko pysähtyneitä yhteiskuntia, joissa vallitsi epätasa-arvo vuosisatoja. Suoranaista kansaan kohdistuvaa kiskontaakin esiintyi. Muutosta toi lyhyeksi aikaa jonkin vieraan heimon suorittama hyökkäys, joka yleensä valloitti maan ja alkoi pitää valtaa jatkaen edellisen eliitin perinteitä.
 
*heimopäällikön ja papiston merkityksen kasvu
*Kasteluun perustuva maanviljely (keinokastelu)
**Viljan varastointi huonojen vuosien varalta lisäsi alaisten riippuvuutta varaston pitäjästä, päälliköstä tai kuninkaasta
**Paikallaan pysyvä asutus, kontrollin tarve
*Asutuksen eristyneisyys (vuorten ja/tai autiomaiden tai vihamielisten heimojen ympäröivät alueet)
**Loi väestönkasvua, mikä lisäsi kontrollin tarvetta
*Sodat
**Aiheutuivat väestönkasvusta, ja nälänhädän torjumiseksi syntyneestä laajenemispaineesta
**Kaupungin puolustus vaati keskitettyä johtoa
*Kauppa
**Kaupan kontrolli oli monesti papistolla tai poliittisella johdolla
*Uudet keksinnöt (väestönkasvu lisää keksivien ihmisten määrää)
**Ammatillinen erikoistuminen
***Teki osan väestöstä valtiosta riippuvaisiksi.
 
== Varhaisen korkeakulttuurin tuntomerkkejä ==
*Kaupunkimainen asumismuoto
**Yli 10&nbsp;000–20&nbsp;000 asukkaan kaupungit
**Kaupunki kaupan ja vallan keskus<ref name="Gusuma">Bodo Harenberg: Gummeruksen suuri maailmanhistoria osa 1. Atena kustannus Oy 1988. ISBN 951-20-3262-7, koko sarja ISBN 951-20-3080-2, s. 32.</ref>.
**Temppeli, palatsi ja viljavarasto (uskonnollinen, poliittinen ja taloudellinen keskittyminen)
*Sosiaalinen kerrostuminen
**Yhteiskuntaluokkia tyyliin kuningas, papisto, sotilaat, virkamiehet, talonpojat, orjat<ref name="Gusuma" />
*Kirjoitustaito viestinnässä<ref name="Gusuma"/>
**Kuvakirjoitus, tavukirjoitus tms.
**Taiteen kehitys
*Valtiomainen hallinto
**Hallitsija, jota pidetään jumalana
**Veronkeruu
**Järjestäytynyt yhtenäinen uskonto<ref name="Gusuma"/> (temppeli)
***Kalenteri, matematiikka
***Uhri- ym. palvontamenoja
**Organisoitu puolustus, sotalaitos
**Suuria rakennushankkeita
**Ammatillinen eriytyminen, tehtävien mukainen työnjako<ref name="Gusuma"/>
*** Kokopäivätoimisia ammattilaisia, joista osa ei tuota ruokaa: esimerkiksi maanviljelijöitä, paimentolaisia, eri alojen käsityöläisiä, kauppiaita
***Kaikki eivät tuota ruokaa
*Tavaroiden massatuotanto
*Uudet keksinnöt
**Kutominen
**Ehkä voimakas metallurgian kehitys
 
== Varhaiset korkeakulttuurit ==
[[Tiedosto:Karte Hochkulturen.png|thumb]]
=== Lähi-itä ===
Mesopotamiassa, nykyisen Etelä-Irakin alueella oli [[Sumer]]in kulttuuri n. 3500–2000 eaa. Sitä edeltsivät [[Ubaidin kulttuuri]] ja [[Hassuna-, Halaf- ja Samarra- kulttuuri]]. Sumer-kulttuuria seurasivat myös [[Elam]]in (Iran n. 3000–570 eaa.), [[Akkad]]in (Keski-Irak n. 2500–2200 eaa.), [[Assyria]]n (n. 2000–700 eaa.) ja [[Babylonia]]n kulttuurit (n. 1800–500 eaa.).<ref>{{Verkkoviite|Tekijä = |Osoite = http://www.anaviangallery.com/timeline.html|Julkaisija = Anavian Gallery|Nimike = Time Line of The Ancient Near East|Viitattu = 8.12.2014|Ajankohta = 1979|Kieli = {{en}} }}</ref> Egyptissä oli ensin [[Naqada-kulttuuri]] noin 3600–3000 eaa. ja myöhemmin [[Muinainen Egypti|muinainen Egypti]] dynastioineen noin 3100–539 eaa.
 
=== Intia, Pakistan ===
Intiassa oli ensin [[esiharappalaiset kulttuurit]] noin 3500 eaa.<ref>{{Verkkoviite|Tekijä = |Osoite = http://www.ancientindia.co.uk/staff/resources/background/bg23/worksheet.html|Julkaisija = The British Museum|Nimike = How Indus towns developed|Viitattu = 7.12.2014|Ajankohta = |Kieli = {{en}} }}</ref> ja myöhemmin Indusjoen laaksossa oli [[Indus-kulttuuri]] eli Harappan kulttuuri n. 2500–1800 eaa..<ref>{{Verkkoviite|Tekijä = |Osoite = http://www.culturalindia.net/indian-history/ancient-india/indus-valley.html|Julkaisija = CulturalIndia.net|Nimike = Indus Valley Civilisation|Viitattu = 7.12.2014|Ajankohta = |Kieli = {{en}} }}</ref>
 
=== Kiina ===
Kiinassa oli varhain [[Erlitoun kulttuuri]], johon kuuluivat [[Xia-dynastia]] n. 2200–1700 eaa. ja [[Shang-dynastia]] n. 1700–1050 eaa.. Erlitoun seuraajia olivat [[Zhou-dynastia]] n. 1040–221 eaa. ja [[Han-dynastia]] n. 206 eaa.–220 jaa.<ref>{{Verkkoviite|Tekijä = |Osoite = http://www.finland.cn/public/default.aspx?nodeid=44136&contentlan=1&culture=fi-Fi|Julkaisija = Suomen Suurlähetystö, Peking, Suomen pääkonsulaatti Sanghai|Julkaisu = Maatiedosto Kiina, historia|Nimike = Kaikki taivaan alla|Viitattu = 7.12.2014|Ajankohta = |Kieli = }}</ref>
 
=== Perun seutu, Keski-Andit ===
Keski-Andien varhaisimpia korkeakulttureja olivat [[inkoja edeltävät kulttuurit]], joihin kuuluivat [[Caral]]-kulttuuri (n. 3000–2800 eaa.),<ref>{{Verkkoviite|Tekijä = |Osoite = http://www.philipcoppens.com/caral.html|Julkaisija = Frontier Magazine|Nimike = Caral: the oldest town in the New World|Ajankohta = 8.3.2002|Kieli = {{en}} }}</ref> [[Moche]]-kulttuuri ja [[Nazca-kulttuuri]].<ref>{{Verkkoviite|Tekijä = James Q Jacobs|Osoite = http://www.|Julkaisija = Andes Web Ring Bibliography|Nimike = Prehistory of Andean People|Viitattu = 7.12.2014|Ajankohta = 1998|Kieli = {{en}} }}</ref>
 
[[Mesoamerikka|Mesoamerikan]] eli Keski-Amerikan varhaisimpia suuria korkeakulttuureja olivat [[Olmeekit|olmeekkien]], [[Zapoteekit|zapoteekkien]] ja [[Mayat|mayojen]] kulttuurit.<ref>{{Verkkoviite|Tekijä = Sebastian Roeling|Osoite = http://www.mayaweb.nl/enghome.htm|Julkaisu = www.Mayaweb.nl|Nimike = Ancient Maya|Viitattu = 7.12.2014|Ajankohta = 16.1.2010|Kieli = {{en}} }}</ref>
=== Meksikon ja Guatemalan seutu, Mesoamerikka ===
Mesoamerikan eli Keski-Amerikan varhaisimpia suuria korkeakulttuureja olivat [[Olmeekit|olmeekkien]], [[Zapoteekit|zapoteekkien]] ja [[Mayat|mayojen]] kulttuurit.<ref>{{Verkkoviite|Tekijä = Sebastian Roeling|Osoite = http://www.mayaweb.nl/enghome.htm|Julkaisu = www.Mayaweb.nl|Nimike = Ancient Maya|Viitattu = 7.12.2014|Ajankohta = 16.1.2010|Kieli = {{en}} }}</ref>
 
== Korkeakulttuurin synnyn vaiheita==
Varhaisten valtioiden synty lähti liikkeelle pienistä maanviljely-yhteisöistä, joissa oli luonnollisia ahkeria johtajatyyppejä. Puutarhaviljelyn tai maanviljelyn tuotteita saatettiin kerätä johonkin paikkaan, josta sitä jaeltiin takaisin. Tätä sanotaan jälleenjakeluksi.
 
=== Oseania ===
Esimerkiksi Melanesian ja uuden Guinean yhteisöissä muun muassa Salomonin saarten [[siuait]]ten heimossa oli "suurmiehiä", jotka tekivät työtä muita ahkerammin ja vetivät sukulaisiaan ja naapureita mukaan maatalous- ym. töihin lupaamalla järjestää suuret juhlat saaduilla elintarvikkeilla. <ref>Harris 1982, s. 87.</ref>
 
Jos juhla onnistui, suurmiehen kannatus kasvoi. Mukaan saatujen työnteko kasvoi, mutta jos suurmies onnistui hankkimaan tällä juhliin elantoa, hänen kannatuksensa oli vakaa. Silti suurmies oli tasa-arvoinen muiden kanssa. Suurmiehet kilpailivat keskenään ja suurmiehet eivät itse hyötyneet järjestämistään juhlista ja keräämistään tuotteista. Suurmiesten, mumien, mahti oli suurempi sotien aikaan ennen eurooppalaisten tuloa. Sotapäälliköillä oli orjia. Suurmiehillä oli sotien aikaan hallussaan alueita, ja jonkinlaista käskyvaltaa alaisiinsa, toisin kuin nykyään.
 
[[Trobriandit]] puolestaan olivat sotaisia heimoja, joita johtivat perinnölliset suurmiehet, joita kunnioitettiin mahtavina merkkimiehinä. Silti päällikön valta perustui häneen kykyynsä jaella lahjoja hallitsemilleen ihmisille, ei poliisiin tms. Eräs päällikkö hallitsi yli kymmentä kylää. Suurimmat ja vauraimmat heimot pitivät perinnöllistä päällikkyyttä. Suurpäälliköllä oli monta vaimoa, pienempien heimojen päälliköiden sisaria ja hän sai jamssilahjoja veljiltään. Asukastiheys oli noin 25 as./km², pienempi kuin varhaisissa valtioissa. Suurpäällikön valta pohjautui 3–4 kuukaudessa mätänevään jamssiin, jota ei kyetty varastoimaan ja jakelemaan nälän tullen, mikä olisi lisännyt suurpäällikön valtaa. Osa ihmistä ei ollut viljelijöitä, vaan esimerkiksi kanootinrakentajia, poppamiehiä, käsityöläisiä jne.<ref>Harris 1982, s. 91.</ref>.
 
=== Cherokee-intiaanit ===
[[Cherokeet|Cherokeilla]] oli myös pääkylästä ja alikylistä koostuva järjestelmä. Kylien asioista päätti päälliköiden neuvosto, jolla oli korkein päällikkö, mico. Neuvosto kokoontui pyöreässä, puisessa neuvottelumajassa. Sadonkorjuun aikana pelloille pystytettiin "micon aitta" -niminen suuri kori, johon sai halutessaan laittaa viljelytuotteita, maissia, papua ja kurpitsaa. Micon aitoista sai ruokaa muun muassa muukalaisille, sotaretkille ja apua kadon sattuessa. Suurpäällikkö mico ei kuitenkaan ollut kuningas, vaan seurusteli muiden kanssa niin kuin kuka tahansa.
 
=== Uganda ===
Ugandan alueella asui [[Bunyorot|bunyorojen]] kansa, joka kasvatti hirssiä ja banaaneja. Johtaja oli kuningas, jolle noin kymmenen alipäällikköä ja kansa maksoivat veroja, ja hallitsija jakeli tuotteita kansalle. Kuninkaalta odotettiin, että hän järjestää juhlia ja jakaa lahjoja ihmisille. Kuningas piti viljavarastoa ja palatsivartiota, ja hänellä oli virkailijoita, pappeja ja poppamiehiä sekä monia ammattimiehiä. Hallitsija matkusteli valtakunnassaan usein. Bunyorojen valtakunta muistutti keskiajan feodaalisen Euroopan valtioita noin 1000 jaa. Esimerkiksi [[Vilhelm Valloittaja]] jakeli alamaisilleen juhlissaan lahjoja.<ref>Harris 1982, s. 94.</ref>
 
== Sekundaariset valtiot==
Sekundaariset valtiot syntyvät, kun valtion ajatus leviää alueille, jonne ei luonnostaan syntyisi valtioita. Sekundaarisia valtioita perustettiin valvomaan kauppareittejä tai suojaksi toisia valtioita vastaan. Jotkut sekundaariset valtiot olivat paimentolaisten luomia, ja näistä valtioista käsin he ryöstivät sivistysvaltioita.{{lähde}}
 
==Katso myös==
Rivi 125 ⟶ 28:
*[[Muinainen Lähi-itä]]
*[[Neoliittinen vallankumous]]
*[[Kasteluviljely]]
*[[Päällikkökunta]]
*[[Mesoliittinen]]
*[[Neoliittinen]]
 
==Lähteet==
Rivi 142 ⟶ 42:
[[Luokka:Kulttuuriantropologia]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]
 
[[he:ציביליזציה]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Varhaiset_korkeakulttuurit”