Wikipedia

Ero sivun ”Islamin länsimainen apologia” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
uutta tietoa ja lähteitä
muokkausta ja lyhennystä
Rivi 31:
[[Edward Gibbon]] (1737–1794), joka oli 1700-luvun merkittävin historioitsija, jakoi de Boulainsvilliersin esittämän kuvan Muhammedista viisaana ja suvaitsevaisena lainsäätäjänä ja islamista uskontona, joka oli vapautunut pappisvallasta.
 
[[Gotthold Ephraim Lessing]] (1729–1781) kirjoitti 1779 näytelmän [[Nathan Viisas]], joka uskonnollisen suvaitsevaisuuden hengessä kannusti kunnioittamaan sekä juutalaisuutta, kristinuskoa että islamia.<ref name=":20" />
 
=== 1800-luku ===
[[Johann Wolfgang von Goethe]] (1749–1832) harrasti myös arabian kieltä ja kirjoitti teoksen ''West-Östlicher Divan (1819),'' jossa islam ja Muhammed esiintyivät runollisen ihannoidussa kuvastossa: Muhammedin jalanjäljissä kukat puhkeavat niityille ja hänen vastustamatonta etenemistään todistavat marmoriset palatsit ja liekinmuotoiset kupolit.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.lieder.net/lieder/get_text.html?TextId=6507|nimeke=Mahomets Gesang|tekijä=Goethe|julkaisu=The LiederNet Archive|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=25.8.2020}}</ref>
 
[[Thomas Carlyle]] (1795–1881), historioitsija ja yhteiskuntakriitikko, nauroi orientalisti [[William Montgomery Watt|Montgomery Wattin]] mukaan sydämensä pohjasta väitteelle, että Muhammed olisi ollut huijari. Islamin aitous näkyi sen saavuttamassa menestyksessä. Mahometin usko oli eräänlaista kristillisyyttä, mutta parempaa. Koraanista Carlyle kuitenkin esitti poikkeuksellisen jyrkän arvostelun: kirja oli väsyttävää, julmaa ja sietämättömän tyhmää sekasotkua, jota kukaan ei pystynyt lukemaan paitsi velvollisuudesta.<ref name=":0" />
 
1800-luvulla perustettiin etenkin saksalaisiin yliopistoihin islamin oppituoleja Tällöin alkoi islamin ja Koraanin historiallis-kriittinen tutkimus esikuvanaan jo aiemmin alkanut Raamatun tutkimus.<ref name=":20" />
 
=== Nykyaika ===
Sivilisaatiot erovat toisistaan tavoiltaan, uskomuksiltaan ja arvoiltaan. 1900-luvun lopulta alkaen uskonnollinen tietoisuus on globaalisti vahvistunut ja kulttuuriset ristiriidat lisääntyneet.<ref>Huntington, 2003, s. 78</ref> Länsimaisessa kulttuuripiirissä kuitenkin kristinuskon asema on laskenut, ja lisätilaa on saanut monikulttuurisuuden ihanne.<ref>Huntington, 2003, s. 390–391</ref> KunTähän muslimienvaikutti määräsekä Euroopassakolonialismin onmurtuminen1900-luvulla kasvanutettä maailmasodat, joiden jälkeen Euroopan moraalinen ylivoimaisuus alkoi näyttää vähemmän ilmeiseltä.<ref>Ohlig, K.-H., 2000, s. 9&nbsp;</ref> Muutokseen vaikutti myös muslimien määrän kasvu Euroopassa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.pewforum.org/2017/11/29/europes-growing-muslim-population/|nimeke=Europe’s Growing Muslim Population|tekijä=Pew Research Center|julkaisu=|ajankohta=29.11.2017|julkaisija=|viitattu=}}</ref>, suopeat puheenvuorot islamista ovat myös yleistyneet.
 
Jo 1800-luvulta alkaen myönteisiä lausuntoja islamista alkoioli alkanut kuulua kristillisen papiston taholtapiiristä. Alettiin korostaa, että islam oli kristinuskon sisaruskonto, jossa näkyi paljon yhteisiä piirteitä kristillisyyden kanssa. Suomessa kirkon myötätunto on konkreettisesti näkynyt esimerkiksi siinä, että suurmoskeijahanketta Helsinkiin ajaneeseenajaneen Oasis-säätiöönsäätiön taustalla oli myös kirkollisia tahoja.<ref name="päivän">[http://www.paivanlehti.fi/suurmoskeijan-takana-on-sata-miljoonaa-hamaraa-euroa-ja-pienen-piirin-pyoritys/ Suurmoskeijan takana on sata miljoonaa hämärää euroa. paivanlehti.fi] 29.12.2016</ref> kuului myös [[Kirkkohallitus|kirkkohallituksen]] rahoittama [[Kulttuuri- ja uskontofoorumi Fokus]] eli entinen Kristillinen kulttuuriliitto, ja suunnitteluun osallistui lisäksi [[Helsingin Diakonissalaitos]]. Kun tiedotusvälineet uutisoivat kirkkohallituksen roolista suurmoskeijahankkeessa kirkosta eroaminen [[eroakirkosta.fi]]-sivuston kautta kuitenkin kaksinkertaistui seuraavina päivinä.<ref>[https://yle.fi/uutiset/3-8172508 Yle - Moskeijasuunnitelma on saanut ihmisiä eroamaan kirkosta]</ref><ref>[https://www.eroakirkosta.fi/dynamic/index.php/media/none/tiedote_05_2015.html?year=2015 Eroakirkosta.fi - Kirkosta eroaminen suurmoskeijan takia jatkuu vilkkaana]</ref> Myötätunnon taustalla on Ibn Warraqin mukaan näkemys, että sisaruskonnot jakavat yhteisen kohtalon: ne seisovat ja kaatuvat yhdessä. Jos islamia arvostellaan, kritiikki kääntyy helposti myös kristinuskoon.<ref name=":0" />
 
1900-luvulta lähtien monet huippupoliitikot ovat puolustaneet islamia. Puheenvuoroissa on tuotu esiin islamin myönteinen vaikutus eurooppalaisen sivistyksen syntyyn, islamin monimuotoisuus sekä islamin läheinen sukulaisuus länsimaisten arvojen kanssa.<ref name=":4">{{Verkkoviite|osoite=https://news.un.org/en/story/2002/03/29972-uns-top-human-rights-official-urges-action-combat-islamaphobia|nimeke=UN’s top human rights official urges action to combat ‘Islamaphobia’|tekijä=|julkaisu=UN News|ajankohta=15.3.2002|julkaisija=|viitattu=}}</ref><ref name=":5">{{Verkkoviite|osoite=https://eeas.europa.eu/headquarters/headquarters-homepage/6332/federica-mogherinis-remarks-at-call-to-europe-v-islam-in-europe-feps-conference_en|nimeke=Federica Mogherini’s remarks at “Call to Europe V: Islam in Europe”, FEPS conference"|tekijä=Federica Mogherini|julkaisu=European Union External Action|ajankohta=25.6.2015|julkaisija=|viitattu=}}</ref>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Islamin_länsimainen_apologia”