Ero sivun ”Bernhard Severin Ingemann” versioiden välillä

Ingemanin isä oli pappi ja hän kävi latinankoulua Slagelsessa ja tuli ylioppilaaksi 1086. Hän opiskeli filosofiaa Kööpenhaminan yliopistossa. Hänen ensimmäinen runokokoelmansa "Digte" ilmestyi 1811 ja se sai hyvän vastaanoton. Ensimmäiset virtensä hän kirjoitti 1816 ja julkaisi ne kirjassa ''Julegave. En Samling af Digte''. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.dendanskesalmebogonline.dk/biografi/83/128|nimeke=Biografi, Ingemann, Bernhard Severin|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=17. 4. 2019|kieli={{da}}}}</ref> Hänen runoissaan, näytelmissään ja historiallisissa romaaneissaan on aikakauden johtavan ajatussuunnan, romantiikan vaikutus tuntuva. Hän teki 1818-19 pitkän matkan Italiaan ja Ranskaan ja asettui sen jälkeen Sorön akatemian (kansan­opiston) opettajaksi.

Ingemann tunnetaan ennen muuta virsirunoilijana. [[Tanskan kirkon virsikirja|Tanskan kirkon virsikirjassa]]<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.dendanskesalmebogonline.dk/|nimeke=Ingemann|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=19.02. 2019|kieli={{da}}}}</ref> on 29 hänen kirjoittamaansa virttä.

[[Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirja|Suomen ev. - lut. kirkon virsikirjassa]] on kaksi Ingemannin virttä: 30" ''[[Maa on niin kaunis|Maa on niin kaunis"]]'' (Suom. 1887, [[Hilja Haahti]] 1903) ja 444 ''"On yksi Isä meillä''" (Norj. [[Magnus Brostrup Landstad]] 1863, ruots. [[Edvard Evers]] 1902, suom. [[Per Boreman]] 1942, [[Anna-Maija Raittila]] 1984).

[[Ruotsin kirkon virsikirja|Ruotsin kirkon virsikirjassa]] on kolme hänen virttäänː 60 ''"On yksi Isä meillä''", 297 ''"Maa on niin kaunis''" (Suom. Hilja Haahti 1903, uud. virsikirjatyöryhmä 1997, 2000) ja 495 I''dästä"Idästä nousee päivän koi''" ((I østen stiger solen op, Suom. William Snell 1968, Uud. suom. Niilo Rauhala 1996, säv. Oskar Lindberg 1938)

Ingemann on Suomessakin tunnetun hengellisen laulun ”[[Maa on niin kaunis]]” sanoittaja. Suomenkieliset sanat on tehnyt [[Hilja Haahti]] vuonna 1903. Ingemannin ystävä pappi Ferdinand Fenger pyysi, että tämä sepittäisi uudet sanat lauluun, jonka sävelmä on lähtöisin [[sleesia]]laisesta kansanlaulujen kokoelmasta ja jonka hän oli nähnyt eräässä saksalai­sessa lähetyslehdessä. Fenger mieltyi tähän kansanlaulun ”Schönster, Herr Jesu” sävelmään ja pyysi B. S. Ingeman­nia kirjoittamaan sävelmään uudet sanat. Ne julkaistiin ensimmäisen kerran Dansk Kirketidene-lehdessä 1850.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Per-Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernsiöld|Nimeke=Psalmernas väg. Kommentarer till text och musik i Den svenska psalmboken|Vuosi=2017|Sivu=236|Julkaisija=Wessmans musikförlag AB. ISSN 978-91.8771-052-0|Kieli={{sv}}}}</ref> Virsi on Suomessa, Tanskassa ja Norjassa jouluvirsi, mutta Ruotsissa se on virsikirjan osastossa Pyhiinvaellus.