Ero sivun ”Uudenmaan maakunta” versioiden välillä

Vuonna 20172018 Uudenmaan maakunnan [[bruttokansantuote]] oli 8891,27 miljardia [[euro]]a (39,03&nbsp;% Suomen bruttokansantuotteesta). Bruttokansantuote asukasta kohden oli 5355&nbsp;530140 euroa eli 130,62&nbsp;% Suomen keskiarvosta. Suhdeluvun trendi on ollut laskeva vuodesta 2000. Uudenmaan talouskasvu on ollut Suomen keskiarvoa nopeampaa, mutta maakunnan ripeä väestönkasvu on laskenut asukasta kohden lasketun bruttokansantuotteen suhdelukua.<ref name="PXSTAT">{{Verkkoviite|osoite = http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__kan__altp/?tablelist=true | nimeke = Tilastokeskuksen PxWeb-tietokannat | julkaisu = Suomen virallinen tilasto (SVT): Aluetilinpito | julkaisija = Tilastokeskus | viitattu = 2426.111.2020 | tekijä = | ajankohta = 2725.11.20192020}}</ref> Toimialarakenteen lisäksi Uudenmaan korkeaan bruttokansantuotteeseen vaikuttavat yritysten liiketoiminnalliset ja kirjanpidolliset järjestelyt.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.stat.fi/til/altp/2013/altp_2013_2015-12-11_tie_001_fi.html |nimeke = Arvonlisäys kasvoi parhaiten Lapissa ja Uudellamaalla vuonna 2013 | julkaisu = Suomen virallinen tilasto (SVT): Aluetilinpito | julkaisija = Tilastokeskus | viitattu = 11.12.2015 | tekijä = | ajankohta = 11.12.2015}}</ref> Yksityisen sektorin työtunneista joka kolmas tehtiin Uudellamaalla.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.eva.fi/blog/2014/06/12/eva-fakta-tasta-suomi-elaa/ |nimeke = EVA Fakta: Tästä Suomi elää|julkaisu = |julkaisija = EVA|viitattu = |tekijä = |ajankohta = 12.6.2014}}</ref>

Julkisen sektorin osuus työpaikoista on Uudellamaalla Suomen keskiarvoa matalampi.<ref name="LiittoTyöllisyys13">[http://www.uudenmaanliitto.fi/files/14494/Uudenmaan_tyollisyyskehitys-E131-2014.pdf Uudenmaanliitto.fi, työllisyyskehitys, s. 13]</ref> Valtion vahvasta läsnäolosta huolimatta julkisyhteisöjen osuus bruttoarvonlisäyksestä on Uudellamaalla pienempi kuin Suomessa keskimäärin. Vuonna 2018 se oli alle 16&nbsp;%, kun koko maan keskiarvo oli yli 18&nbsp;%.<ref name="PXSTAT"/>

Uudenmaan elinkeinorakenne on vahvasti palveluvaltainen. Uudellamaalla tuotettiin vuonna 2018 yli 40&nbsp;% Suomen palveluista.<ref name="PXSTAT"/> Erityisesti yksityisen [[palvelusektori]]n osuus on huomattava: se työllistää yli puolet Uudenmaan työllisestä työvoimasta. Kaupan osuus yksityisestä palvelusektorista on merkittävä. Yhteiskunnalliset palvelut, kuten julkinen hallinto ja koulutus, työllistävät niin ikään merkittävän osan Uudenmaan työvoimasta, mutta niiden osuus arvonlisäyksestä jää huomattavasti työllisyyden osuutta vähäisemmäksi.<ref name="LiittoTalous">[http://www.uudenmaanliitto.fi/tietopalvelut/uusimaa-tietopankki/aluetalous Uudenmaanliitto.fi, aluetalous]</ref> Kaikkiaan palvelualojen osuus Uudenmaan työpaikoista on runsaat neljä viidesosaa.<ref name="LiittoTyöllisyys13"/>

Uudenmaan [[teollisuus]]tuotannon osuus Suomen teollisuustuotannostajalostuksesta onoli vuonna 2018 noin viidenneskolmannes.<ref>[http://www.stat.fi/til/atoi/2012/atoi_2012_2014-03-06_tie_001_fi.html Stat.fi]</ref> Metalliteollisuudella on maakunnassa pitkät perinteet., Uudellamaallaerityisesti onkorostuu myössähkö- paperi-ja elektroniikkateollisuus, kemian-jonka arvonlisästä suurin osa tuotetaan Uudellamaalla. Myös kemianteollisuus ja elektroniikkateollisuuttaelintarviketeollisuus ovat merkittäviä.<ref name="PXSTAT"/> Teollisuus on keskittynyt [[Kehä III]]:n ja [[päärata|pääradan]] varrelle sekä Lohjan seudulle ja rannikolle. Maakunnan itäiset ja läntiset osat ovat teollistuneempia kuin Suomi keskimäärin, Helsingissä teollisuuden osuus työpaikoista on sen sijaan verrattain alhainen. Vuonna 2011 teollisuuden ja rakentamisen päätoimialoilla työskenteli noin kuudesosa Uudenmaan työllisistä.<ref>[http://www.uudenmaanliitto.fi/files/14494/Uudenmaan_tyollisyyskehitys-E131-2014.pdf Uudenmaanliitto.fi, työllisyyskehitys, s. 14]</ref>