Ero sivun ”Bulgaria osana Bysantin valtakuntaa” versioiden välillä

==Historia==

[[Basileios II]], joka valloitti Bulgarian ensimmäisen valtakunnan, teki vain pieniä muutoksia tapaan hallita Bulgarian aluetta<ref>Campton 2005, s. 21</ref>. Esimerkiksi [[Bulgarian kirkko]] säilyi edelleen erillisenä elimenään<ref name="s. 22">Campton 2005, s. 22</ref>. Basileioksen kuoleman jälkeen asiat kuitenkin muuttuivat. Koko valtakunta ajautui kaaokseen ja hallitsijat vaihtuivat usein, kunnes valtaan noussut [[Aleksios I Komnenos]] vakiinnutti tilanteen.<ref name="Chary s. 15">Chary 2011, s. 15</ref>

Bulgarian piispat eivät sittemmin enää esimerkiksi voineet valita Bulgarian patriarkkaa itse, vaan kirkko ajautui kreikkalaiseen valtaan. Papisto vaihtui bulgarialaisista kreikkalaiseen ja myös maanomistajista tuli kreikkalaisia. Maanomistus vaihdettiin ''[[pronoia]]'' järjestelmään, jossa maanomistajuus ei periytynyt, jolloin he yrittivät elinaikaan saada maasta irti kaiken mahdollisen. Vuonna 1040 [[Petûr Kaloyan]], Bulgarian hallitsija [[Samuil]]in jälkeläinen, toteutti epäonnistuneen kapinan vallaten ensin [[Skopje]]n ja sittemmin [[Traakia]]n, [[Makedonia (maantiede)|Makedonian]] ja [[Epirus|Epiruksen]] alueet. Kapina ei kuitenkaan ollut luonteeltaan niinkään nationalistinen, kuin sosiaalipoliittinen. Kapinaan liittyi myös useita kreikkalaisia, jotka kokivat hallinnon sortavaksi. Vuonna 1041 liittolaiset pettivät Petûrin, hänet sokaistiin ja bysanttilaiset saivat hänet vangikseen. Hänen vangiksi ottajien joukoissa oli [[varjagikaarti]]n päällikkö [[Harald Ankara]], josta tuli myöhemmin [[Norja]]n prinssi ja [[Oslo]]n perustaja.<ref name="s. 22" /> [[Romanos III]]:nen valtakaudella maan verotusjärjestelmä vaihdettiin ankarampaan bysanttilaiseen järjestelmään<ref name="Chary s. 15" />. Sittemmin kapinointia Bulgarian alueella tapahtui harvemmin ja nekin olivat luonteeltaan sosiaalisia. Bulgarialaisten sulautumisen kreikkalaisiin esti lähinnä [[Bogomiilit|bogolismi]], joka oli suositumpaa slaavien kuin kreikkalaisten keskuudessa.<ref name="s. 22" />

 

 

==Lähteet==