Ero sivun ”Vankeus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
asettelua, johdantoa lyhemmäksi |
||
Rivi 1:
{{Korjattava/Suomi}}
[[Kuva:Vantaan_vankila.jpg|thumb|250px|right|[[Vantaan vankila]] on Suomen moderneimpia suljettuja vankiloita.]]
'''Vankeus''' on
Vankeusrangaistus on toisaalta tehokas keino eristää rikoksentekijöitä ja antaa yhteiskunnalle signaali jonkin toiminnan epäsuotavuudesta, toisaalta vankeus helpottaa rikoskierteeseen suistumista,
Vankeutta ei ole ongelmistaan huolimatta voitu korvata muillakaan rangaistusmuodoilla. Sen käyttöä on kuitenkin viime aikoina{{milloin}} painotettu siten, että kun ennen omaisuusrikokset olivat merkittävä kalterien taakse vievä syy, nykyisin vankiloissa kärsitään pääasiassa väkivalta- ja [[Huumausainerikos Suomessa|huumausainerikoksista]] tuomittuja rangaistuksia. Osavaikutuksensa vähäiseen vankilukuun (vuonna 1999 noin 2 800) oli yhdyskuntapalvelun ja nuorisorangaistuksen kaltaisilla vaihtoehtorangaistuksilla. Vuoden 2000 jälkeen vankiluku on kasvanut voimakkaasti; vuonna 2005 saavutettiin jo 4 000 vangin raja. [[Valvontarangaistus]] otettiin Suomessa käyttöön 2011.<ref name="OMVR">{{ Verkkoviite | Arkisto = https://web.archive.org/web/20111026034906/http://www.om.fi/Etusivu/Valmisteilla/Lakihankkeet/Seuraamusjarjestelma/Valvontarangaistus | Arkistoitu = 26.10.2011 | Nimike = Valvontarangaistus | Julkaisija = Oikeusministeriö | Ajankohta = 20.11.2011 | Viitattu = 29.8.2014}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://oikeusministerio.fi/-/elektroniskt-overvakningsstraff-ska-inforas | Nimeke = Tiedote, Sähköinen valvontarangaistus käyttöön | Ajankohta = 6.4.2011 | Julkaisu = Oikeusministeriö | Viitattu = 16.7.2020}}</ref>▼
[[Tutkintavankeus]] on turvaamistoimi, joka toteutetaan ennen oikeudenkäyntiä ja sen aikana. Tutkintavanki muuttuu vankeusvangiksi, kun ehdoton vankeusrangaistus tulee mahdollisen muutoksenhaun jälkeen täytäntöönpanokelpoiseksi eli rangaistuksen suorittaminen alkaa.▼
Suomen rangaistuskäytäntö keskittyy lähinnä vapaus- ja varallisuusrangaistuksiin. Vapausrangaistuksista käytössä ovat vankeus ja sakon [[muuntorangaistus]]. [[Yhdyskuntapalvelu]] ja [[nuorisorangaistus]] ovat vapaudessa suoritettavia rangaistusseuraamuksia.
== Vankeuden vaikutukset ==
=== Teoriat ===
Vankeuden tarkoituksena on rikosten estäminen. Sen ehkäisevä vaikutus kohdistuu yksilöön ja yhteiskuntaan. Yksilön vankeus eristää muusta yhteiskunnasta, jolloin tämä yksilö ei valvottuna voi tehdä rikoksia. Yhteiskunnan kannalta vankeus toimii ennaltaehkäisevästi, koska sillä osoitetaan, että tietyistä teoista seuraa rangaistus eli ne ovat epäsuotavia.
Vankeuden vaikutuksia selittävät eri näkökulmista muun muassa [[Rehabilitatiivinen rangaistusteoria|rehabilitatiivinen]] ja [[Retributiivinen rangaistusteoria|retributiivinen rangaistusteoria]]. On monia kansainvälisiä sopimuksia, joilla on pyritty vähentämään vankien epäoikeudenmukaista kohtelua. Tällaisia ovat muun muassa YK:n [[Kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus|KP-sopimus]] ja Euroopan ihmisoikeusjulistus.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Hartoneva, Anne et al. | Nimeke = Yhdyskuntaseuraamukset ja vankeus | Vuosi = 2015 | Sivu = 100–102 | Julkaisija = Tietosanoma | Isbn = 978-951-885-381-0}}</ref>
=== Ongelmat ===
== Määräaikaisen vankeusrangaistuksen pituus ==▼
▲Vankeutta ei ole ongelmistaan huolimatta voitu korvata muillakaan rangaistusmuodoilla. Sen käyttöä on kuitenkin viime aikoina{{milloin}} painotettu siten, että kun ennen omaisuusrikokset olivat merkittävä kalterien taakse vievä syy, nykyisin vankiloissa kärsitään pääasiassa väkivalta- ja [[Huumausainerikos Suomessa|huumausainerikoksista]] tuomittuja rangaistuksia. Osavaikutuksensa vähäiseen vankilukuun (vuonna 1999 noin 2 800) oli yhdyskuntapalvelun ja nuorisorangaistuksen kaltaisilla vaihtoehtorangaistuksilla. Vuoden 2000 jälkeen vankiluku on kasvanut voimakkaasti; vuonna 2005 saavutettiin jo 4 000 vangin raja. [[Valvontarangaistus]] otettiin Suomessa käyttöön 2011.<ref name="OMVR">{{
Vankeusrangaistuksen pituudet vaihtelevat maittain. Määräaikaisen vankeusrangaistuksen (yksittäisen rikoksen rangaistuksen) pituus on 14 päivän ja 12 vuoden välillä. Useista samalla kertaa tuomittavista rikoksista voidaan antaa yhdistetty rangaistus, enintään 15 vuotta vankeutta. Useista eri kerroilla tuomituista vankeusrangaistuksista yhteen laskettava jäljellä oleva [[vapaudenmenetysaika]] voi olla enintään 20 vuotta.▼
== Vankeuden muodot ==
== Elinkautinen vankeusrangaistus ==▼
{{Pääartikkeli|[[Elinkautinen vankeus]]}}▼
Elinkautiseen vankeusrangaistukseen sisältyvät kaikki vangille määrätyt määräaikaiset vankeusrangaistukset, arestirangaistukset ja sakon muuntorangaistukset, mutta ei hänen maksettavikseen mahdollisesti tuomittuja vahingonkorvauksia, jotka eivät ole varsinainen rangaistus, vaan taloudellinen hyvitys vääryyttä kärsimään joutuneelle osapuolelle. Elinkautiseen tuomitun rikollisen tapaus otetaan käsittelyyn [[Helsinki|Helsingin]] [[hovioikeus|hovioikeudessa]] hänen suoritettuaan rangaistusta 12 vuotta (21 vuotta nuorempana tehdystä rikoksesta 10 vuotta). Tällöin hänet voidaan päästää [[ehdonalainen vapaus|ehdonalaiseen vapauteen]], mikäli se elinkautiseen vankeusrangaistukseen johtaneen rikoksen tai rikosten laatuun, tuomitun mahdolliseen myöhempään rikollisuuteen, vankilassa mahdollisesti esittämiin uhkauksiin ja käytökseen nähden on kohtuullista. Jos vankia ei vapauteta, hänen tapauksensa otetaan uuteen käsittelyyn aina kahden vuoden välein. Elinkautisesta rangaistuksesta ehdonalaiseen vapautetun vangin koeaika on kolme vuotta, samoin jäännösrangaistus, joka hänelle tuomitaan mahdollisten uusien rikosten yhteydessä.▼
=== Tutkintavankeus ===
Elinkautista vankeusrangaistusta koskeva yleinen väärinkäsitys on, että sen pituus olisi 12 vuotta. Todellisuudessa tämän määräajan jälkeen Helsingin hovioikeus ''ottaa käsittelyyn'' elinkaudeksi tuomitun vangin ehdonalaiseen vapauttamista koskevan asian. Edellä on kerrottu vapauttamisen edellytyksistä. Mitään yksiselitteistä, sitovaa ehdonalaiseen vapauteen päästämisen määräaikaa ei siis ole, vaan se on harkinnanvarainen. Tähän saakka pisin yhtämittainen vankeusaika myös elinkautisvangeilla on ollut noin 15 vuotta, mutta uuden lain mukainen käytäntö ei ole vielä muodostunut. Pisimpään Suomessa vankilassa ollut elinkautisvanki on [[Nikita Fouganthine]] (entinen Juha Valjakkala), joka vangittiin vuonna 1988 hänen surmattuaan Ruotsissa pariskunnan ja heidän poikansa. Fouganthine vapautui elinkautisesta koevapauteen [[helmikuu]]ssa vuonna 2008.▼
▲[[Tutkintavankeus]] on turvaamistoimi, joka toteutetaan tikostutkinnan aikana ja ennen oikeudenkäyntiä ja sen aikana.
=== Ehdollinen vankeus ===▼
Ennen 1. lokakuuta 2006 voimaan astunutta vankeuslakia [[armahdus]]oikeus on ollut [[Suomen tasavallan presidentti|tasavallan presidentillä]]. Uudistuksessa kumottujen säädösten mukaan armahdus voitiin myöntää vain anomuksesta eikä mitään automaattista käsittelyä ollut. Tasavallan presidentin armahdusoikeus säilyy edelleen, Helsingin hovioikeuden rinnalla.▼
Joissain maissa vankeusrangaistukset voivat ylittää syytetyn todennäköisen eliniän. Esimerkiksi Thaimaassa eräs nainen sai 141 078 vuoden vankeusrangaistuksen, mutta Thaimaassa on laki, jonka perusteella vankilasta pääsee 20 vuoden kuluttua tuomion pituudesta riippumatta. Samoin Espanjassa [[Madridin junapommit 11. maaliskuuta 2004|Madridin junapommi-iskuista]] 42 924 vuoden vankeusrangaistuksen saanut terroristi Otman el-Gnaoui joutuu istumaan tuomiostaan vain 40 vuotta.<ref name="IL.141_078.vuotta">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/2016041221404985 | Nimeke = Pisimmät vankeustuomiot: Nainen sai 141 078 vuotta vankeutta | Tekijä = Mäkelä, Katariina | Ajankohta = 12.4.2016 | Julkaisu = Iltalehti | Viitattu = 16.7.2020}}</ref> Yhdysvalloissa tuomiot, joiden pituus on satoja tai tuhansia vuosia, ovat tavallisia, mutta siellä vapauteen pääsemiseksi voi ainoastaan anoa armahdusta.<ref name="IL.141_078.vuotta"/><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-9194464 | Nimeke = "Kymmenien vuosien tuomioissa ei olisi järkeä" – rikolliset saavat oikeudelta paljousalennuksen | Tekijä = Meritähti, Päivi | Ajankohta = 29.9.2016 | Julkaisu = Yle Uutiset | Viitattu = 16.7.2020}}</ref>▼
▲== Ehdollinen vankeus ==
{{Pääartikkeli|[[Ehdollinen rangaistus]]}}
Suomessa vankeusrangaistus määrätään usein ehdollisena. Tämä on tarkoituksellista rikospolitiikkaa, koska tällöin rikoksentekijä ei joudu kärsimään rangaistusta vankilassa, vaan voi jatkaa normaalia elämää, ellei syyllisty uusiin rikoksiin. Ehdollisen vankeuden ideana on estää rikoksentekijän altistuminen vankilan haittavaikutuksille; ehdollinen vankeusrangaistus on siis tavallaan pelote.
Rivi 37 ⟶ 30:
Ehdolliseen vankeuteen liittyy aina koeaika, jonka pituus vaihtelee yhdestä kolmeen vuoteen. Mikäli tuomittu elää koeajan ilman uusia rikoksia, rangaistusta ei panna täytäntöön. Mikäli vanki koeaikana syyllistyy uuteen samankaltaiseen rikokseen, tuomioistuin harkitsee uutta rangaistusta määrätessään, onko lisäksi myös entinen ehdollinen rangaistus pantava täytäntöön. Myös tuomion lieventäminen on mahdollista.
=== Ehdoton vankeus ===
Ehdotonta vankeutta käytetään silloin, kun teko on ollut hyvin vakava tai kun rikoksentekijä on syyllistynyt ehdollisen rangaistuksen aikana uusiin rikoksiin. Ensikertalaiset pääsevät ehdottomassakin vankeudessa helpommalla: käytännössä he pääsevät vapaiksi kärsittyään puolet rangaistuksesta. Ehdonalaiseen vapauteen on normaalisti mahdollista päästä, kun 2/3 rangaistusajasta on kulunut. Vankeinhoidollinen ensikertalaisuus tarkoittaa sitä, että vanki ei ole vapautumistaan seuranneiden kolmen vuoden aikana syyllistynyt uusiin, vankeustuomioon johtaneisiin rikoksiin.{{Lähde|pyydetty=12.12.2016}} Vankeinhoidollisesti ensikertalaiseen sovelletaan laitosajan pituuden suhteen samaa sääntöä kuin tosiasiallisesti ensimmäistä kertaa vankilassa olevaankin.
Rivi 45 ⟶ 38:
Vuodesta 1998 lähtien on ollut mahdollista myös sijoittaa vanki tarkasti valvottuna johonkin ulkopuoliseen yksikköön, jossa hän saa [[päihde]]hoitoa tai vastaavaa apua. Tavoitteena on parantaa vangin selviytymistä normaalielämässä. ''[[Valvottu koevapaus]]'' otettiin käyttöön 1. lokakuuta 2006.
▲=== Määräaikaisen vankeusrangaistuksen pituus ===
▲Vankeusrangaistuksen pituudet vaihtelevat maittain. Määräaikaisen vankeusrangaistuksen (yksittäisen rikoksen rangaistuksen) pituus on 14 päivän ja 12 vuoden välillä. Useista samalla kertaa tuomittavista rikoksista voidaan antaa yhdistetty rangaistus, enintään 15 vuotta vankeutta. Useista eri kerroilla tuomituista vankeusrangaistuksista yhteen laskettava jäljellä oleva [[vapaudenmenetysaika]] voi olla enintään 20 vuotta.
▲=== Elinkautinen vankeusrangaistus ===
▲{{Pääartikkeli|[[Elinkautinen vankeus]]}}
▲Elinkautiseen vankeusrangaistukseen sisältyvät kaikki vangille määrätyt määräaikaiset vankeusrangaistukset, arestirangaistukset ja sakon muuntorangaistukset, mutta ei hänen maksettavikseen mahdollisesti tuomittuja vahingonkorvauksia, jotka eivät ole varsinainen rangaistus, vaan taloudellinen hyvitys vääryyttä kärsimään joutuneelle osapuolelle. Elinkautiseen tuomitun rikollisen tapaus otetaan käsittelyyn [[Helsinki|Helsingin]] [[hovioikeus|hovioikeudessa]] hänen suoritettuaan rangaistusta 12 vuotta (21 vuotta nuorempana tehdystä rikoksesta 10 vuotta). Tällöin hänet voidaan päästää [[ehdonalainen vapaus|ehdonalaiseen vapauteen]], mikäli se elinkautiseen vankeusrangaistukseen johtaneen rikoksen tai rikosten laatuun, tuomitun mahdolliseen myöhempään rikollisuuteen, vankilassa mahdollisesti esittämiin uhkauksiin ja käytökseen nähden on kohtuullista. Jos vankia ei vapauteta, hänen tapauksensa otetaan uuteen käsittelyyn aina kahden vuoden välein. Elinkautisesta rangaistuksesta ehdonalaiseen vapautetun vangin koeaika on kolme vuotta, samoin jäännösrangaistus, joka hänelle tuomitaan mahdollisten uusien rikosten yhteydessä.
▲Elinkautista vankeusrangaistusta koskeva yleinen väärinkäsitys on, että sen pituus olisi 12 vuotta. Todellisuudessa tämän määräajan jälkeen Helsingin hovioikeus ''ottaa käsittelyyn'' elinkaudeksi tuomitun vangin ehdonalaiseen vapauttamista koskevan asian. Edellä on kerrottu vapauttamisen edellytyksistä. Mitään yksiselitteistä, sitovaa ehdonalaiseen vapauteen päästämisen määräaikaa ei siis ole, vaan se on harkinnanvarainen. Tähän saakka pisin yhtämittainen vankeusaika myös elinkautisvangeilla on ollut noin 15 vuotta, mutta uuden lain mukainen käytäntö ei ole vielä muodostunut. Pisimpään Suomessa vankilassa ollut elinkautisvanki on [[Nikita Fouganthine]] (entinen Juha Valjakkala), joka vangittiin vuonna 1988 hänen surmattuaan Ruotsissa pariskunnan ja heidän poikansa. Fouganthine vapautui elinkautisesta koevapauteen [[helmikuu]]ssa vuonna 2008.
▲Ennen 1. lokakuuta 2006 voimaan astunutta vankeuslakia [[armahdus]]oikeus on ollut [[Suomen tasavallan presidentti|tasavallan presidentillä]]. Uudistuksessa kumottujen säädösten mukaan armahdus voitiin myöntää vain anomuksesta eikä mitään automaattista käsittelyä ollut. Tasavallan presidentin armahdusoikeus säilyy edelleen, Helsingin hovioikeuden rinnalla.
▲Joissain maissa vankeusrangaistukset voivat ylittää syytetyn todennäköisen eliniän. Esimerkiksi Thaimaassa eräs nainen sai 141 078 vuoden vankeusrangaistuksen, mutta Thaimaassa on laki, jonka perusteella vankilasta pääsee 20 vuoden kuluttua tuomion pituudesta riippumatta. Samoin Espanjassa [[Madridin junapommit 11. maaliskuuta 2004|Madridin junapommi-iskuista]] 42 924 vuoden vankeusrangaistuksen saanut terroristi Otman el-Gnaoui joutuu istumaan tuomiostaan vain 40 vuotta.<ref name="IL.141_078.vuotta">{{Verkkoviite
== Katso myös ==
| |||