Ero sivun ”Kolesteroli” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p typo |
poistetaan viittausvirhe, jonka teki IP 46.132.70.86 ajankohtana 21. maaliskuuta 2020 kello 15.59 |
||
Rivi 12:
| smiles = CC(C)CCCC(C)C1CCC2C1(CCC3C2CC=C4C3(CCC(C4)O)C)C
}}
'''Kolesteroli''' ([[Hiili|C]]<sub>27</sub>[[Vety|H]]<sub>46</sub>[[happi|O]]) on ihmisen ja muiden eläinten kudoksissa, etenkin maksassa, tuotettu [[steroidit|steroideihin]] kuuluva tyydyttymätön, rengasrakenteinen, veteen liukenematon kiteinen [[Alkoholit|alkoholi]].
Kolesteroli on [[ihminen|ihmisen]] ja [[eläinkunta|eläinten]] kaikkien [[kudos|kudosten]] toiminnalle välttämätön aine, jota esiintyy runsaasti varsinkin äidinmaidossa, [[rasvakudos|rasvakudoksessa]], [[aivot|aivoissa]], [[hermo]]issa, [[maksa]]ssa ja [[munuainen|munuaisissa]]. Usein puhutaan kansanomaisesti "hyvästä" ja "pahasta" kolesterolista, mutta kaikki kolesteroli on silti kemialliselta rakenteeltaan täysin samanlaista.
Kolesteroli toimii muun muassa [[steroidi]]en ja solukalvojen rakennusaineena, vaurioituneiden kudosten korjausaineena, [[Hermosolu|myeliinin]] eli hermosoluja ympäröivän sähköä eristävän kudoksen rakennusaineena sekä [[D-vitamiini]]hormonin esiasteena<ref name=Pizzorno>Joseph Pizzorno: [https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4684135/ The Vilification of Cholesterol (for Profit?)]. Inegrative Medicine. v.13(3); 2014.</ref>.
Kolesterolia esiintyy monien eliöiden [[semiokemikaali]]na. Kolesterolia ei esiinny [[kasvit|kasvikunnassa]], mutta kasvikunnassa esiintyy vastaavankaltaisia aineita kuten [[Sterolit|kasvisterolit]] ja [[Stanolit|kasvistanolit]].
Rivi 22:
== Tuotanto ja saanti ==
Eläinten kaikki kudokset ja erityisesti maksa voivat tuottaa kolesterolia, ja sitä voi saada myös [[ravinto|ravinnosta]],<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Clark, Albert; O'Neale Roach, Jason; ja Benyon, Sarah|Nimeke=Crash Course: Metabolism and Nutrition|Vuosi=2006|Luku=Cholesterol metabolism|Sivu=69|Julkaisija=Elsevier Mosby|Kieli={{en}}|ISBN=1-4160-3117-0}}</ref> erityisesti [[kananmuna]]sta, [[mäti|mädistä]] ja [[Maksa ruokana|maksasta]]. Aikuisen ihmisen elimistöön päätyy tyypillisesti päivittäin 0,2–0,3 grammaa ravinnon mukana tulevaa kolesterolia, minkä lisäksi elimistö tuottaa pääosin maksassa noin gramman verran kolesterolia päivässä<ref name=Pizzorno/>. Ravinnosta tulevasta kolesterolista imeytyy elimistöön [[Ohutsuoli|ohutsuolesta]] 20–80 prosenttia lopun poistuessa ulosteen mukana<ref name="Kolesterolin.endogeeninen.tuotanto.ja.saanti.ravinnosta">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ebm-guidelines.com/xmedia/duo/duo97616.pdf | Tekijä = Helena Gylling, Tatu A. Miettinen| Nimeke =Kolesterolin endogeeninen tuotanto ja saanti ravinnosta| Ajankohta = 2008| Julkaisija = Duodecim| Viitattu = 10.1.2013 }}</ref>. Lisäksi elimistöstä pois kuljetettava kolesteroli erittyy [[Sappi|sapen]] kautta ohutsuoleen, jossa siitä imeytyy 20–80 prosenttia takaisin verenkiertoon<ref name="Kolesterolin.endogeeninen.tuotanto.ja.saanti.ravinnosta"/>.
Elimistö vakioi yleensä tarkoin kolesterolin kokonaismäärän tuottamalla sitä vähemmän omaa kolesterolia, mitä kolesterolipitoisempaa ravintoa nautitaan<ref name="Kolesterolin.endogeeninen.tuotanto.ja.saanti.ravinnosta"/>. Kolesterolin imeytymistehokkuus on heikompaa ja tuotanto puolestaan suurempaa lihavilla ja metabolisesta oireyhtymästä kärsivillä sekä kakkostyypin diabeetikoilla<ref name="Kolesterolin.endogeeninen.tuotanto.ja.saanti.ravinnosta"/>.
Joihinkin vakaviin sairauksiin, kuten syöpään sekä ihmisen raihnaistumiseen eli elämän loppupäässä tapahtuvaan terveydentilan voimakkaaseen heikentymiseen, liittyy elimistön oman kolesterolintuotannon sekä myös ravinnosta saatavan kolesterolin imeytymisen voimakas heikkeminen<ref name="ohukainen">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.skepsis.fi/lehti/2012/Skeptikko-2012-4_Myytti_kolestrolimyytista.PDF | Nimeke =Myytti kolesterolimyytistä | Tekijä =Ohukainen, Pauli | Ajankohta =2012 | Julkaisija =Skeptikko 4/2012 | Viitattu = 21.8.2013 }}</ref>.
==LDL-hiukkaset==
Rivi 32:
Harvat [[lipoproteiini]]<nowiki/>hiukkaset (''engl. LDL-particle, low density lipoprotein particle'') ovat verenkierron kuljettamia ja maksan valmistamia pallonmuotoisia kuljettimia, joiden lastina on rasvaa ja kolesterolia. Harvan lipoproteiinihiukkasen ulkokehä eli reunus koostuu fosfolipideistä ja pieneksi osaksi myös esteröitymättömästä kolesterolista sekä apolipoproteiinista, joka muodostaa hiukkasen proteiiniosan. Hiukkasen sisus eli ydin koostuu [[triglyseridi|triglyserideistä]] ja esteröityneestä kolesterolista. LDL-hiukkaset sisältävät erityisen runsaasti monityydyttymätöntä linolihappoa, joka hapettuu erittäin herkästi verisuonten sisäpinnalla lisäten valtimokovettumataudin riskiä.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=James J. DiNicolantonio, James H. O’Keefe|Otsikko=Omega-6 vegetable oils as a driver of coronary heart disease: the oxidized linoleic acid hypothesis|Julkaisu=Open Heart|Ajankohta=2018-10-01|Numero=2|Sivut=e000898|Pmid=30364556|Doi=10.1136/openhrt-2018-000898|Issn=2053-3624|www=https://openheart.bmj.com/content/5/2/e000898|Kieli=en}}</ref>
Harvojen lipoproteiinihiukkasten tehtävänä on kuljettaa kolesterolia maksasta esimerkiksi [[solukalvo]]jen rakennusaineeksi ja [[hormoni|steroidihormonien]] synteesiä varten. LDL-hiukkaset osallistuvat myös immuunijärjestelmän toimintaan inaktivoimalla mikrobeja ja niiden erittämiä haitta-aineita<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Uffe Ravnskov|Otsikko=Rapid Response: Cholesterol-lowering treatment may worsen the outcome of a Covid-19 infection.|Julkaisu=BMJ|Ajankohta=2020-04-29|Julkaisija=|www=https://www.bmj.com/content/368/bmj.m1182/rr-10|Kieli=en}}</ref>.
Harvat lipoproteiinihiukkaset jaetaan neljän suuruusluokkaan, joista suurimmat ovat halkaisijaltaan noin 26–29 nanometriä. Pienimpiä eli noin 22–24 nanometrin kokoisia kutsutaan small dence eli sd-LDL -hiukkasiksi<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Ekaterina A. Ivanova, Veronika A. Myasoedova, Alexandra A. Melnichenko, Andrey V. Grechko, Alexander N. Orekhov|Otsikko=Small Dense Low-Density Lipoprotein as Biomarker for Atherosclerotic Diseases|Julkaisu=Oxidative Medicine and Cellular Longevity|Ajankohta=2017|Numero=2017|Pmid=28572872|Doi=10.1155/2017/1273042|Issn=1942-0900|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5441126/}}</ref>. Harvan lipoproteiinihiukkasen kuljettamaa kolesterolia kutsutaan harvan lipoproteiinin kolesteroliksi eli LDL-kolesteroliksi.
===Haitalliset LDL-hiukkaset===
Harva lipoproteiinihiukkanen saattaa hapettua vapaiden radikaalien toimesta, jolloin se muuttuu kudoksia vaurioittavaksi ja saattaa kulkeutua valtimon seinämän sisälle. Tällöin syntyy hapettuneita LDL-hiukkasia (''Oxidized low density lipoprotein,'' ''LDLox''). Pienimmän kokoluokan small dence LDL -hiukkaset (''sdLDL'') hapettuvat helpoiten,<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=https://www.verywellhealth.com/what-is-oxidized-ldl-698079|nimeke=Understand How Oxidized LDL Cholesterol Affects the Body|julkaisu=Verywell Health|viitattu=2020-02-24|ietf-kielikoodi=en}}</ref> minkä vuoksi ne ovat potentiaalisesti haitallisia. Jos kolesterolia kudoksiin kuljettavien hiukkasten joukossa on paljon pientä kokoluokkaa edustavia, on myös todennäköistä, että veressä on vain vähän kolesterolia valtimoista pois kuljettavia hiukkasia tai että niiden lastina on vain vähän kolesterolia<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://blogi.thl.fi/ldl-ja-hdl-kolesteroli-sepelvaltimotaudin-taistelupari/|nimeke=LDL- ja HDL-kolesteroli – sepelvaltimotaudin taistelupari|julkaisu=THL-blogi|ajankohta=2014-10-10|viitattu=2020-02-24|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>.
Hapettuneen LDL-kolesterolin kokonaismäärä voidaan mitata nykyisin suoraan verinäytteestä<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www2.synlab.fi/laboratoriokasikirja/tutkimuskuvaukset/hapettunut-ldl-kolesteroli-10069-s-ldlox/|nimeke=Hapettunut LDL-kolesteroli (10069 S –LDLox) – SYNLAB {{!}} laboratorio|julkaisu=www2.synlab.fi|viitattu=2020-08-11}}</ref>. Perinteisen kolesterolimittauksen arvot voivat olla normaalit siitä huolimatta, että potilaalla on kohonnut riski sairastua sydän- ja verisuonitautiin. Tämä johtuu siitä, ettei niissä selvitetä LDL-hiukkasten sisältämän apolipoproteiinien määrää.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.puhti.fi/tuote/apob-lipoproteiini/|nimeke=ApoB-lipoproteiini|julkaisu=Puhti|viitattu=2020-09-03|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Potentiaalisesti aterogeenisten pienten LDL-kolesterolihiukkasten määrä voidaan selvittää ainoastaan mittaamalla verinäytteessä olevien harvojen lipoproteiinihiukkasten sisältämän kolesterolin määrä<ref>https://huslab.fi/ohjekirjan_liitteet/tutkimustiedotteet/tutkimustiedotteet_2008/2008_58_kol_ldl_kl_kemia_2.pdf</ref>. Pienten LDL-hiukkasten todennäköinen määrä saadaan selville määrittämällä veren apo-B-lipoproteiinipitoisuus. Suuri apo-B-[[lipoproteiini]]pitoisuus suhteessa LDL-hiukkasten sisältämän kolesterolin määrään on suoraan verrannollinen sydän- ja verisuonitautien eli sepelvaltimo-, aivovaltimo- ja perifeeristen valtimotautien riskiin. Apo B -pitoisuus on suurten AMORIS- ja INTERHEART-tutkimusten mukaan sekä kokonaiskolesterolia että LDL-kolesterolia parempi sydän- ja verisuonitautien riskin mittari.<ref>HUSlab. Tutkimusohjekirja. Viitattu 22.1.2020. https://huslab.fi/ohjekirja/20705.html</ref> Myös apo B:n ja apo A 1:n välinen suhdeluku on useiden suuriin potilasaineistoihin perustuvien tutkimusten mukaan parempi mittari mittaamaan sydän- ja verisuonitautien riskiä kuin kokonaiskolesterolin tai LDL-kolesterolin määrä taikka kokonaiskolesterolin suhde HDL- tai LDL-kolesteroliin<ref>FS-Lipoproteiini, apo B/apoA1-suhde. HUSlab. Tutkimusohjekirja. Viitattu 22.1.2020. https://huslab.fi/ohjekirja/20706.html</ref>.
Apo B-proteiinia sisältävät lipoproteiinit sisältävät paljon LDL-kolesterolia ja triglyseridejä juuttuen helposti valtimoiden seinämän sisärakenteisiin. Ne sisältävät yliravitsemuksesta kärsivien potilaiden kohdalla lisäksi keskiharvoja ja erittäin harvoja lipoproteiineja<ref>The central role of arterial retention of cholesterol-rich apolipoprotein-B-containing lipoproteins in the pathogenesis of atherosclerosis: a triumph of simplicity. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/27472409</ref>, joissa on noin 40 kertaa enemmän kolesterolia kuin LDL-hiukkasissa<ref name="pmid27216847">{{cite journal | vauthors=Dallinga-Thie GM, Kroon J, Borén J, Chapman MJ | title=Triglyceride-Rich Lipoproteins and Remnants: Targets for Therapy? | journal= Current Cardiology Reports | volume=18 | issue=7 | pages=67 | year=2016 | doi=10.1007/s11886-016-0745-6 | pmc =4877422 | pmid = 27216847 }}</ref>.
Rivi 49:
Tiheiden lipoproteiinihiukkasten (''engl. HDL-particle, high density lipoproteine particle'') tehtävänä on kuljettaa valtimoiden seinämiin tarttuneita pieniä LDL-kolesterolihiukkasia takaisin maksaan, joka hajottaa ne ja prosessoi ne uudelleen<ref>
HDL Cholesterol: The Good Cholesterol. https://www.webmd.com/cholesterol-management/guide/hdl-cholesterol-the-good-cholesterol#1</ref>. Tiheät lipoproteiinihiukkaset jaetaan kolmeen kokoluokkaan. Isojen tiheiden lipoproteiinien halkaisija on 9,4–14 nanometriä, keskikokoisten 8,3–9,3 ja pienten 7,3–8,2 nanometriä.<ref>HDL particle number and size as predictors of cardiovascular disease. Front Pharmacol. 2015; 6: 218. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4593254/</ref> Tiheiden lipoproteiinihiukkasten ulkokehä eli reunus koostuu lipoproteiineista ja sisus eli ydin kolesterolista.
HDL-kolesterolihiukkasten korkean pitoisuuden uskotaan suojaavan valtimoita, koska niillä, joilta löytyy paljon suuria HDL-hiukkasia, on pienempi riski sairastua valtimotautiin<ref>[https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4593254/ HDL particle number and size as predictors of cardiovascular disease.] Front Pharmacol. 2015; 6: 218. </ref>. Vuonna 2017 julkaistussa tutkimuksessa havaittiin kuitenkin, että liian suuri HDL-kolesterolin määrä nostaa sydänsairauksien riskiä. Harvinaisen korkea HDL-kolesterolin taso eli yli 3 millimoolia/l jopa kaksinkertaistaa miesten kuolleisuuden, ja yli 3,5 millimoolin taso lisää naisten kuolleisuutta 70 prosentilla. Pienin kuolleisuus oli niillä miehillä, joiden HDL-kolesterolin taso oli noin 1,9 millimoolia litrassa ja naisilla, joiden vastaava luku on 2,4 millimoolia.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/201708252200349797|nimeke=Yllättävä tutkimustulos: "Hyvä" kolesteroli voi kasvattaa kuolemanriskiä|julkaisu=www.iltalehti.fi|viitattu=2020-02-23|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
==== Ravintorasvojen vaikutus ====
[[Transrasva]]t laskevat hyvänä pidetyn HDL-kolesterolin ja nostavat huonona pidetyn LDL-kolesterolin määrää.<ref name="kovanen" />
[[Tyydyttynyt rasvahappo|Tyydyttyneet rasvahapot]] nostavat sekä HDL- että LDL-kolesterolin määrää<ref name="kovanen" />. Runsaasti tyydyttynyttä rasvaa sisältävä ravinto suurentaa samalla LDL-kolesterolihiukkasten kokoa, millä on sydän ja verisuonitaudin riskiä alentava vaikutus<ref>Red and White Meats Are Equally Bad for Cholesterol. June 4, 2019. https://www.ucsf.edu/news/2019/06/414606/red-and-white-meats-are-equally-bad-cholesterol</ref>.
[[Tyydyttymätön rasvahappo|Tyydyttymättömien rasvahappojen]] saannin lisääminen laskee LDL-kolesterolia.{{Lähde | 3.12.2019}}
Rivi 71:
== Biologinen ja terveydellinen merkitys ==
[[Tiedosto:Steroidogenesis.svg|thumb|Kuvio kolesterolista lukuisten hormonien esiasteena.]]
Kolesteroli on ihmiselle elintärkeä aine. Sitä tarvitaan [[solukalvo]]n rakentamisessa ja sappiyhdisteiden valmistuksessa. [[Ihmisaivot|Aivojen]] kuivapainosta merkittävä osa on kolesterolia – ihmiselimistön kaikesta kolesterolista 25 prosenttia on aivoissa<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Seneff, Stephanie; Wainwright, Glyn ja Mascitelli, Luca | Otsikko =Nutrition and Alzheimer's disease: The detrimental role of a high carbohydrate diet | Julkaisu =European Journal of Internal Medicine | Ajankohta =2011 | Vuosikerta =22 | Sivut =134–140 | Julkaisija =Elsevier B.V. | www = http://xa.yimg.com/kq/groups/14947167/518425794/name/Eur%20J%20Int%20Med%202011%20Carbs%20and%20AD.pdf | www-teksti =Artikkeli verkossa | Tiedostomuoto =PDF | Viitattu = 31.3.2013 | Kieli ={{en}} }}</ref>. Kolesteroli toimii [[steroidi]]en ja solujen seinien rakennusaineena, vaurioituneiden kudosten korjausaineena, hermosolujen eristysaineena ja rasvojen kuljetusaineena verenkierrossa sekä [[D-vitamiini]]hormonin esiasteena<ref name=Pizzorno/>. Kolesterolia tarvitaan useiden muidenkin [[hormoni]]en ([[progestageeni]]t, [[estrogeeni]]t, [[androgeeni]]t, [[glukokortikoidi]]t, [[mineralokortikoidi]]t) valmistukseen.
==== Kolesterolin vaikutukset aivohalvausriskiin ====
Rivi 81:
Jos veren sokeriarvot eli [[glukoosi]]tasot ovat pitkiä aikoja liian korkeat, sokeria kertyy verisuonten pintarakenteisiin, jolloin niiden toiminta häiriytyy ja kolesterolia alkaa kertyä verisuonten seinämiin. Kyseisiä vaurioita syntyy vielä helpommin, jos potilaan verenpaine on koholla.<ref>Elimistö osaa yleensä pitää verensokerin tasaisena. Tyypin 2 diabeteksen riskiryhmiin kuuluvien ja laihduttajien on kuitenkin hyvä tietää muutamia perusasioita. https://www.apu.fi/artikkelit/10-kysymysta-verensokerista</ref> Korkean verensokerin aiheuttama tulehdus lisää sydän-, aivo- ja verisuoniongelmia aiheuttavan [[valtimonkovettumatauti|valtimokovettumataudin]] ateroskleroosin riskiä. Tulehdusriskiä kasvattaa esimerkiksi huonossa hoitotasapainossa oleva [[Diabetes|Diabetes]]<ref>[http://www.cardiab.com/content/1/1/1 Cardiab.com]</ref> sekä perunan ja leivän kaltaisten<ref name="Atkinson2008">Atkinson et. al.: [https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2584181/International Tables of Glycemic Index and Glycemic Load Values]. Diabetes Care. 2008 Dec; 31(12): 2281–2283. Taulukko A1.</ref> korkean [[glykeeminen indeksi|glykeemisen indeksin]] omaavien eli niin sanottuja nopeita hiilihydraatteja sisältävien ruoka-aineiden runsas käyttö<ref>[https://www.researchgate.net/publication/260269805_Association_between_carbohydrate_quality_and_inflammatory_markers_Systematic_review_of_observational_and_interventional_studies Association between carbohydrate quality and inflammatory markers: Systematic review of observational and interventional studies.] American Journal of Clinical Nutrition. February 2014. {{en}}</ref>. Metabolinen oireyhtymä ja tyypin 2 diabetes lisäävät myös ateroskleroosiriskiä kasvattavien ”small dense” -lipoproteiinien määrää<ref name=":0" />. Kohonneen [[verensokeri]]n aiheuttamat terveysongelmat koskettavat Suomessa joka kolmatta keski-ikäistä<ref>Elimistö osaa yleensä pitää verensokerin tasaisena. Tyypin 2 diabeteksen riskiryhmiin kuuluvien ja laihduttajien on kuitenkin hyvä tietää muutamia perusasioita. https://www.apu.fi/artikkelit/10-kysymysta-verensokerista</ref>.
Harva lipoproteiini eli LDL saattaa hapettua vapaiden radikaalien toimesta. Hapettunut LDL kulkeutuu valtimoiden seinämän sisälle, jossa se vaurioittaa ympärillä olevaa kudosta.<ref name=":1" /> LDL:n pieni koko, tupakointi, metabolinen oireyhtymä, huonossa tasapainossa oleva diabetes, altistuinen ympäristömyrkyille ja lisäaineille sekä stressi lisäävät harvan LDL:n hapettumista.<ref name=":1" /> Pienimmän kokoluokan small dence LDL -hiukkaset hapettuvat helpoiten,<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=https://www.verywellhealth.com/what-is-oxidized-ldl-698079|nimeke=Understand How Oxidized LDL Cholesterol Affects the Body|julkaisu=Verywell Health|viitattu=2020-02-24|ietf-kielikoodi=en}}</ref> minkä vuoksi ne ovat potentiaalisesti haitallisia.
Verisuonten sisäpinnan solut hapettavat poikkeuksellisen herkästi LDL-kolesterolin runsaasti sisältämää monityydyttymätöntä [[Linolihappo|linolihappoa]]. Valtimonkovettumatautia sairastavien potilaiden LDL-kolesterolissa, veriplasmassa ja valtimoiden verisuoniplakissa esiintyy erityisen runsaasti linolihapon hapettumistuotteita, jonka hapettumisaste korreloi suoraan sairauden vakavuuden kanssa.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=James J. DiNicolantonio, James H. O’Keefe|Otsikko=Omega-6 vegetable oils as a driver of coronary heart disease: the oxidized linoleic acid hypothesis|Julkaisu=Open Heart|Ajankohta=2018-10-01|Numero=2|Sivut=e000898|Pmid=30364556|Doi=10.1136/openhrt-2018-000898|Issn=2053-3624|www=https://openheart.bmj.com/content/5/2/e000898|Kieli=en}}</ref>
Haitallinen kehitys saa alkunsa, kun rasvoja on veressä niin paljon, että niitä kertyy verisuonen sisäkerroksiin enemmän kuin niitä ehtii poistua. Rasvat kulkeutuvat verisuonten sisärakenteisiin sen vuoksi, että ne kuljettavat soluille ravinteita. LDL-hiukkaset eivät pääse takaisin verenkiertoon, jos sähköisesti varautuneet sidekudosproteiinit pääsevät hapettamaan niitä. Tämän jälkeen immuunipuolustusjärjestelmän syöjäsolut vangitsevat hapettuneet LDL-hiukkaset ja niiden sisältämät rasvat sisäänsä muuttuen niin sanotuiksi vaahtosoluiksi, joista muodostuu rasvajuosteita. Jos prosessi etenee edelleen, valtimon lihaskerroksesta saapuu sileälihassoluja, jotka sieppaavat rasvoja sisäänsä. Tällöin rasvajuoste paksuuntuu.<ref name="Yleistietoa.valtimotaudista">[https://www.terve.fi/artikkelit/valtimotauti-ateroskleroosi-yleistietoa Yleistietoa valtimotaudista (ateroskleroosi).] Terve.fi, Viitattu 27.2.2020</ref>
Kun rasvaa täynnä olevat solut kuolevat, niistä ja niiden sisältä vapautuneesta rasvasta muodostuu aterooma eli valtimonrasvoittuma eli rasvaa ja sidekudosta tai side- ja lihaskudosta sisältävä plakki, joka muodostaa paksuuntuman suonen seinämään. Nämä paksuuntumat ahtauttavat verisuonia, mikä aiheuttaa hapenpuutetta ympäröiviin kudoksiin. Plakin mahdollinen repeytyminen aiheuttaa terveyttä uhkaavan verihyytymän eli veritulpan tai tukoksen eli embolian.<ref name="Yleistietoa.valtimotaudista"/> Repeytyneet plakit sisältävät enemmän tyydyttymätöntä kuin tyydyttynyttä rasvaa<ref>Relation of Plaque Lipid Composition and Morphology to the Stability of Human Aortic Plaques. Arteriosclerosis, Thrombosis, and Vascular Biology. 1997 Jul;17(7):1337–45. https://www.ahajournals.org/doi/full/10.1161/01.atv.17.7.1337</ref><ref>Dietary trans fatty acids and composition
of human atheromatous plaques. European Journal of Nutrition (2004) 43 : 313–31 Taulukko 2. https://www.pum.edu.pl/__data/assets/file/0008/20420/Dietary-trans-fatty-acids-and-composition-of-human-atheromatous-plaques.pdf</ref>.
Veren kuljettamat veteen liukenemattomat kolesterolialkoholimolekyylit ovat sitoutuneet rasvamolekyylien kanssa [[lipoproteiini|lipoproteiineiksi]] kutsuttuihin kuljetusmolekyyleihin, joita kutsutaan tiheiksi lipoproteiineiksi ({{k-en|high density [[lipoproteiini|lipoprotein]]}}) eli HDL:ksi, keskiharvoiksi lipoproteiineiksi (engl. intermediate-density lipoprotein), harvoiksi lipoproteiineiksi (''low density lipoprotein'') eli LDL:ksi sekä erittäin harvoiksi lipoproteiineiksi eli VLDL:ksi <ref name="pmid23248205">{{cite journal | vauthors=Jørgensen AB, Frikke-Schmidt R, West AS, Grande P, Nordestgaard BG, Tybjærg-Hansen A | title=Genetically elevated non-fasting triglycerides and calculated remnant cholesterol as causal risk factors for myocardial infarction | journal= European Heart Journal | volume=34 | issue=24 | pages=1826–1833 | year=2013 | doi= 10.1093/eurheartj/ehs431 | pmid = 23248205 }}</ref>. Edellä mainitut lipoproteiinit jaetaan edelleen alaryhmiin niiden sisältämien proteiinien mukaan, joita ovat esimerkiksi Apo A-1, Apo B48, Apo B100, IDL, HDL1, HDL2 ja HDL3. Apo-B-lipoproteiineja kutsutaan aterogeenisiksi lipoproteiineiksi, koska niillä on suurta taipumusta aiheuttaa [[ateroskleroosi]]a<ref name="Duo222014">[https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2014/22/duo11960 Apolipoproteiinit A-I ja B.] Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. 2014;130(22):2331–7.</ref>
Rivi 94:
LDL-hiukkaset kuljettavat rasvoja ja kolesterolia kudoksiin HDL-hiukkasten kuljettaessa rasvahappoja kudoksista maksaan, josta ne erittyvät sappihappojen mukana suolistoon ja edelleen ulosteisiin. Koska verisuonten sisärakenteiden kolesteroli- ja rasvakertymillä on taipumus aiheuttaa terveyshaittoja, kolesterolia pois kuljettavaa HDL-kolesterolia on alettu nimittää arkikielessä "hyväksi" kolesteroliksi ja LDL-kolesterolia vastaavasti "huonoksi" kolesteroliksi. Ylipainon, metabolisen oireyhtymän ja tyypin 2 diabeteksen yhteydessä [[apolipoproteiini B]]:tä sisältävien aterogeenisten lipoproteiinien määrä voi olla kuitenkin lisääntynyt, vaikka "huonoja" LDL-kolesterolihiukkasia olisi jopa tavallista vähemmän. Todellisen sydän- ja verisuonitautiriskin selvittämiseksi olisi määritettävä näissä tapauksissa myös apolipoproteiini B:n ja apolipoproteiini A-I:n määrä sekä niiden keskinäinen suhdeluku.<ref name=Duo222014/>
Infektiot lisäävät valtimoiden kovettumisen riskiä] Tiedeuutiset.fi</ref>. ja rasvojen<ref>Yleistietoa valtimotaudista (ateroskleroosi). </ref> kertymistä tulehtuneiden [[valtimo (anatomia)|valtimoiden]] sisäkalvon alle aloittaen valtimoita ahtauttavan prosessin.<ref>Katriina Aalto-Setälä, [https://www.ebm-guidelines.com/dtk/syd/avaa?p_artikkeli=syd00307 Kohonneen LDL-kolesterolin vaikutukset] Duodecim</ref> Kolesterolin kiteytynyt muoto aktivoi verisuonen seinämän inflammasomi-proteiinin,<ref>[http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20428172 NLRP3 inflammasomes are required for atherogenesis and activated by cholesterol crystals], Duewell P. et al., Nature. 2010 Apr 29;464(7293):1357–61. doi: 10.1038/nature08938.</ref><ref>[http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20668705 Cholesterol crystals activate the NLRP3 inflammasome in human macrophages: a novel link between cholesterol metabolism and inflammation]. Rajamäki K. et al., PLoS One. 2010 Jul 23;5(7):e11765. doi: 10.1371/journal.pone.0011765.</ref
Apo B -lipoproteiinit ja ateroskleroottiset LDL-hiukkaset pääsevät valtimoiden seinämän pintakerroksen alle sen vuoksi, että valtimoihin kulkeutuneet mikrobit ovat tulehduttaneet seinämää, jolloin se on vahingoittunut<ref>Pekka Ruokanen. [http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201906052352.pdf Parodontiitti ja aterooman muodostus sepelvaltimotaudissa.]</ref>.
LDL-kolesterolia hapettavat herkästi esimerkiksi metalli-ionit, reaktiivisten happiradikaalit, lipoksygenaasit ja peroksyylinitri, eikä hapettunutta kolesterolia esiinny terveissä valtimoissa. Hapettunut kolesteroli on haitallista, koska se vaurioittaa verisuonia. Tällöin paikalle saapuu elimistöä siivoavia [[makrofagi]]soluja<ref name=Pizzorno/>. Jos hapettuneiden kolesterolihiukkasten poiskuljetus on liian hidasta, makrofageihin kertyy niitä liikaa, jolloin makrofageista muodostuu niin sanottuja vaahtosoluja<ref>Macrophage‐mediated cholesterol handling in atherosclerosis. J Cell Mol Med. 2016 Jan; 20(1): 17–28. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4717859/</ref>. Liian suuriksi paisuvat makrofagit juuttuvat valtimon sisäkalvon alle, mikä ruokkii kudosvaurioita aiheuttavaa tulehdusta<ref name=Pizzorno/>
Rivi 102:
Jos vaahtosolut eivät ehdi luovuttaa vangitsemiaan rasvapisaroita HDL-kolesterolihiukkasille, ne muodostavat vähitellen valtimonkovettumataudille tunnusomaista plakkia<ref name="Galenos - Johdanto lääketieteen opintoihin">{{Kirjaviite | Tekijä= Hiltunen, Holmberg, Jyväsjärvi, Kaikkonen, Lindblom-Ylänne, Nienstedt, Wähälä | Nimeke= Galenos - Johdanto lääketieteen opintoihin| Vuosi=2010| Sivu=457| Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija = WSOYpro | ISBN = 978-951-0-33085-2 }}</ref>, joka koostuu pääosin kalkista ja tyydyttämättömistä rasvahapoista<ref>Dietary trans fatty acids and composition of human atheromatous plaques. European Journal of Nutrition (2004) 43 : 313–31</ref>. Tällöin syntyy aterooma eli valtimon sisäkalvon pullistuma. Veren suurentunut LDL-pitoisuus edistää vaahtosolujen muodostamien rasvajuosteiden kehittymistä valtimonkovettumataudiksi, mikä voi johtaa ajan kuluessa verenvirtausta heikentävään suonen ahtautumiseen<ref name="Galenos - Johdanto lääketieteen opintoihin"/>. [[Ateroskleroosi|Ateroomasta]] voi kehittyä edelleen fibroottista plakkia ja siitä taas komplisoitunutta plakkia, joka synnyttää sepelvaltimotaudin, aivojen verenkiertohäiriöiden ja perifeerisen valtimotaudin riskiä lisäävän trombin eli aerotromboosin. Verisuonten kalkkeutumisen aste eli koronaarikalkin määrä korreloi ateroskleroottisen plakkien määrään ja sitä voidaan mitata tietokonetomografian avulla.{{Lähde|Lääkäriaseman dia-pdf kelvoton lähde kahdestakin syystä}}
Vuonna 2011 julkaistun ruotsalaistutkimuksen mukaan tuoreet eli äskettäin muodostuneet plakit ovat vanhoja plakkeja epävakaampia eli taipuvaisempia aiheuttamaan ongelmia<ref>[https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/verisuonitauti-hammastytti-ruotsalaistutkijat-kovettumat-syntyvat-odotettua-nopeammin/6c4c4f84-35b8-305d-96cf-a370685d733b Verisuonitauti hämmästytti ruotsalaistutkijat: kovettumat syntyvät odotettua nopeammin.] Tekniikka ja Talous</ref>.
Valtimonkovettumatautia voi olla missä tahansa [[valtimo (anatomia)|valtimoissa]], mutta erityisen hankalaa se on aivo- ja [[sepelvaltimo]]issa, joihin ei ole korvaavia reittejä hapen tuomiseksi.
Sepelvaltimotaudin syynä on yleensä [[ateroskleroosi]] eli valtimokovettumatauti. Ateroskleroosin uskotaan syntyvän siitä, että kolesterolia kertyy valtimoiden seinämän pintakudoksen alla olevaan sisäkalvoon.
Ajan myötä ateroomat eli valtimon sisäkalvon pullistumat ahtauttavat valtimoita haitaten veren virtausta. Ahtautuneeseen kohtaan voi tulla pieni repeämä sepelvaltimon sisäseinämään, jolloin [[verihiutale]]et takertuvat siihen, ja seurauksena voi olla [[veritulppa]] ja [[sydäninfarkti]]. Pienentämällä veren kolesterolipitoisuutta uskotaan voitavan vähentää kolesterolin kertymistä suoniin ja saada jo syntyneitä ahtaumia pienenemään. Kolesterolin kertyminen suoniin alkaa jo lapsuudessa.{{Lähde|Onko nämä uskonasioita eikä tiedettä? Uskomuslääkintää?}}
Rivi 116:
===Sairastumisriskin pienentäminen===
[[tupakointi|Tupakoinnin]] lopettaminen sekä lisäainepitoisten ruoka-aineiden ja stressin välttäminen vähentävät LDL:n hapettumista.<ref name=":1" /> ja [[liikunta]] lisää HDL-hiukkasissa olevan kolesterolin määrää<ref name =KolesteroliD/> <ref name="kovanen">Petri Kovanen, Mistä kolesterolissa on kysymys, Teoksessa: ''Sydänterveyden perusopas'', Espoon Sydänyhdistys 2005, s. 19–21.</ref>.
[[statiinit|Statiinilääkityksen]] on todettu vähentävän metabolisesta oireyhtymästä kärsivien potilaiden pieniä LDL-hiukkasia kahden kuukauden seurantajakson aikana 31–56 prosenttia<ref>Effects of Different Statin Treatments on Small Dense Low-Density Lipoprotein in Patients with Metabolic Syndrome. Journal of Atherosclerosis and Thrombosis Vol.16,No.5. https://www.jstage.jst.go.jp/article/jat/16/5/16_1123/_pdf</ref>.
Ravinnosta saatava kolesteroli ei nosta nykykäsityksen mukaan haitallisen kolesterolin pitoisuutta [[veri|veressä]] juuri lainkaan, eikä siten myöskään suurenna [[sydän- ja verisuonitauti]]en vaaraa<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.terveysportti.fi/terveysportti/uutissorvi_uusi.uutissivu?p_uutis_id=16238 | Nimeke = Kananmunat eivät altista sydäntaudeille tai aivohalvauksille| Ajankohta = 10.1.2013| Julkaisija = Duodecim| Viitattu = 10.1.2013 }}</ref>. Vuonna 2014 julkaistun metatutkimuksen tavoitteena oli selvittää, löytyykö voimassa olleille rasvankäyttösuosituksille tieteellisiä perusteita. Kyse oli suosituksista, joissa kehotettiin suosimaan kokonaiskolesterolia alentavia kasviperäisiä monityydyttymättömiä rasvoja ja välttämään kolesterolitasoja nostavia eläinperäisiä tyydyttyneitä rasvoja. Tutkimuksessa analysoitiin 76 aiempaa tutkimusta, joihin oli osallistunut yhteensä yli 500 000 henkilöä. Tutkimuksen tuloksena oli, ettei sillä kolmanneksella, joka nautti eniten tyydyttynyttä rasvaa ollut suurempaa sairastumisriskiä kuin sillä kolmanneksella, joka nautti vähiten tyydyttynyttä rasvaa. Sama päti monityydyttämättömiin kasviperäisiin [[omega 6-rasvahapot|omega 6-rasvahappo]]ihin, joiden runsas käyttö ei vähentänytkään sairastumisriskiä.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä= Rajiv Chowdhury ym. |Otsikko=Association of Dietary, Circulating, and Supplement Fatty Acids With Coronary Risk|Julkaisu=Annals of Internal Medicine |Ajankohta=2014-03-18 |Numero=6 |Doi=10.7326/m13-1788 |Issn=0003-4819 |www= https://www.researchgate.net/publication/261604108_Association_of_Dietary_Circulating_and_Supplement_Fatty_Acids_With_Coronary_Risk |Kieli={{en}} }}</ref>
Rivi 128 ⟶ 127:
Vuonna 2011 julkaistun statiinihoitoa käsittelevän tutkimuksen mukaan kolesterolihypoteesi on yleisesti hyväksytty lakina, ja kiistanalaisuutta on vain siitä, kuinka paljon veren kolesterolitasoa pitäisi laskea.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.springerlink.com/content/c2m38436v325146g/ | Nimeke = Goals of statin therapy: Three viewpoints| Tekijä = Gilbert R. Thompson, Christopher J. Packard and Neil J. Stone| Viitattu = 28.3.2011 | Kieli ={{en}} }}</ref> Kolesterolin merkityksestä valtimotautien syytekijänä on kiistelty kuitenkin kymmeniä vuosia<ref>[https://www.laakarilehti.fi/ajassa/paakirjoitukset/kuinkas-sitten-kavikaan-rasvakeskustelun-synkka-sato/#reference-4 Kuinkas sitten kävikään - rasvakeskustelun synkkä sato]. Suomen lääkärilehti 31.8.2012.</ref>. Tämä johtuu siitä, että suuri osa tutkimusnäytöstä on ristiriidassa kolesteroliteorian kanssa. Esimerkiksi tanskalainen tutkija ja sisätautilääkäri Uffe Ravnskov (kirjan ''Kolesterolimyytti'' kirjoittaja) ja skottilainen lääkäri Malcolm Kendrick (kirja ''Ei sittenkään kolesteroli'') ovat käyneet kumpikin tahoillaan läpi laajan tutkimusaineiston ja väittävät, ettei ole syy-yhteyttä eri väestöryhmistä mitattujen kolesteroliarvojen ja sydän- ja verisuonitautien esiintyvyyden välillä.<ref name="ohukainen"/>
Ravnskovin mukaan korkean kokonaiskolesterolitason on monissa tutkimuksissa havaittu päin vastoin lisäävän elinvuosia. Tämä johtuu siitä että kolesteroli suojaa useilta sairauksilta, etenkin niiltä jotka johtuvat [[Tulehdus|tulehduksista]]. Vaikutus on ilmennyt Ravnskovin mukaan myös silloin, kun kaikki tutkittavat olivat tutkimuksen alussa terveitä. Myös statiinien puuttuva hoito–vastesuhde kertoo Ravnskovin mukaan siitä, ettei korkea kolesteroli ole kardiovaskulaarisen taudin syy. Kolesterolin alentaminen statiineilla päin vastoin lisää kokonaiskuolleisuutta ja aiheuttaa myös muita haittavaikutuksia.<ref name="ravnskov-lisaluku">{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20140731214831/http://www.rasalas.fi/RavnskovinLisaluku.pdf |Selite = Archive.org; suomentanut Tytti Träff | Nimeke =Korkean kolesterolin hyödyt | Tekijä =Ravnskov, Uffe | Julkaisija =Rasalas | Viitattu = 21.8.2013 }}</ref>
Myös suomalaiset emeritusprofessorit Matti Järvilehto ja Pentti Tuohimaa ovat kyseenalaistaneet kolesteroliteorian. Heidän mukaansa veren korkea kolesterolipitoisuus ei voi selittää ateroskleroottisen plakin syntymistä verisuonen seinämään. He uskovat niiden syntyvän, kun verisuonten seinämien verenkierrosta huolehtivat pikkusuonet (''vasa vasorum'') vaurioituvat, niin että LDL-hiukkasia ja muita veressä olevia aineita tunkeutuu verisuonten seinämien sisärakenteisiin. Tätä tapahtumaa voitaisiin ehkäistä hoitamalla [[korkea verenpaine|korkeaa verenpainetta]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.uta.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2010/046.html | Nimeke =Professorit Tampereelta ja Oulusta: Rasvat eivät ole verisuonten kalkkeutumisen syy | Ajankohta =3.5.2010 | Julkaisija =Tampereen yliopisto | Viitattu = 9.4.2012 }}</ref>
Rivi 140 ⟶ 139:
Suomessa perinteisesti käytetyt kolesterolimittaukset eivät pysty ennustamaan luotettavasti sydänkohtausriskiä<ref name=":3" />. Potentiaalisesti haitallisten pienten LDL-partikkeleiden tasoa kuvastava apo B:n ja apo A1:n -lipoproteiinien välinen suhde on suuriin potilasaineistoihin perustuvien tutkimusten mukaan parempi sydän- ja verisuonitautien riskin mittari kuin Suomessa perinteisesti käytetyt kokonaiskolesteroli, LDL-kolesteroli, HDL-kolesteroli tai edellisten välinen suhde. ApoB/A1-suhteen viitealueena pidetään Yhdysvalloissa miehillä 0.43–1.25 ja naisilla 0.38–1.07.<ref>Seerumin lipoproteiini, apo A1 (2247 fS-LipoA1) ja apo B (2248 fS-LipoB) -tutkimukset tehdään 9.2.2009 alkaen Meilahden sairaalan laboratoriossa. Uutena tutkimuksena tulee käyttöön niiden laskennallinen suhde (20706 fS-ApoB/A1). Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin TUTKIMUSTIEDOTE 2009:7. https://huslab.fi/ohjekirjan_liitteet/tutkimustiedotteet/tutkimustiedotteet_2009/2009_07_seerumin_lipoproteiini_tutkimuksissa_muutoksia_uusi_tutkimus_20706_fs_apob_a1.pdf</ref>
Veren kolesterolipitoisuutta mitataan Suomessa [[mooli|millimooleina]] litraa kohti. Kokonaiskolesterolin tavoitearvona pidetään nykyisin alle 5,0 mmol/l<ref name="KolesteroliD">{{Verkkoviite|osoite= http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00035 |nimeke=Kolesteroli| julkaisija = Duodecim|julkaisu= Terveyskirjasto|viitattu=2018-01-19 }}</ref>. Terveys 2000 -tutkimuksen mukaan suomalaisesta väestöstä 80 prosentilla on kyseisen tavoitteen ylittävä kokonaiskolesterolipitoisuus. Veren kokonaiskolesteroli ei korreloi kuitenkaan luotettavasti sydänkohtausriskin kanssa<ref name=":3" />.
LDL-kolesterolin tavoitearvo perusterveillä on alle 3,0 mmol/l<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=snk03082 |nimeke=LDL-kolesteroli eli "paha kolesteroli" (fP-Kol-LDL)|Julkaisija =Kustannus Oy Duodecim|julkaisu= Terveyskirjasto|viitattu=2018-01-19 }}</ref>, mutta [[Diabetes|diabeetikoilla]] ja sepelvaltimotautiin sairastuneilla vain alle 2,5 mmol/l. Terveys 2000 -tutkimuksen mukaan 85 prosentilla suomalaisista miehistä ja 81 prosentilla naisista on tavoitteen ylittävä LDL-kolesterolipitoisuus. Veren LDL-kolesterolipitoisuus ei korreloi kuitenkaan luotettavasti sydänkohtausriskin kanssa<ref name=":3" />. Sydänliiton vuonna 2015 julkaiseman artikkelin mukaan LDL-kolesterolin arvo 1 mmol/l:n olisi ihanteellinen arvo suomalaisilla aikuisilla, koska se on vastasyntyneiden vauvojen tavanomainen arvo<ref>Kolesterolin suositus- ja tavoitearvot. https://sydan.fi/fakta/kolesterolin-suositus-ja-tavoitearvot/</ref>.
HDL-kolesterolin tavoitearvo miehillä on yli 1,0 mmol/l ja naisilla yli 1,2 mmol/l.<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=snk03083 |nimeke=HDL-kolesteroli eli "hyvä kolesteroli" (fP-Kol-HDL)|Julkaisija =Kustannus Oy Duodecim|julkaisu= Terveyskirjasto|viitattu=2018-01-19 }}</ref> Lisäksi triglyseridien tulisi olla alle 2,0 mmol/l.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00820 |nimeke=Veren triglyseridit (rasvat)|Julkaisija =Kustannus Oy Duodecim|julkaisu= Terveyskirjasto|viitattu=2018-01-19 }}</ref>
Suomalaisten kolesteroliarvot ovat laskeneet 15–20 prosenttia 1970-luvun alusta samalla kun myös tavoitearvoja on laskettu. Kokonaiskolesterolin tavoitearvo oli 1980-luvulla alle 7 mmol/l, mutta vuonna 2003 enää alle 5 mmol/l. Helsingin yliopistollisen sairaalan sisätautien ja [[geriatria]]n erikoislääkäri, dosentti Timo Strandberg arveli vuonna 2003, että jopa viiden millimoolin tavoitearvo olisi liian korkea, koska luonnonkansojen kolesterolitasot ovat vain 3–4 mmol/l.<ref>Kolesteroli kuntoon, Kauneus ja terveys 2 (2003) 8–13</ref> Luonnonkansojen jäsenet kuolevat kuitenkin usein ennenaikaisesti tulehdustautehin. Esimerkiksi matalan kolesterolitason omaavalla tsimamikansalla esiintyy yleisesti virus- tai bakteeri-infektioon viittaavia korkeita CRP-tasoja.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://asunow.asu.edu/20170317-discoveries-despite-meat-heavy-diet-indigenous-tribe-has-world%E2%80%99s-healthiest-hearts-%E2%80%94-why|nimeke=Despite meat-heavy diet, indigenous tribe has world’s healthiest hearts — but why?|julkaisu=ASU Now: Access, Excellence, Impact|ajankohta=2017-03-17|viitattu=2020-03-21|ietf-kielikoodi=en}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.terve.fi/artikkelit/69781-tulehdusarvot-lasko-ja-crp|nimeke=Tulehdusarvot (lasko ja CRP)|julkaisu=www.terve.fi|ajankohta=2013-05-29|viitattu=2020-03-22}}</ref><ref>Coronary atherosclerosis in indigenous South American Tsimane: a cross-sectional cohort study www.google.com. Viitattu 21.3.2020. https://tinyurl.com/v7lhrsr</ref>
| |||