Ero sivun ”Dalsvikin kartano” versioiden välillä

4 merkkiä poistettu ,  1 kuukausi sitten
Poistettu harhaanjohtava linkki
(Ak: Uusi sivu: {{Rakennus | nimi = Dalsvik | alkuperäinen nimi = Sveins | kuva = | kuvateksti = | osoite = | sijainti = ...)
 
(Poistettu harhaanjohtava linkki)
Dalsvikin kantatila sijaitsi alunperin Pitkäjärven länsirannalla ja se kuului Gammelgårdin kylään. Kantatilan nimi oli Sveins, sen ensimmäinen tunnettu omistaja oli Per Mårtensson vuodelta 1540. Seuraavalla vuosisadalla Sveinsin tila oli tarpeeksi varakas ratsupalveluksen suorittamiseen. Vuonna 1682 Sveinsistä tehtiin vakituinen [[ratsutila]]. [[Isojako|Isonjaon]] aikana kartano siirrettiin Pitkäjärven itärannalle. Uudella paikalla oli vanhastaan Dalsvikin rakuunatorppa, jonka nimi siirtyi ratsutilalle. Dalsvikista liitettiin puolet [[Kilon kartano]]on 1823.<ref name=haro250/>
 
Dalsvikissa asui 1840-luvulla [[Aurora Karamzin]]in sisar Emilie Musin-Puškin, jonka kuoltua 1846 Dalsvik liitettiin [[Träskändan kartano]]on. Vuosina 1867–1902 kartanon päärakennus toimi vanhainkotina. Vuonna 1906 Dalsvikin osti pankinjohtaja [[Henrik Kihlman]], joka kehitti siitä edistyneen maanviljelystilan. Dalsvik myytiin pankille 1950-luvulla ja 1960-luvulla sen maille alettiin rakentaa lähiötä, joka sai nimekseen [[Lähderanta]].<ref name=haro250/>
 
Dalsvikin uusi, 1840-luvulla rakennettu goottilaisvaikutteinen päärakennus on purettu. Myös vanha päärakennus on purettu. Talousrakennuksista on säilynyt harmaakivinavetan ulkoseinä osana monitoimitaloa. Dalsvikin villiintyneessä puistossa on vanhan huvimajan ja näköalatornin rauniot.<ref name=haro250/>
7 663

muokkausta