Ero sivun ”Sää” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 143.51.117.99) ja palautettiin versio 18541567, jonka on tehnyt Kaakkuri86 Merkkaus: Palautettu manuaalisesti aiempaan versioon |
otsikkohierarkia |
||
Rivi 51:
==Sään vaikutukset==
===Vaikutukset ihmiseen===▼
=== Vaikutukset eläimiin ===▼
Sää vaikuttaa kaikkiin eläimiin tavalla tai toisella. Sään vaikutus voi tuntua suoraan eläimen omassa elämässä tai niiden ravinnon tai saalistajan kautta. [[Linnut]] ovat sopeutuneet elämään erityisen hyvin tuulessa.<ref>Rinne & Koistinen & Saltikoff 2012, s. 133.</ref> Sään vaikutus näkyy erityisesti [[Muuttolintu|muuttolinnuilla]]. Linnut hyödyntävät myötätuulta aina, kun se on mahdollista, mutta muuttoaktiivisuus vähenee kovassa tuulessa, sumussa ja sateessa.<ref name="linnutsää">{{Verkkoviite | Osoite = http://ilmatieteenlaitos.fi/linnut-ja-saa| Nimeke = Linnut ja sää| Julkaisija = Ilmatieteen laitos| Viitattu = 20.5.2015 | Kieli = }}</ref>▼
Tuulen suunta on tärkein muuttoon vaikuttava säätekijä, sillä linnut osaavat hyödyntää myötätuulta tehokkaasti. Linnut muuttavat muuttoreittiään, jos tuuli käy vinosti haluttuun suuntaan nähden. Kova ja puuskainen myötätuuli kuitenkin haittaa lentoonlähtöä. Jos tuuli on liian kovaa, käy suoraan sivulta tai edestä, monet linnut odottavat tuulen kääntymistä.<ref name="linnutsää"/> Joskus linnut lähtevät muuttamaan jopa kohtalaisessa vastatuulessa, jos sää on estänyt muuttoa muutamia päiviä.<ref>Rinne & Koistinen & Saltikoff 2012, s. 141–142.</ref> Tällaisissa tapauksissa suuria määriä muuttolintuja lähtee matkaan yhtä aikaa.<ref name="linnutsää"/> Jotkut lintulajit, kuten kurjet ja haukat, osaavat käyttää hyväkseen konvektiovirtauksia. [[Termiikki|Termiikissä]] kaarteleva lintu nousee pienellä kulutuksella esimerkiksi 500–1500 metrin korkeuteen ja liitä sen jälkeen loivasti laskeutuen, kunnes alkaa kohota taas nostossa.<ref>Rinne & Koistinen & Saltikoff 2012, s. 143.</ref>▼
Sääilmiöiden vaikutus kaloihin on kiinnostanut tutkijoiden lisäksi kalastajia. Sää vaikuttaa niihin joko muuttamalla ympäristön tilaa tai suoraan käyttäytymistä. [[Uimarakko]]iset kalat aistivat herkästi [[ilmanpaine]]en muutokset. Jo vähäinen muutos saattaa vaikuttaa käyttäytymiseen. Aurinkoisen ja pilvisen sään ero vaikuttaa erityisesti pintavesissä eläviin kaloihin. Monet pintapetokalat saalistavat vain harvoin aurinkoisina päivinä.<ref>Rinne & Koistinen & Saltikoff 2012, s. 155.</ref>▼
▲====Vaikutukset ihmiseen====
{{pääartikkeli|[[Sään terveysvaikutukset]]}}
=====Suorat vaikutukset=====
Tavallista kylmempi sää selittää kuolleisuudesta maailmanlaajuisesti yli seitsemän prosenttiyksikköä ja tavallista lämpimämpi sää puoli prosenttiyksikköä. Alhaisin kuolleisuus on kaikkialla niinä aikoina kun lämpötila on hieman korkeampi kuin alueella yleensä on.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.terve.fi/81226-kumpi-tappaa-enemman-kylmyys-vai-kuumuus | Nimeke =Kumpi tappaa enemmän? Kylmyys vai kuumuus? | Tekijä = | Ajankohta = 27.5.2015 | Julkaisija = Terve.fi | Viitattu = 27.5.2015 }}</ref>
Rivi 66 ⟶ 74:
Esimerkiksi Yhdysvaltojen kansallisen sääpalvelun mukaan Yhdysvalloissa sääilmiöistä eniten kuolemantapauksia vuotta kohti välillä 2004–2013 aiheuttivat [[helle]] (keskimäärin 123 kuolemaa vuodessa), tornadot (109), hurrikaanit (108), [[tulva]]t (75), tuuli (51), salamat (33), kylmyys (27) sekä talvi yleisesti (25).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nws.noaa.gov/om/hazstats.shtml | Nimeke =Natural Hazard Statistics | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija =National Weather Service | Viitattu = 26.4.2015 }}</ref>
=====Välilliset vaikutukset=====
Sää vaikuttaa ilman laatuun ja terveydelle haitallisten [[Ilman saastuminen|ilmansaasteiden]] määrään. Kovat tuulet kuljettavat saastehiukkasia kauas, ja heikolla tuulella ilmansaaste kerääntyy lähelle saastuttajaa. Sade voi yhtäältä hajottaa ilmansaasteita tehokkaasti ja toisaalta saastuttaa maata.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://en.ilmatieteenlaitos.fi/weather-and-air-quality | Nimeke =How does weather affect air pollution? | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija =Ilmatieteen laitos | Viitattu = 8.5.2015 }}</ref> [[Inversio (meteorologia)|Inversio]] synnyttää kerroksen, joka pitää ilmansaasteet tiheänä pilvenä alapuolellaan. Auringonpaiste aiheuttaa saasteissa kemiallisia reaktioita, joista syntyy [[savusumu]]a, ja lämmin ilma nopeuttaa reaktioita.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.waikatoregion.govt.nz/Environment/Natural-resources/Air/Weather-affects-air-quality/ | Nimeke = Direct effects of weather on air quality| Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija =Waikato Regional Council | Viitattu = 8.5.2015 }}</ref>
Rankat sateet ja myrskyt voivat aiheuttaa tulvia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ga.gov.au/scientific-topics/hazards/flood/basics/causes | Nimeke =What causes Floods? | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Geosciences Australia | Viitattu = 8.5.2015 }}</ref> Tuhoisin yksittäinen tulva (tilastossa joka alkaa vuodesta 1900) surmasi 3,7 miljoonaa ihmistä Kiinassa vuonna 1931.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.statista.com/statistics/267746/number-of-deaths-globally-due-to-major-flooding/ | Nimeke = Number of deaths due to major floods from 1900 to 2014* | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Statista | Viitattu = 8.5.2015 }}</ref> Tulva aiheutui kuivuutta seuranneista rankkasateista ja [[Sykloni|sykloneista]], jotka täyttivät suuret joet yli äyräidensä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://floodlist.com/asia/central-china-floods-1931 | Nimeke =Central China floods 1931 | Tekijä = Richard Davies | Ajankohta =10.4.2013 | Julkaisija =FloodList | Viitattu = 8.5.2015 }}</ref>
=====Säältä suojautuminen=====
Ihminen suojautuu kuumaa säätä vastaan [[Hikoileminen|hikoilemalla]], mikä alentaa kehon lämpötilaa. Samalla ihminen menettää nestettä, mikä voi aiheuttaa kuivumisen, ellei hän juo riittävästi. Korkea suhteellinen ilmankosteus hidastaa lämmön haihtumista, jolloin hikoileminen ei auta kovin paljon. Kuumuuteen sopeutuminen vie parisen viikkoa. Auringon paahteelta ja säteilyltä voi suojautua oikeanlaisella vaatetuksella. Rakennuksia voidaan viilentää erilaisilla [[ilmanvaihto]]ratkaisuilla.<ref>Burroughs et al. 1998, s. 132–133.</ref>
Kylmää säätä vastaan suojaudutaan vaatetuksen ja lämpimän asumuksen avulla. Myös paksu ihonalainen rasvakerros suojaa kylmältä. Ihminen voi sopeutua kylmään säähän jonkin verran esimerkiksi raajojen verisuonten laajenemisella, mutta ei yhtä hyvin kuin kuumaan.<ref>Burroughs et al. 1998, s. 134–135.</ref>
===Vaikutukset maanviljelyyn===▼
Eri sääilmiöiden esiintyminen ja voimakkuus vaikuttaa merkittävästi maanviljelyyn. Oikea valon määrä, lämpötila ja sateisuus on tärkeää satojen onnistumiseksi, mutta ääri-ilmiöt ovat usein haitallisia. Lämmin ilma nopeuttaa joidenkin kasvien kasvua, mutta se voi samalla vähentää satoja haittaamalla viljan kypsymistä. Kuumuus voi tappaa taimia. Kuivuus heikentää viljelyskasveja ja altistaa ne tuholaisille sekä haittaa lisääntymistä. Kuivuutta seuraavat rankkasateet voivat aiheuttaa vahingollisia tulvia kun maaperä ei pysty imemään vettä. Rankkasateet aiheuttavat peltojen vettymistä ja eroosiota. Kovat tuulet voivat nostaa veden korkealle, mikä vahingoittaa viljelyksiä. Korkea ilmankosteus lisää sienten, rikkakasvien ja tuholaisten määrää. Korkea kosteus, [[halla]] ja [[Rae|rakeet]] vahingoittavat hedelmiä ja vihanneksia. Kuivuudesta voi seurata maastopaloja, jotka tuhoavat satoja ja maata.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.earthgauge.net/2014/climate-and-weather-impact-agriculture | Nimeke =Climate and Weather Impact Agriculture | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija =National Environmental Education Foundation | Viitattu = 8.5.2015 }}</ref> Rankkasade ja kova tuuli voivat aiheuttaa viljan lakoontumista, mikä pienentää jyvän kokoa ja alentaa hehtolitrapainoa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/rukiit-alkavat-olla-tuleentuneita-1.800 | Nimeke =Rukiit alkavat olla tuleentuneita | Tekijä = | Ajankohta = 2.8.2011 | Julkaisija = Maaseudun tulevaisuus | Viitattu = 10.5.2015 }}</ref>▼
▲=== Vaikutukset eläimiin ===
▲Sää vaikuttaa kaikkiin eläimiin tavalla tai toisella. Sään vaikutus voi tuntua suoraan eläimen omassa elämässä tai niiden ravinnon tai saalistajan kautta. [[Linnut]] ovat sopeutuneet elämään erityisen hyvin tuulessa.<ref>Rinne & Koistinen & Saltikoff 2012, s. 133.</ref> Sään vaikutus näkyy erityisesti [[Muuttolintu|muuttolinnuilla]]. Linnut hyödyntävät myötätuulta aina, kun se on mahdollista, mutta muuttoaktiivisuus vähenee kovassa tuulessa, sumussa ja sateessa.<ref name="linnutsää">{{Verkkoviite | Osoite = http://ilmatieteenlaitos.fi/linnut-ja-saa| Nimeke = Linnut ja sää| Julkaisija = Ilmatieteen laitos| Viitattu = 20.5.2015 | Kieli = }}</ref>
▲Tuulen suunta on tärkein muuttoon vaikuttava säätekijä, sillä linnut osaavat hyödyntää myötätuulta tehokkaasti. Linnut muuttavat muuttoreittiään, jos tuuli käy vinosti haluttuun suuntaan nähden. Kova ja puuskainen myötätuuli kuitenkin haittaa lentoonlähtöä. Jos tuuli on liian kovaa, käy suoraan sivulta tai edestä, monet linnut odottavat tuulen kääntymistä.<ref name="linnutsää"/> Joskus linnut lähtevät muuttamaan jopa kohtalaisessa vastatuulessa, jos sää on estänyt muuttoa muutamia päiviä.<ref>Rinne & Koistinen & Saltikoff 2012, s. 141–142.</ref> Tällaisissa tapauksissa suuria määriä muuttolintuja lähtee matkaan yhtä aikaa.<ref name="linnutsää"/> Jotkut lintulajit, kuten kurjet ja haukat, osaavat käyttää hyväkseen konvektiovirtauksia. [[Termiikki|Termiikissä]] kaarteleva lintu nousee pienellä kulutuksella esimerkiksi 500–1500 metrin korkeuteen ja liitä sen jälkeen loivasti laskeutuen, kunnes alkaa kohota taas nostossa.<ref>Rinne & Koistinen & Saltikoff 2012, s. 143.</ref>
▲Sääilmiöiden vaikutus kaloihin on kiinnostanut tutkijoiden lisäksi kalastajia. Sää vaikuttaa niihin joko muuttamalla ympäristön tilaa tai suoraan käyttäytymistä. [[Uimarakko]]iset kalat aistivat herkästi [[ilmanpaine]]en muutokset. Jo vähäinen muutos saattaa vaikuttaa käyttäytymiseen. Aurinkoisen ja pilvisen sään ero vaikuttaa erityisesti pintavesissä eläviin kaloihin. Monet pintapetokalat saalistavat vain harvoin aurinkoisina päivinä.<ref>Rinne & Koistinen & Saltikoff 2012, s. 155.</ref>
=== Vaikutukset kasveihin ===
Sää vaikuttaa monella eri tavalla kasveihin. Pääsääntöisesti kasvit kasvavat paremmin mitä lämpimämpi on. Liian korkea lämpötila kuitenkin hidastaa kasvua ja kuivattaa kasvia. Optimilämpötila riippuu kasvilajista. Syksyn kylmät lämpötilat saavat kasvit vähentämään kasvua ja varastoimaan energiaa, ja lopulta ilman edelleen kylmetessä kasvi siirtyy talvilepoon. Monet kasvit tarvitsevat keväällä tietyn mittaisen kylmän jakson, ennen kuin talvilepo purkautuu.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.extension.illinois.edu/hkmw/downloads/55040.pdf| Nimeke = How Weather Affects Plants| Tekijä = | Tiedostomuoto = pdf| University of Illinois Extension| Viitattu = 20.5.2015 | Kieli = {{en}}}}</ref> Vaikka kasvien talvilevon alkamiseen vaikuttaa sääolosuhteet, [[ruska]]n alkamiseen ne eivät vaikuta, sillä ruska käynnistyy päivän pituuden perusteella. Ruskan väreihin säällä kuitenkin on vaikutusta: sateisina syksyinä ruska on keltainen ja pikkupakkasten jälkeen punainen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.koillissanomat.fi/etusivu/7091748.html| Nimeke = Ruskan alkamispäivä ei muutu, sää määrää värit| Tekijä = Puurunen, Riina| Julkaisu = Koillissanomat| Viitattu = 20.5.2015}}</ref>
▲====Vaikutukset maanviljelyyn====
▲Eri sääilmiöiden esiintyminen ja voimakkuus vaikuttaa merkittävästi maanviljelyyn. Oikea valon määrä, lämpötila ja sateisuus on tärkeää satojen onnistumiseksi, mutta ääri-ilmiöt ovat usein haitallisia. Lämmin ilma nopeuttaa joidenkin kasvien kasvua, mutta se voi samalla vähentää satoja haittaamalla viljan kypsymistä. Kuumuus voi tappaa taimia. Kuivuus heikentää viljelyskasveja ja altistaa ne tuholaisille sekä haittaa lisääntymistä. Kuivuutta seuraavat rankkasateet voivat aiheuttaa vahingollisia tulvia kun maaperä ei pysty imemään vettä. Rankkasateet aiheuttavat peltojen vettymistä ja eroosiota. Kovat tuulet voivat nostaa veden korkealle, mikä vahingoittaa viljelyksiä. Korkea ilmankosteus lisää sienten, rikkakasvien ja tuholaisten määrää. Korkea kosteus, [[halla]] ja [[Rae|rakeet]] vahingoittavat hedelmiä ja vihanneksia. Kuivuudesta voi seurata maastopaloja, jotka tuhoavat satoja ja maata.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.earthgauge.net/2014/climate-and-weather-impact-agriculture | Nimeke =Climate and Weather Impact Agriculture | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija =National Environmental Education Foundation | Viitattu = 8.5.2015 }}</ref> Rankkasade ja kova tuuli voivat aiheuttaa viljan lakoontumista, mikä pienentää jyvän kokoa ja alentaa hehtolitrapainoa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/rukiit-alkavat-olla-tuleentuneita-1.800 | Nimeke =Rukiit alkavat olla tuleentuneita | Tekijä = | Ajankohta = 2.8.2011 | Julkaisija = Maaseudun tulevaisuus | Viitattu = 10.5.2015 }}</ref>
==Tutkimus ja havaitseminen==
| |||