Ero sivun ”Aleksandria” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p "luku–luku"
Tomisti (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 134:
* Moderni kaupunki v:sta 1798 (punainen)
|}
Aleksanteri Suuri perusti Aleksandrian vuonna 332 eaa. Aleksanteri Suuren pääarkkitehti hankkeelle oli kreikkalainen [[DinorkatesDeinokrates]]. Aleksandrian oli tarkoitus toimia Naucratiksen seuraajana Egyptin hellenistisenä keskuksena sekä toimia linkkinä Kreikan ja hedelmällisen Niilin laakson välillä. Joitakin kuukausia Aleksandrian perustamisen jälkeen Aleksanteri Suuri lähti Egyptistä, eikä koskaan palannut kaupunkiinsa. Aleksanteri Suuren kuoleman jälkeen hänen ruumiinsa sijoitettiin aluksi kultaiseen sarkofagiin, joka oli tarkoitus viedä [[Makedonian valtakunta]]an. Lopulta [[Ptolemaios I|Ptolemaioksen]] vaikutuksesta se päätyi kuitenkin Aleksandriaan. Tarinan mukaan Egyptissä Aleksanterin ruumista kävi satoja vuosia myöhemmin katsomassa muun muassa Rooman ensimmäinen keisari [[Augustus]]. Sadassa vuodessa Aleksandriasta tuli maailman suurin kaupunki, ja joitakin satoja vuosia eteenpäin se oli toiseksi suurin heti [[Rooma]]n jälkeen.
 
Kaupunki oli perustettu vähän matkan päähän eräästä Niilin suurimmasta suuhaarasta, pitkälle niemimaalle, joka sulki sisäänsä neljä eri satamaa. Merkittävimmän eli ”suuren sataman” vierellä oli lujasti linnoitettu ja muurilla muusta kaupungista erotettu osa ''Brukeion''. Siellä seisoi meren rannalla muhkea ja komea kuninkaallinen palatsi. Vähän matkan päässä siitä, samoin meren rannalla, oli Aleksanterin hautarakennus, sekin suuren palatsin kaltainen. Lähimmässä viereisessä kaupunginosassa kohosi komea ''[[Serapeion]]'', temppelirakennus, pyhitetty muinaisegyptiläiselle jumalalle Serapiille, jonka palvominen nyt oli yhteistä helleniläisille ja egyptiläisille. Kauimpana lännessä sijaitsi hautakaupunki eli nekropolis, kallioihin hakattuja katakombeja sekä niiden yhteydessä palsamoimista varten tarkoitetut rakennukset.<ref name="sjögren">Sjögren, Otto: ''[http://www.gutenberg.org/files/27653/27653-h/27653-h.htm Historiallinen lukukirja: Vanha ja Keski-aika]'', WSOY, 1888.</ref>