Wikipedia

Ero sivun ”Suomensukuinen” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
tarkempi kuva
Vääriä ja lähteettömiä käsityksiä poistettu. Lähteistetty ja poistettu arvottavaa tyyliä.
Rivi 1:
{{Lähteetön}}
[[Tiedosto:Uralic languages ( ALL LANGUAGES ).png|alt=|pienoiskuva|400x400px|Suomensukuisten kansojen asuinalueet]]
'''Suomensukuinen''' tarkoittaa suomensukuista eli [[uralilaiset kielet|uralilaista kieltä]] puhuvaa kansaa tai ihmistä. Suomensukuisiksi kieliksi lasketaan yleisimmin [[suomalais-ugrilaiset kielet|suomalais-ugrilaiset]] ja [[uralilaiset kielet]]. Niistä muita kuin [[Itämerensuomalaiset kielet|itämerensuomalaisia kieliä]] sanotaan usein [[suomen kieli|suomen kielen]] [[etäsukukieli]]ksi. TermiKäsite ”suomensukuinen”''suomensukuinen'' on kuitenkin alun perin viitannut kielellisen sukulaisuuden lisäksi [[Ihmisen perimä|geneettiseen]] ja [[Kulttuuri|kulttuuriseenkin]] sukulaisuuteen, jonka uralilaisten kielten puhujia ajateltiin yhdistävän.

== Tämä merkitys on edelleen melko yleinen maallikkojen keskuudessa,1800- ja aiheuttaa1900-luvun edelleenkäsityksiä väärinymmärryksiä.{{Lähde}}==
<!--
Erityisesti kaukaisempien sukulaiskansojen välillä, esimerkiksi [[suomalaiset|suomalaisten]] suhteessa [[Samojedit|samojedeihin]], tämä sukulaisuussuhde on kuitenkin yksinomaan kielellinen. Sen sijaan läheisempien kansojen, kuten [[virolaiset|virolaisten]] ja [[karjalaiset (kansa)|karjalaisten]] kanssa suomalaisilla on läheisen kielisukulaisuuden lisäksi myös huomattava geneettinen ja kulttuurinenkin yhteneväisyys.{{Lähde|Lähde tälle kappaleelle}}
-->
Ilmaisu "suomensukuinen" on varsin [[Suomi]]-keskeinen, varsinkin kun suomi ei ole suurin uralilainen kieli. Esimerkiksi [[Germaanit|germaaneja]] voitaisiin samalla logiikalla kutsua "englanninsukuisiksi" tai "saksansukuisiksi". Käsitettä ei käytetäkään kielitieteessä Suomen ulkopuolella.▼
Suomensukuisten kielten puhujien muodostama '''Suomen suku''' ajateltiin 1800-luvulla kansallisen heräämisen aikana ja vielä pitkälle 1900-luvullekin usein ryhmäksi, jolla on yhteinen geneettinen alkuperä. Esimerkiksi [[Aarno Karimo]] kirjoitti kirjassaan ''[[Kumpujen yöstä]]'' (1929–1932): ''Suomen suvun alkukoti on monien tutkijain mielestä etsittävä Uralin vuoriston ja Volgan mutkan väliseltä alueelta. Useat otaksuvat suomalaisten asuneen alkujaan Volgan ja Väinäjoen latvoilla...'' Kirjassa on myös kuvitteellinen kertomus [[Ural (vuoristo)|Uralin]] lähistöllä asuvan suvun päämiehestä Jorosta, joka käskee poikansa Tuiran etsiä maata lännestä. Tuiran jälkeläiset löytävätkin tuhatvuotisen vaelluksen jälkeen Suomen. Tämänkaltaisten vaelluskertomusten esikuvana pidetään [[Raamattu|Raamatun]] kertomuksia, joissa kansa vaeltaa ja saapuu [[luvattu maa|luvattuun maahan]].
 
Vuosien 1918–1922 [[Heimosodat|heimosotia]] perusteltiin aikoinaan kansojen yhteenkuuluvuudella, mutta ne ulottuivatkin vain itämerensuomalaisten kansojen vanhoille asuinalueille.

== Geneettinen samankaltaisuus ==
Nykytietämyksen mukaan jotkin [[uralilaiset kansat]] eroavat geneettisesti selvästi toisistaan, mutta kielikunnanyhtäläisyyksiäkin on. Kielikunnan sisällä keskenään läheiset kansat muistuttavat toisiaan yleensä myös geneettisesti. Geneettis-kielellisenä Suomen sukuna voitaisiin pitää lähinnämuun muassa [[Itämerensuomalaiset kansat|itämerensuomalaisia kansoja]]. Myös suomensukuisten kansojen muinaiskulttuurissa ja -uskonnossa on ollut samankaltaisuuksien lisäksi eroavaisuuksia. Uskontoon ja kulttuuriin vaikutti voimakkaasti elinkeino, joka vaihteli eri uralilaisia kieliä puhuvien ryhmien välillä. Esimerkiksi maata viljelevien [[Suomalainen muinaisusko|suomalaisten]] ja [[Virolainen mytologia ja muinaisusko|virolaisten uskomukset]] olivat lähempänä toisiaan ja jopa muiden maanviljelyä harjoittavien kansojen uskomuksia kuin metsästyksellä eläneiden [[saamelaiset|saamelaisten]] [[Saamelainen muinaisusko|shamanismia]]. Silti jonkinlainen käsitys ja ihanne suomensukuisten kansojen yhteenkuuluvuudesta on säilynyt. Vuosien 1918-1922 [[Heimosodat|heimosotia]] perusteltiin aikoinaan kansojen yhteenkuuluvuudella, mutta ne ulottuivatkin vain itämerensuomalaisten kansojen vanhoille asuinalueille.
 
=== Isälinjat ===
Suomalaisten miesten [[Ihmisen isälinjan haplotyyppi|isälinjoja genettisesti]] tutkittaessa on havaittu, että suomalaisten miesten yleisin [[Ihmisen haploryhmän tyyppi|haploryhmä]] on [[Haploryhmä N (Y-DNA)|N3a]] (toisen merkintätavan mukaan N1c1), jota esiintyy 63,2 % miespuolisesta Suomen väestöstä. [[Pohjois-Savo|Pohjois-Savossa]] tämän isälinjan esiintymistiheys on lähes 80 %. Tämä Sisä- ja [[Itä-Suomi|Itä-Suomessa]] erityisen yleinen haploryhmä on yleinen myös muilla suomalais-ugrilaisia kieliä, mutta myös [[Balttilaiset kielet|balttilaisia kieliä]] puhuvien kansojen keskuudessa. Esimerkiksi suomalais-ugrilaisilla [[Virolaiset|virolaisilla]] (35,7 %), [[Karjalaiset (kansa)|karjalaisilla]] (43 %), [[Saamelaiset|saamelaisilla]] (47,2 %), kuten myös balttialaisilla [[Liettualaiset|liettualaisilla]] ja [[Latvialaiset|latvialaisilla]] (36,7–41,9 %) N3a on yleinen. Sitä esiintyy usein myös joillain Siperian uralilaisilla kansoilla, kuten [[Nenetsit|nenetseillä]] (40,5 %), [[Hantit|hanteilla]] (38,3 %) ja [[Udmurtit|udmurteilla]] (56,3 %) Tätä haploryhmää ei kuitenkaan esiinny [[Keski-Eurooppa|Keski-Euroopassa]] ja [[Skandinavia|Skandinaviassa]] se on [[Pohjois-Norja|Pohjois-Norjaa]] lukuun ottamatta harvinainen. Kaikilla N3a-haplotyypin haaroilla on yhteinen esivanhempi noin 5 000 vuoden päässä menneisyydessä, jossain idässä.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Lang, Valter|Nimeke=Homo Fennicus – Itämerensuomalaisten etnohistoria|Vuosi=2020|Sivu=93–96|Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura}}</ref>
 
== Käsitteen kritiikkä ==
▲Ilmaisu "''suomensukuinen"'' on varsinjokseenkin [[Suomi]]-keskeinen, varsinkin kunkoska suomi ei ole suurin uralilainen kieli, vaan toiseksi suurin. Esimerkiksi [[Germaanit|germaaneja]] voitaisiin samalla logiikalla kutsua "''englanninsukuisiksi"'' tai "''saksansukuisiksi"''. Käsitettä ei käytetäkäänkäytetä kielitieteessä Suomen ulkopuolella, vaan yleisesti puhutaan [[Suomalais-ugrilaiset kansat|suomalais-ugrilaisista kansoista]] tai [[Uralilaiset kansat|uralilaisista kansoista]].
 
==Katso myös==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomensukuinen”