Ero sivun ”Vepsäläiset” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kuvat |
→Lähimenneisyys: Vepsän metsä -luonnonpuisto |
||
Rivi 55:
===Lähimenneisyys===
Vuosina 1939–1959 vepsäläisten määrä väheni lähes neljänneksellä. Vielä vuonna 1939 heitä oli 9 338, kun vuonna 1959 heitä oli enää 7 179. Monet vepsäläiset muuttivat sodan aikana Suomeen. Soutjärveltä lähti Suomeen 328 henkilöä, joista 314 oli vepsäläisiä.<ref>Saressalo 2005, s. 225</ref> Vepsäläisiä myös taisteli vapaaehtoisina [[Suomen puolustusvoimat|Suomen puolustusvoimien]] muodostamissa [[Jatkosodan heimosoturit|jatkosodan heimosoturiyksiköissä]], [[Heimopataljoona 3|Heimopataljoona 3:ssa]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.genealogia.fi/hakem/haku/8500-8.htm|nimeke=Sisäasiainministeriön yleiskirjeet|julkaisu=www.genealogia.fi|viitattu=2020-01-09}}</ref> Soutjärven hallinnollinen alue lakkautettiin vuonna 1956. Kielellinen sulautuminen venäläisiin kiihtyi 1950-luvulla ja vepsää äidinkielenään puhuvien määrä puolittui.<ref>Saressalo 2005, s. 226</ref> Vepsäläisten määrän lasku jatkui 1960- ja 1970-luvuilla lähinnä maaltamuuton takia. Vepsäläisten määrä kasvoi ensimmäisen kerran sotavuosien jälkeen 1980-luvulla. Myös maaltamuuton tahti hidastui. Vuonna 1989 vepsäläisten keski-ikä oli Karjalassa 45,9 vuotta muun väestön keski-iän ollessa 33,3.<ref>Saressalo 2005, s. 227</ref> Vuonna 1994 Šokšun, Kalajoen ja Soutjärven kyläneuvostoalueet yhdistettiin [[Vepsän kansallinen volosti|Vepsän kansalliseksi volostiksi]]. Vuosien 1989–2002 välillä vepsäläisten määrä väheni entisestään. Huomattavimmin määrä on vähentynyt Leniningradin ja Voligdan oblasteissa.<ref>Saressalo 2005, s. 235</ref>
==== Vepsän metsä ====
Vuonna 1999 [[Podporožjen piiri|Podporožjen]], [[Tihvinän piiri|Tihvinän]], [[Boksitogorskin piiri|Boksitogorskin]] ja [[Lotinapellon piiri|Lotinapellon]] piirien alueelle avattiin [[Vepsän metsä]] -luonnonpuisto (vepsäksi ''Vepsän mec)''. Sen tehtävänä on seudun alkuperäisinä säilyneiden [[Taiga|taigavyöhykkeen]] metsien ja soiden, [[Itämeri|Itämeren]] ja [[Kaspianmeri|Kaspianmeren]] vedenjakajalla sijaitsevien vesistöjen, harvinaisten eläin- ja kasvilajien sekä alueella asuvien vepsäläisten perinteisen kulttuurin suojelu, tutkimus ja popularisoiminen muun muassa retkeilykäytön avulla. Perinteisestä kansankulttuurista kertovat muun muassa Ladvan Makarjinskojen kylän sekä [[Pašozero|Pašozeron]] museot. [[Vinnitsy|Vinnitsyssä]] on vepsäläinen kulttuurikeskus, joka järjestää vuosittain Elämän puu -nimisen folklorejuhlan.
== Kulttuuri ==
| |||