Ero sivun ”Pyrkimykset yhteisvaluutta eurosta eroamiseen Suomessa” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
parannuksia |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Pyrkimykset yhteisvaluutta eurosta eroamiseen Suomessa''' ovat pyrkimyksiä siihen, että Suomi luopuisi [[euro]]valuutasta, eikä siten enää kuuluisi [[euroalue]]eseen. Suomen eroaminen eurosta voisi johtaa myös muiden maiden eroon.<ref name=kangasharju>[http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014123118940655_uu.shtml Voisiko Suomi palata takaisin markkaan? Mitä tapahtuisi?<!-- Bot generated title -->]</ref> Yhden pienen ja vahvan maan eroaminen ei vaarantaisi koko euroaluetta<ref>Holm, Pasi. Miten euroalue kehittyy?. s. 26</ref>. Sen sijaan yhden merkittävän euromaan eroaminen yhteisvaluutasta johtaisi todennäköisesti koko euroalueen hajoamiseen. Yksi mahdollisista poluista on, että Suomi eroaisi yhteisvaluutasta samanaikaisesti kaikkien muiden euromaiden kanssa (nk. eurojärjestelmän hallittu purkaminen<ref>http://www.vasemmistofoorumi.fi/old/wp-content/uploads/2016/05/debattitalousjavalta.pdf</ref><ref>https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2016-AK-64371.pdf</ref>). Toistaiseksi yksikään maa ei ole luopunut eurosta. [[Euroopan komissio]]n virallinen kanta on, että eurosta eroaminen on mahdotonta.<ref>[http://www.satakunnankansa.fi/Talous/1194951553414/artikkeli/euroopan+komissio+eurosta+ei+voi+erota.html Juttuarkisto - Satakunnan Kansa<!-- Bot generated title -->]</ref>
Suomi on käyttänyt euroa vuoden 2002 alusta<ref name="hs_ekonomistit">https://www.hs.fi/paivanlehti/30122016/art-2000005025886.html</ref>, mitä ennen Suomella oli oma valuutta, [[Suomen markka]]. Eurojäsenyyttä on pidetty osasyynä Suomen talousongelmiin, jotka alkoivat vuonna 2012. Suomen eroamisesta eurosta syntyi kiivas julkinen keskustelu kesällä 2012<ref>Holm, Pasi. ''Miten euroalue kehittyy?''. s. 3</ref>. Tämä oli seurausta [[Euroopan velkakriisi]]stä, joka johtui euroalueen kriisimaiden [[vaihtotase|vaihtotaseiden]] alijäämistä ja julkisten talouksien kroonisista alijäämistä<ref>Holm, Pasi. ''Miten euroalue kehittyy?''. s. 41</ref>. ''[[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomien]]'' 30.12.2016 laajassa kyselyssä suomalaisten [[ekonomisti]]en enemmistön mukaan eurosta on ollut enemmän haittaa kuin hyötyä Suomelle.<ref name="hs_ekonomistit" /> Pelkkien taloustieteellisten näkökulmien lisäksi eurovaluutta on kuitenkin myös [[politiikka]]a<ref>https://www.aamulehti.fi/talous/art-2000007564342.html</ref> ja [[Euroopan unioni]]n sisämarkkinoiden vahvistamiseen liittyviä poliittisia hyötyjä on rajattu tarkastelujen ulkopuolelle<ref>Holm, Pasi. Miten euroalue kehittyy?. s. 11</ref>. Toisaalta osana euroaluetta yksittäinen euromaa ei voi [[devalvaatio|devalvoida]] valuuttaa kuuluessaan yhteisvaluuttaan. Suomessa on tehty [[Sipilän hallitus|Sipilän hallituksen]] johdolla niin
Yksi euroa vaarantava tekijä on, että jokin yksittäinen euroalueeseen kuuluva heikko ja merkitykseltään suuri maa saattaa erota eurosta, kun sen maan kansalaiset kyllästyvät elintasonsa laskuun<ref>Holm, Pasi. ''Miten euroalue kehittyy?''. s. 28</ref>. Marraskuussa 2011 [[Italia]]n lainansaanti markkinoilta oli katkeamaisillaan<ref>https://www.brookings.edu/blog/order-from-chaos/2019/12/17/why-italy-cannot-exit-the-euro/</ref> ja Italiaa on pidetty euroalueen heikoimpana lenkkinä 2017–2020<ref>https://www.telegraph.co.uk/news/2017/09/06/italy-weakest-link-eurozone-germany-never-happier/</ref><ref>https://moneyweek.com/479099/italy-the-eurozones-weakest-link</ref><ref>https://www.theguardian.com/world/2020/mar/10/an-italian-financial-crisis-is-certain-the-big-question-is-how-contagious-it-is</ref>. Toukokuussa 2020 [[Perussuomalaiset|perussuomalaisten]] puheenjohtaja [[Jussi Halla-aho]] vaati oppositiossa Suomen euroeron valmistelun aloittamista<ref>https://www.uusisuomi.fi/uutiset/jussi-halla-aho-suomen-eroa-eurosta-alettava-valmistelemaan-nyt-heti-taloustieteilija-avoin-shekki-brysselin-johtajille/6767c120-1c40-4e12-97fa-e0e1a42449ac</ref>.
Rivi 65:
[[Elinkeinoelämän tutkimuslaitos|Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen]] tutkimusjohtaja Niku Määttänen sanoi vuonna 2016, että se, että euron haitat ovat olleet Suomelle luultavasti suurempia kuin hyödyt ei tarkoita sitä, että Suomen tulisi erota eurosta. Hän uskoo, että jatkossa yhteiseen valuuttaan liittyvät hyödyt voivat hyvinkin ylittää siihen liittyvät kustannukset.<ref>https://www.hs.fi/paivanlehti/30122016/art-2000005025886.html</ref>
Vuonna 2020 Sixten Korkman on korostanut Euroopan unionin sisämarkkinoiden hyötyjä.<ref>https://www.kauppalehti.fi/uutiset/sixten-korkman-iski-luvut-poytaan-taman-verran-suomi-hyotyy-eun-sisamarkkinoista/21f03a65-b888-493f-b1aa-043294fbb72c</ref>
=== Näkemyksiä Suomen ulkopuolelta ===
| |||