Ero sivun ”Hieroglyfit” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
järjestellään kappaleita ja osioita, pieniä selvennyksiä ym. |
→Kirjoitusjärjestelmä: ryhmitellään selkeämmin |
||
Rivi 59:
=== Ideogrammit ===
Ideogrammit eli "käsitekirjoitus" on tapa ilmaista yleisiä käsitteitä hieroglyfeillä. Esimerkiksi vanhaa miestä kuvaava hieroglyfi <hiero>A19</hiero> tarkoittaa ideogrammina käytettynä pelkästään "vanhaa" käsitteenä. Ideogrammit sijoitetaan sanan loppuun.
=== Determinatiivit ===
Determinatiiveilla, joita joskus kutsutaan myös semogrammeiksi, ilmaistaan sitä edeltävän sanan merkitys. Ne eivät kuulu sanan äännemerkkeihin, eikä niitä äännetä. Determinatiivit liitetään sanan loppuun kertomaan lukijalle, mitä sana todella merkitsee. Tämä on erittäin tarpeellista, varsinkin, jos kyseessä ovat sanat, jotka muuten kirjoitetaan samalla tavalla. Esimerkiksi <hiero>D21-N35-N35-A2</hiero> ''rnn'' tai ''renen'' tarkoittaa 'ylistää', mutta kun siihen liitetään toinen determinatiivi <hiero>D21-N35-N35-B6</hiero> sana on yhä ''renen'', mutta sen merkitys on nyt 'kasvattaa lasta'. Koska monet hieroglyfit toimivat pelkästään determinatiiveina, toimivat ne oivallisena tapana nähdä missä kohdin sana vaihtuu, sillä hieroglyfikirjoituksessa ei sanojen väliin jätetty tyhjää. Determinatiivit osoittavat myös, että edellä olevat merkit ovat foneettisia symboleja. Determinatiiveja ei koskaan yhdistetty piktogrammeihin.▼
=== Foneettiset symbolit ===
Rivi 68 ⟶ 71:
Hieroglyfejä kirjoitettaessa vokaalit kirjoitettiin näkyviin hyvin harvoin. Esimerkiksi suomenkielinen sana ''koira'' kirjoitettaisiin vastaavalla kirjoitustavalla ''kr''
====
▲Determinatiiveilla, joita joskus kutsutaan myös semogrammeiksi, ilmaistaan sitä edeltävän sanan merkitys. Ne eivät kuulu sanan äännemerkkeihin, eikä niitä äännetä. Determinatiivit liitetään sanan loppuun kertomaan lukijalle, mitä sana todella merkitsee. Tämä on erittäin tarpeellista, varsinkin, jos kyseessä ovat sanat, jotka muuten kirjoitetaan samalla tavalla. Esimerkiksi <hiero>D21-N35-N35-A2</hiero> ''rnn'' tai ''renen'' tarkoittaa 'ylistää', mutta kun siihen liitetään toinen determinatiivi <hiero>D21-N35-N35-B6</hiero> sana on yhä ''renen'', mutta sen merkitys on nyt 'kasvattaa lasta'. Koska monet hieroglyfit toimivat pelkästään determinatiiveina, toimivat ne oivallisena tapana nähdä missä kohdin sana vaihtuu, sillä hieroglyfikirjoituksessa ei sanojen väliin jätetty tyhjää. Determinatiivit osoittavat myös, että edellä olevat merkit ovat foneettisia symboleja. Determinatiiveja ei koskaan yhdistetty piktogrammeihin.
=== Foneettiset komplementit ===▼
Foneettisia komplementteja käytettiin bi- ja trilitteraalimerkkien yhteydessä kertomaan lukijalle miten merkin kuvaama äänne tulisi ääntää. Jos esimerkiksi ''nb'' oli kirjoitettu bilitteraalimerkillä, sen yhteyteen liitettiin yksittäiskonsonanttimerkit ''n'' ja ''b'', joko sanan eteen tai jälkeen. Ajan mittaan vakiintuneeksi tavaksi tuli ilmaista vain bilitteraalin toista konsonanttia ja trilitteraalin kahta viimeistä konsonanttia. Esimerkiksi trilitteraalin <hiero>R4</hiero> ''htp'' perään liitettiin usein yksinäiskonsonanttimerkit <hiero>X1-Q3</hiero>, jotka merkitsevät konsonantteja ''t'' ja ''p''.▼
{{Pääartikkeli|[[Unilitteraalihieroglyfit]]}}
Yksinäiskonsonanttimerkit ovat yleisimmin käytettyjä hieroglyfejä ja ne muodostavat pohjan hieroglyfien ymmärtämiselle. Monet ulkomaiset nimet kirjoitettiin käyttämällä yksinäiskonsonanttimerkkejä.
==== Bilitteraalit ====
{{Pääartikkeli|[[Bilitteraalihieroglyfit]]}}
Bilitteraalit ovat merkkejä, jotka vastaavat kahta konsonanttia. Translitteraatioon on lisätty vokaaleja ääntämisen helpottamiseksi. Bilitteraalimerkkejä on yhteensä yli 80.
==== Trilitteraalit ====
{{Pääartikkeli|[[Trilitteraalihieroglyfit]]}}
Trilitteraalit ilmaisevat kolmen konsonantin sarjaa. Monet niistä merkitsevät kokonaista sanaa. Translitteroituun versioon on lisätty vokaaleja ääntämisen helpottamiseksi. Trilitteraaleja on yhteensä noin 70.
▲==== Foneettiset komplementit ====
▲Foneettisia komplementteja käytettiin bi- ja trilitteraalimerkkien yhteydessä kertomaan lukijalle miten merkin kuvaama äänne tulisi ääntää. Jos esimerkiksi ''nb'' oli kirjoitettu bilitteraalimerkillä, sen yhteyteen liitettiin yksittäiskonsonanttimerkit ''n'' ja ''b'', joko sanan eteen tai jälkeen. Ajan mittaan vakiintuneeksi tavaksi tuli ilmaista vain bilitteraalin toista konsonanttia ja trilitteraalin kahta viimeistä konsonanttia. Esimerkiksi trilitteraalin <hiero>R4</hiero> ''htp'' perään liitettiin usein yksinäiskonsonanttimerkit <hiero>X1-Q3</hiero>, jotka merkitsevät konsonantteja ''t'' ja ''p''.
=== Lukusanat ===
| |||