Ero sivun ”Gabriel von Bonsdorff” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
perhetaustaa |
toinen lapsi |
||
Rivi 33:
'''Gabriel Bonsdorff''', vuodesta 1819 '''von Bonsdorff''' ([[6. lokakuuta]] [[1762]] [[Porvoo]] – [[22. marraskuuta]] [[1831]] [[Turku]]) oli Suomen ensimmäinen [[arkkiatri]], [[Turun akatemia]]n professori ja ''Collegium medicumin'' (myöhempi [[Lääkintöhallitus]]) esimies. <ref>Arno Forsius: [http://www.saunalahti.fi/arnoldus/arkkiatr.html Arkkiatrin arvonimi ja Suomen arkkiatrit]</ref> [[Luettelo Helsingin yliopiston rehtoreista|Turun akatemian rehtorina]] hän toimi vuosina 1791–1792, 1797–1798 ja 1810–1811.<ref>[https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=9659 Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Gabriel von Bonsdorff.] Verkkojulkaisu 2005, Luettu 6.8.2020.</ref>
Bonsdorff kuului [[Bonsdorff (suku)|Bonsdorff-sukuun]]. Hänen isänsä oli kirkkoherra ja lääninrovasti Petter Bonsdorff vanhempi. Hänen veljiään olivat teologian professori [[Jakob Bonsdorff]] ja teologi ja kielten professori [[Johan Bonsdorff]]. Bonsdorff meni vuonna 1788 naimisiin Anna Adolfina Buschin kanssa. He saivat kahdeksan lasta,
Porvoossa syntynyt ja ylioppilaaksi kirjoittanut Bonsdorff aloitti opinnot Turun akatemiassa vuonna 1779. Hän jatkoi opintojaan [[Uppsalan yliopisto]]ssa, jossa väitteli tohtoriksi vuonna 1785. Vuodesta 1786 lähtien hän toimi akatemian luonnonhistorian ja eläinlääketieteen professorina ja myöhemmin lisäksi fysiologian ja anatomian professorina. Vuonna 1815 Bonsdorffista tuli ''Collegium medicumin'' esimies. Hän toimi virassa vuoteen 1825 saakka. Bonsdorff nimettiin Suomen ensimmäiseksi arkkiatriksi vuonna 1817.<ref>[http://www.laakariliitto.fi/muistomerkki/arkkiatrit/suomenarkkiatrit.html Suomen arkkiatrit kautta aikojen]</ref> Vuonna 1819 hänet aateloitiin ja introdusoitiin Suomen [[Ritarihuone]]eseen aatelisena sukuna numero 181.<ref name="A181">{{Ritarihuone|3074|Adliga ätten nr 181 von Bonsdorff}}</ref>
| |||