Ero sivun ”Maatalous” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tekstiä
p kh
Rivi 7:
Maanviljelyssä kasvit voidaan jakaa ravinto- ja kuitukasveihin. Esimerkiksi viljat ja hedelmät ovat ihmisten kasviravintoa. Ravintokasvit voidaan jaotella edelleen viljoihin, juureksiin, hedelmiin, marjoihin ja vihanneksiin. Rehua sen sijaan ovat heinät kuin myös useat viljat. Merkittäviä kuitukasveja ovat muun muassa hamppu ja puuvilla: hamppukuidun tunnetuin käyttökohde on hamppuköysi, mutta hampusta saatavista kuiduista voidaan valmistaa myös kestäviä kankaita, selluloosaa paperin raaka-aineeksi sekä teollista raaka-ainetta käytettäväksi eristeenä, levyinä tai huonekalujen materiaalina.<ref>{{Kirjaviite| Tekijä = Vaarna, Pentti| Nimeke = Tekstiiliraaka-aineet| Vuosi = 1965 | Luku = | Sivu = | Selite =| Julkaisupaikka =| Julkaisija = WSOY| Tunniste =| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref> Puuvillaa taas käytetään vaatteiden valmistukseen.
 
Maataloudessa hyödynnettävät tekniikat ovat kehittyneet, sekä kasvi- ja eläinlajeja on jalostettu tuottoisammiksi. Maatalous vaatii maa-alueita, jotka ovat peltoja tai laidunmaita. Maatalouden avulla ihmiskunta muokkaa ympäristöä huomattavasti ja maatalouden käyttöön on muutettu metsäalueita, kuten esimerkiksi Eurooppa oli hyvin metsäinen maanosa ennen maanviljelyä. 1950-1960-luvuilla niin sanottu [[vihreä vallankumous]] kasvatti maanviljelyn tuottavuutta lannoitteilla ja torjunta-aineilla. Yhteys maataloustuotannon ja maailman väkilukunväkiluvun kasvun välillä on kiistanalainen<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=H. Jabran Zahid, Erick Robinson, Robert L. Kelly|Otsikko=Agriculture, population growth, and statistical analysis of the radiocarbon record|Julkaisu=Proceedings of the National Academy of Sciences|Ajankohta=2015-12-22|Numero=4|Sivut=931–935|Doi=10.1073/pnas.1517650112|Issn=0027-8424|www=https://www.pnas.org/content/113/4/931|Kieli=en}}</ref><ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Samuel Bowles|Otsikko=Cultivation of cereals by the first farmers was not more productive than foraging|Julkaisu=Proceedings of the National Academy of Sciences|Ajankohta=2011-03-22|Numero=12|Sivut=4760–4765|Pmid=21383181|Doi=10.1073/pnas.1010733108|Issn=0027-8424|www=https://www.pnas.org/content/108/12/4760|Kieli=en}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.journals.uchicago.edu/action/captchaChallenge?redirectUrl=https%3A%2F%2Fwww.journals.uchicago.edu%2Fdoi%2Fabs%2F10.1086%2F603548&|nimeke=Introduction: Rethinking the Origins of Agriculture|tekijä=Mark Nathan Cohen|julkaisu=www.journals.uchicago.edu|ajankohta=2009|julkaisija=|viitattu=2019-01-31}}</ref>. Ihmiskunta on muuttanut maatalouteen soveltuvat maa-alueet maatalouskäyttöön ja viimeisiä uusia tai tehostettavia maatalousmaita edustavat Brasilian sisäosan trooppiset arot ja Ukrainan, Venäjän ja Kazakstanin arot.
 
==Maatalouden historia==