Ero sivun ”Friedrich Paulus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 82.181.58.195) ja palautettiin versio 17575359, jonka on tehnyt Ipr1 |
muotoiluja ja huomautus |
||
Rivi 24:
| linkin nimi =
}}
'''Friedrich Wilhelm Ernst Paulus'''<ref>Joissakin lähteissä nimi esiintyy virheellisessä muodossa ”Friedrich von Paulus”.</ref> (s. [[23. syyskuuta]] [[1890]] [[Guxhagen]] – [[1. helmikuuta]] [[1957]] [[Dresden]]) oli saksalainen [[sotamarsalkka]], joka tunnetaan parhaiten [[Stalingradin taistelu]]n saksalaisjoukkojen komentajana.
Paulus taisteli [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]] ja yleni kapteeniksi. Hän jäi sodan jälkeen kooltaan rajoitettuun [[Reichswehr]]iin.
[[Toinen maailmansota|Toisessa maailmansodassa]] hän oli 10. armeijan esikuntapäällikkönä [[Puola]]ssa, [[Alankomaat|Alankomaissa]] ja [[Belgia]]ssa. [[Länsirintama (toinen maailmansota)|Länsirintaman]] hyökkäykseen mennessä se oli numeroitu uudelleen [[Saksan 6. armeija|kuudenneksi]] armeijaksi. Paulus ylennettiin kenraaliluutnantiksi elokuussa 1940, ja hän oli pääesikunnan varapäällikkönä mukana suunnittelemassa [[operaatio Barbarossa|hyökkäystä Neuvostoliittoon]]. Helmikuussa 1942 hänet nimitettiin kuudennen armeijan komentajaksi.<ref name=iims>{{Kirjaviite | Tekijä =Drakenlordh, Rikard| Nimeke =Toisen maailmansodan avainhenkilöt |
Syksyllä 1942 kuudes armeija pyrki valtaamaan [[Volgograd|Stalingradin]] verisessä [[Stalingradin taistelu|taistelussa]]. Lopulta armeija jäi vuoden 1942 lopulla mottiin Stalingradiin. [[Adolf Hitler]] kieltäytyi myöntämästä silloisen kenraalieversti Pauluksen toivottomassa tilanteessa pyytämää antautumislupaa, vaan ylensi tämän sen sijaan sotamarsalkaksi vaatien taistelemaan viimeiseen mieheen.<ref name=iims /> Paulus oli aluksi ollut haluton vastustamaan Hitlerin päätöksiä, mikä vaati suuret määrät kaatuneita.
Rivi 34:
Paulus kuitenkin antautui heti ylentämistä seuraavana päivänä helmikuussa 1943 jäljelle jääneiden 90 000 miehen kanssa ja joutui [[sotavanki|sotavangiksi]] [[Neuvostoliitto]]on. Kuultuaan upseeriystäviensä Hoepnerin ja Witzlebenin teloituksista Paulus suostui toimimaan [[natsi-Saksa|kansallissosialistisen hallinnon]] vastaisen [[propaganda]]n äänitorvena ja [[Josif Stalin]]in perustaman ''Vapaan Saksan liiton'' johtajana vaatien saksalaisia kenraaleja vastustamaan Hitlerin määräyksiä. Sodanjälkeisissä [[Nürnbergin oikeudenkäynnit|Nürnbergin oikeudenkäynneissä]] hän toimi todistajana.<ref name=iims /> Hänet vapautettiin 1952, minkä jälkeen hän siirtyi [[Saksan demokraattinen tasavalta|Saksan demokraattiseen tasavaltaan]], jossa toimi muun muassa poliisitutkijana.
Paulukselle
==Lähteet==
Rivi 42:
{{Commonscat-rivi}}
{{Auktoriteettitunnisteet}}
{{AAKKOSTUS:Paulus, Friedrich}}
[[Luokka:Saksalaiset toisen maailmansodan sotilaat]]
| |||