Ero sivun ”Kardinaalikollegio” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Iso alkukirjain
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Kardinaalikollegio''' (virallisesti "Pyhä kardinaalikollegio") tarkoittaa [[katolinen kirkko|Rooman kirkon]] [[kardinaali|kardinaaleja]] heidän kokonaisuudessaan, siis kaikkia kardinaaleja yhdessä.
'''Kardinaalikollegio''' valitsee [[paavi]]n Sikstuksen kappelissa edellisen paavin kuoltua. Kolleegio koostuu [[kardinaali|kardinaaleista]], arkkipiispoista ja patriarkoista. He eivät poistu kappelista ennen kuin paavi on valittu. Nimi konklaavi tarkoittaakin suljettuja ovia. Äänestyksiä pidetään 4 kertaa päivässä, ja jos ehdokas ei saa vähintään kahta kolmassosaa äänistä, ei valintaa tule. Äänestyslipukkeet poltetaan olkien kanssa jolloin musta savu viestittää, että äänestys jatkuu. kun joku on saanut 2/3 äänistä poltetaan lipukkeet ilman olkia, jolloin valkoinen savu viestittää paavin valinnasta. Uusi paavi on valittu.
 
==Tehtävät==
==="Paavin senaatti"===
Kardinaalikollegion jäsenet ovat paavin käytettävissä joko yksittäin tai yhdessä erilaisissa konsistoreissa hänen johtaessaan kokonaiskirkkoa. Täten kardinaaleilla on neuvoa-antava funktio kirkon johdossa ja hallinnossa. Aiemmin kardinaalikollegiosta käytettiin hallinnollisesti nimitystä "paavin senaatti". Nimitystä ei käytetä virallisesti enää vuodesta [[1983]], jolloin uusi kanoninen laki astui voimaan, mutta se saattaa esiintyä kirjallisuudessa samoin kuin paavin yksittäisissä lausunnoissa ja asiakirjoissa.
 
===Sedisvakanssi===
Kardinaalien tärkein tehtävä on valita uusi paavi edellisen kuoltua. Kirkon jouduttua paavin kuoltua [[sedisvakanssi]]in kirkon johto siirtyy paavi [[Johannes Paavali II]]:n apostolisessa konstituutiossaan "Universi Dominici Gregis" vahvistaman käytännön mukaan kardinaalikollegion käsiin. Kollegion valtuudet on tosin rajattu juoksevien hallinnollisten tehtävien hoitoon, välttämättömien, ei siirrettävissä olevien asioiden päättämiseen sekä [[konklaavi]]n valmisteluun. Kanoninen laki kieltää kardinaalikollegiolta nimenomaisesti virkatoimet, jotka kanoninen laki rajaa vain paaville, samoin kuin kirkkolain ja paavin vaalijärjestyksen sekä paavin valtaoikeuksien ja [[Pyhä istuin|Pyhän istuimen]] hallinnon muuttamisen. Sedisvakanssin ensimmäisestä päivästä konklaavin alkuun kardinaalikollegio kokoontuu päivittäin nk. yleiskongregaatioon keskustelemaan tärkeistä kirkon asioista.
 
==Koostumus==
Kardinaalikollegioon kuuluvat kaikki kardinaalit nimityksestään kuolemaansa asti. Nykyään ei enää ole määrätty ylärajaa kardinaalikollegion jäsenmäärälle. Vain paavinvaaliin oikeutettujen, alle 80-vuotiaiden kardinaalien määrä on rajattu 120:een, mutta vuosien [[1998]] ja [[2001]] konsistoreissa Johannes Paavali II ylitti itse tämän rajan ja nosti sen väliaikaisesti 135:een.
 
Kardinaalikollegio jakautuu kolmeen [[Kardinaaliluokat|kardinaaliluokkaan]]: kardinaalipiispat, kardinaalipapit ja kardinaalidiakonit.
 
Kardinaalikollegion puheenjohtajana toimii kardinaalidekaani, jonka kardinaalipiispat valitsevat keskuudestaan. Tämänhetkinen kardinaalidekaani on Angelo Sodano. Hänen sijaisensa, subdekaani, on Roger Etchegaray.
 
 
{{tynkä}}
[[Luokka:Katolinen kirkko]]
[[Luokka:Kardinaalit]]
 
 
[[de:Kardinalskollegium]]