Ero sivun ”Rannikkotykistö” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
"Aiheesta muualla" -osio oikeaan paikkaan |
katso myös |
||
Rivi 8:
Rannikkotykistön kulta-aikaa erillisenä aselajina oli 1900-luvun alku. Sen rungon muodostivat kiinteät, suurikokoiset, pitkäkantamaiset [[tykki|tykit]] ja [[kanuuna]]t, jotka ampuivat räjähtäviä ammuksia. Tykkeihin liittyi monimutkainen järjestelmä liikkuviin maaleihin tähtäämiseksi. Suomessa tätä kehitysvaihetta edustaa muun muassa Helsingin edustalla [[kuivasaari|Kuivasaaressa]] sijaitseva 12-tuumainen (305 mm) rannikkotykki (ks. Suomenlinnan Rannikkotykistökilta) ja vastaavat tykit [[Örö]]ssä. Toisen maailmansodan jälkeen kiinteän tykistön alttius ilma- ja ohjushyökkäyksille on vähentänyt sen merkitystä. Tykistön etu verrattuna ohjuksiin on sen edullisuus. Lisäksi tykistöä voidaan käyttää myös varoitustulen antamiseen. Kuitenkin kiinteiden asemien haavoittuvuus ja staattisuus, pieni kantama verrattuna [[ohjus|ohjuksiin]] (joiden kantama jopa yli 200 km) ja suhteellinen tehottomuus ovat johtaneet siihen, että kiinteän rannikkotykistön aika on loppumassa.
== Katso myös ==
* [[Suomen rannikkotykistö]]
== Lähteet ==
|