Ero sivun ”İzmir” versioiden välillä

 

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen [[Sèvresin rauhansopimus|Sèvresin rauhansopimuksen]] mukaan kaupunki ympäristöineen luovutettiin [[Kreikka|Kreikalle]]. Turkki ei kuitenkaan rauhansopimusta hyväksynyt, ja Kreikkakin hyökkäsi Smyrnasta syvemmälle Turkkiin. Syyskuussa 1922 Turkin armeija [[Kemal Atatürk|Mustafa Kemalin]] johdolla syyllistyi Smyrnassa kreikkalaisten ja armenialaisten vainoon. Turkin armeija sytytti 13. syyskuuta 1922 kaupungin kreikkalais- ja armenialaiskaupunginosat palamaan, mikä tunnetaan [[Smyrnan suuri palo|Smyrnan suurena palona]]. Arviolta 30&nbsp;000 ihmistä sai surmansa<ref name=osm>{{Kirjaviite | Nimeke = Otavan suuri maailmanhistoria. Osa 16: Ensimmäinen maailmansota| Julkaisija = Otava| Vuosi = 2004| Tekijä = Torbacke, Jarl| Suomentaja = Eskelinen, Heikki | Sivut = 243| Isbn=951-1-09277-4}}</ref>. Satoja tuhansia jäi kodittomaksi ja lähti pakolaiseksi Kreikkaan. Arviot vainoissa ja tuhopoltossa surmansa saaneista vaihtelevat. Surmansa saattoi saada jopa 100&nbsp;000 kaupunkilaista.<ref name="TKH">Tieteen kuvalehti Historia 15/2013, s. 36–43</ref> [[Lausannen sopimus|Lausannen sopimuksen]] mukaan Kreikan ja Turkin välillä suoritettiin [[Kreikan ja Turkin väestönvaihto|pakollinen väestönvaihto]]. Kun kreikkalaisten lisäksi myös tuhopoltosta selvinneet armenialaiset muuttivat pois kaupungista, siitä tuli etnisesti lähes puhtaasti turkkilainen.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Housepian Dobkin M | Nimeke=Smyrna 1922 | Julkaisija=New York: Newmark Press| Vuosi=1988}}</ref>

 

Kaupunki kärsi tuhoja [[Egeanmeren maanjäristys 2020|Egeanmeren maanjäristyksessä]] 30. lokakuuta 2020.<ref name="HS-2020-10-31">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006705626.html | Tekijä=Hakkarainen, Kaisa & Paakkanen, Mikko & Viljamaa, Anne | Nimeke=Ainakin 39 kuollut Kreikan ja Turkin voimakkaassa maanjäristyksessä, jälkijäristyksiä ollut satoja | Julkaisu=Helsingin Sanomat | Ajankohta=31.10.2020 | Viitattu=2.11.2020}}</ref>