Versio 25. lokakuuta 2020 kello 12.01 muokkaa Crt (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, käyttöliittymän ylläpitäjät, ylläpitäjät 57 357 muokkausta Toistoa pois. ← Vanhempi muutos		Versio 2. marraskuuta 2020 kello 13.31 muokkaa kumoa Kulkevi16 (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 7 448 muokkausta Kh Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta Edistynyt mobiilimuokkaus Uudempi muutos →
Rivi 1: [[Tiedosto:Biskopsborgen Almare-Stäket ruin 2013.jpg\|pienoiskuva\|282x282px\|1400-luvulla hylätyn [[Almarestäketin linna\|Almarestäketin piispanlinnan]] rauniot kuvattuna vuonna 2013.]] '''Sigtunan tuho''' oli 1200-luvun [[Annaalit\|annaaleissa]] sekä [[Eerikinkronikka\|''Eerikinkronikassa'']] kuvattu [[Sigtuna\|Sigtunan]] kaupungin tuho kesällä 1187. Kuvausten mukaan [[Sigtuna]]n kaupunki poltettiin 12. elokuuta ja [[Uppsala]]n [[Johannes (Upsalan arkkipiispa)\|arkkipiispa Johannes]] sai surmansa [[~~Almarestäketsin~~Almarestäketin linna\|~~Almarestäketsin~~Almarestäketin linnan]] lähistöllä. Ruotsin vanhin kirjallinen teos, ''[[Eerikinkronikka]]'' kertoo Sigtunan hävittäjien olleen [[karjalaiset\|karjalaisia]].<ref name=":0" /> Kronikka kuvaa tapahtumia seuraavasti: :''"Karjalaiset aiheuttivat Ruotsissa suurta vahinkoa ja levottomuutta. Oli sitten tyyni tai myrsky, he tulivat mereltä salaa Sveanmaan saaristoon nousten ylös Mälarnille useimmiten saariston kätköistä etenevällä sotajoukolla. Kerran he saivat päähänsä polttaa Sigtunan. He polttivatkin sen niin perin pohjin, ettei kaupunki vieläkään ole toipunut. Siellä surmattiin arkkipiispa Johannes, mistä moni pakana riemuitsi. Siitä, että kristittyjen kävi niin huonosti, iloitsivat sekä karjalaiset, että koko Venäjänmaa. Se vahvisti heidän intoaan sotia."''<ref name=":0" />

Ero sivun ”Sigtunan tuho” versioiden välillä