|
'''Maareformi''' tai '''maauudistus''' tarkoittaa yleensä sitä, että suurtiloja jaetaan niitä viljeleville pientiloiksi yksityisomistukseen. MaauudistuksiaMaareformeja on monessa tapauksessa tehty [[valtio]]iden [[itsenäisyys|itsenäistymisen]] ja [[vallankumous|vallankumousten]] yhteydessä. Tyypillisesti ennen maareformia pieni osa väestöstä on omistanut suurimman osan maasta. Eräissä tapauksissa maanomistajat ovat olleet vanhaa maa-aatelia tai eurooppalaisia [[Kolonialismi|kolonialisteja]]. MaauudistuksessaMaareformissa jaettava maa on hankittu jakamalla käyttämätöntä maata, jonka omistajana on voinut olla valtio, tai maa on takavarikoitu suurmaanomistajilta korvausta vastaan tai vastikkeetta.
Varhaisimpia ajatuksen esilletuojia olivat 1700-luvun loppupuolella [[Thomas Spence]] ja [[William Ogilvie]], jotka vaativat maan ottamista yhteiskunnan viljeltäväksi. Myöhemmin vastaavaa esittivät monet [[Sosialismi|sosialistiset]] kirjailijat. Osa katsoi maan [[Kansallistaminen|kansallistamisen]] riittäväksi toimenpiteeksi, osa puolestaan vaati maan yksityisomistuksen lakkauttamista kokonaan, sallien kuitenkin [[Valtio|valtion]] ja [[Kunta|kuntien]] [[Vuokraus|vuokrata]] maata yksityisille. Kolmatta [[Koulukunta|koulukuntaa]] edustivat [[Stuart Mill]], [[Henry George]], [[Franz Oppenheimer]] ja [[A. Damaschke]], jotka halusivat säilyttää yksityisen omistamisen, mutta estää maan väärinkäytön. He halusivat verottaa yksityisen maan tuottoa eli [[maankorko|maankorkoa]] ja estää tulonhankinnan [[Ansioton arvonnousu|maan ansiottomalla]] arvonnousulla. Erityisesti Henry Georgen ajatukset verotuksesta vaikuttivat monien valtioiden tulevaan lainsäädäntöön.<ref name="viite">{{Kirjaviite | Nimeke = Otavan Iso Tietosanakirja 5| Julkaisija = Otava| Vuosi = 1963 | Luku = Maareformi| Sivu = | Sivut = | Selite = palstat 1140-1141 | Julkaisupaikka = Helsinki | Isbn = | Viitattu = 14.3.2013 }}</ref>
[[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] jälkeen monien maiden [[maatalous]]- ja [[Sosiaalipolitiikka|sosiaalipolitiikassa]] tehtiin toimenpiteitä, joilla maanomistusta siirrettiin ihmisille, jotka sitä omalla työllään viljelivät. Uudistuksen seurauksena monet vuokraviljelijät muuttuivat maanomistajiksi, kuten Irlannissa tapahtui vuosina 1850–1914 ja Suomessa torpparien vapautuminen vuonna 1918. Kysymyksessä oli suurtilojen jakaminen tai lunastaminen korvausta vastaan ja luovuttaminen viljelijöille. Baltiassa, Puolassa, Tšekkoslovakiassa maata lunastettiin progressiivisella korvauksella. Viime vuosikymmeninä maauudistuksillamaareformeilla on pyritty kehitysmaissa tasoittamaan yhteiskunnallisia oloja ja luomaan taloudellista kasvua.<ref name="viite" />
== Maareformeja alueittain ==
=== Eurooppa ===
[[Ranska]]ssa maauudistusmaareformit tehtiin [[Ranskan suuri vallankumous|vallankumouksen]] direktoraatin aikana. [[Itä-Eurooppa|Itä-Euroopassa]] maareformeja tehtiin 1830 [[Serbia]]ssa, vuonna 1835 [[Kreikka|Kreikassa]] ja 1878 [[Bulgaria]]ssa näiden maiden itsenäistyttyä [[Osmanien valtakunta|Osmanien valtakunnasta]]. Näissä pääosin turkkilaisten aatelisten hallitsemat suurtilat jaettiin paikallisille talonpojille. Toinen suuri maareformiaalto tapahtui [[Venäjän keisarikunta|Venäjällä]] [[lokakuun vallankumous|lokakuun vallankumouksen]] jälkeen ja [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] jälkeen [[Tšekkoslovakia]]ssa, [[Puola]]ssa ja [[Baltian maat|Baltian maissa]], kun nämä maat itsenäistyivät ja lähinnä [[Saksan keisarikunta|saksalaisten]] aatelisten tilat jaettiin talonpojille. Kolmas aalto alkoi toisen maailmansodan jälkeen Itä-Euroopassa, kun suurtilat takavarikoitiin ja jaettiin talonpojille tai niistä muodostettiin kollektiivitiloja.
=== Amerikka ===
[[Etelä-Amerikka|Etelä-Amerikassa]] maauudistuksetmaareformit aloitettiin [[Meksiko]]ssa 1850 Reformisodan aikana ja 1900-luvun alussa vallankumouksen yhteydessä, [[Bolivia]]ssa 1952 vallankumouksen jälkeen ja uudelleen [[Evo Morales]]in aikana 2006. [[Chile]]ssä maauudistusmaareformi alkoi 1960 ja jatkui aina [[Salvador Allende]]n aikaan. Kuubassa suuri maauudistusmaareformi tehtiin vallankumouksen jälkeen 1959. Guatemalassa maareformeja tehtiin 1944–1954, mutta tämän jälkeinen sotilasvallankaappaus perui ne. [[Nicaragua]]ssa maauudistus oli [[sandinistit|sandinistihallituksen]] ohjelmassa. Perussa maareformit kumosivat 1950-luvulla velkaorjuuden. Lisäuudistuksia tehtiin kenraali [[Juan Velasco Alvarado]]n vuoden 1968 kaappauksen jälkeen ja 1988–1995 loistavan polun johtaman talouspoikaiskapinan hillitsemiseksi. Brasiliassa maauudistuksiin päästiin sotilashallituksen luovuttua vallasta 1980-luvulla. Venezuelassa [[Hugo Chávez]] aloitti 2001 valtion käyttämättömien maiden jakamisen talonpojille.
=== Afrikka ===
[[Afrikka|Afrikassa]] maareformeja ovat tehneet [[Etiopia]]n vallankumoushallitus [[Derg]] 1975, [[Jomo Kenyatta]] aloitti sellaisen [[Kenia]]ssa 1960-luvulla ja [[Sam Nujoma]]n hallitus [[Namibia]]ssa 1994. [[Robert Mugabe]]n [[ZANU]] aloitti maauudistuksenmaareformin [[Zimbabwe]]ssa maan siirryttyä enemmistövaltaan. MaauudistusMaareformit oli myös [[ANC|ANC:n]] lupaus sen noustessa valtaan [[Etelä-Afrikka|Etelä-Afrikassa]] 1994.
=== Suomi ===
[[Suomi|Suomessa]] maauudistuskeskustelumaareformikeskustelu liittyy maaseudun maattoman väestönosan; [[Loinen (yhteiskunta)|loisväestön]], [[mäkitupalainen|mäkitupalaisten]] ja [[torppari|torppareiden]] vaikeaan tilanteeseen, joka kärjistyi 1800-luvun loppupuolella. Ongelmat pyrittiin ratkaisemaan niin sanotulla ''torpparivapautuksella'', joka käytännössä antoi siihen astisille vuokraviljelijöille mahdollisuuden lunastaa pitkään viljelemänsä tilat omistukseensa noin 1/4 – 1/3:lla käyvästä arvosta. Maareformia Suomessa valmisteli [[Hannes Gebhard]]in puheenjohtama 1901 perustettu [[tilattoman väestön alakomitea]]. Torpparien vapautus toteutui kuitenkin vasta 1918 [[torpparilaki|torpparilailla]] ja lisämaiden lunastus maatalousministeri [[Kyösti Kallio]]n mukaan nimetyllä [[Lex Kallio]]lla vuonna 1922. Torpparilain perusteella lunastettiin 1940-luvulle mennessä 45 000 tilaa itsenäisiksi.
[[Suomen historia]]n suurin maareformi on vuosien 1939–1945 sotien jälkeen toteutettu [[luovutetut alueet|luovutetuilta alueilta]] siirtyneen pakolaisväestön eli [[siirtoväki|siirtoväen]], rintamamiesten, kaatuneiden omaisten ja maaseudun maattomien kausityöläisten asuttaminen, sekä näiden uudistilojen perustamiseen liittyvä maiden pakkolunastus. Vuonna 1945 laaditun [[maanhankintalaki|maanhankintalain]] avulla asutettiin yli 250 000 ihmistä ja perustettiin yli 100 000 maatilaa.
| 