Ero sivun ”Lento-osasto Kuhlmey” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p typo |
p →Lento-osasto Suomessa: Fremde Heere Ost |
||
Rivi 20:
Hyökkäyksen alettua 9. kesäkuuta 1944 [[Carl Gustaf Emil Mannerheim|marsalkka Mannerheim]] pyysi [[natsi-Saksa|Saksalta]] lisäapua. [[Adolf Hitler]] lähetti osaston [[Suomi|Suomeen]] 12. kesäkuuta. Se saapui [[Immolan lentokenttä|Immolan lentokentälle]] 17. kesäkuuta, jonka jälkeen kenttä oli kokonaan osaston käytössä. Osasto teki 1 242 taistelulentoa ja pudotti 577 tonnia pommeja.<ref>http://www.raja.fi/rvl/k-sr/home.nsf/pages/7FD2428D777510FCC2256FF1003AC2A1?opendocument Immolan alueen historiaa. (viitattu 1.8.2012)</ref> Se väitti tuhonneensa 151 vihollisen konetta ja “vähintään” 200 [[panssarivaunu]]a sekä kymmeniä siltoja ja huoltokuljetuksia <ref name=":0" />. Taisteluissa kuoli 23 osaston lentäjää ja 24 haavoittui. Osasto menetti taistelutoiminnassa 27 konetta (yhteensä 41, jos lasketaan mukaan elokuun alkuun asti jääneen osaston tappiot sekä onnettomuuksissa menetetyt koneet). [[Suomen ilmavoimat|Suomen ilmavoimien]] lisänä osasto kaksinkertaisti hävittäjävahvuuden [[Karjalankannas|Karjalankannaksella]] ja auttoi siten haastamaan [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] [[ilmaherruus|ilmaherruuden]]. Immolassa olonsa aikana osasto teki myös muutaman sotalennon [[Viro]]on [[Narva]]n rintamalle.
Venäläistutkijoiden tekemät yleiset tutkimukset ilmahyökkäysten vaikutuksista eri rintamayhteenotoissa olivat antaneet syyn suhtautua Osasto Kuhlmeyn väitteisiin etenkin panssarivaunujen tuhoamisista hyvinkin kriittisesti. Nämä kriittiset tutkimukset, koottuna sekä itä- että länsirintamalta, ovat osoittaneet, että maataisteluosastojen esittämät luvut tuhotuista vihollisen panssarivaunumääristä ovat vahvasti liioiteltuja. On esitetty kriittinen arvio, että vain 2 % itärintaman panssarivaunujen tuhoutumisista aiheutui ilmahyökkäyksistä. Lentäjien väitteiden ja todellisuudessa ilmahyökkäyksissä tuhottujen panssarivaunujen määrän välillä näyttää olleen valtava kuilu. Niinpä Luftwaffe onnistui [[Kurskin taistelu|Kurskissa]] 1943 tuhoamaan vain 40–100 vihollispanssaria 27 000 sotalennolla ja puna-armeijan 1. panssariarmeijan tappioista vain 1,6 % johtui Luftwaffen ilmaiskuista. Osasto Kuhlmey suoritti Kannaksella vain 1/10 Luftwaffen Kurskin hyökkäyksen lentomääristä (2 690). <ref>http://www.operationbarbarossa.net/combat-aircraft-versus-armour-in-wwii/</ref>Myös Saksan oma tiedusteluorganisaatio Fremde Heere Ost kyseenalaisti Luftwaffen lentäjien väitteitä tuhotuista panssarivaunuista. Suurtaistelujen jaksolta kesä-heinäkuulta 1944 Fremde Heere Ost arvioi Luftwaffen tuhonneen vajaalla 600 maataistelukoneella tai syöksypommittajalla (ja yli 400 pommikoneella) vain 230 neuvostopanssaria.
Osasto Kuhlmeyhin kuuluneen hävittäjäosaston (Stab./JG54, 4./JG54 ja 5./JG54) ilmavoittoväitteistä (n. 120) on osaston toimintaan perehtynyt Hannu Valtonen todennut vuonna 1997:
| |||