Ero sivun ”Al-Mamun” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
linkki
p "s. luku–luku"
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee Bagdadin kalifia 800-luvulla. Toinen [[Al-Mamun (Toledo)|Al-Mamun]] -niminen mies oli islamilaisen [[Almohadit|Almohadivaltion]] kalifi (Toledon Al-Mamun) vuosina 1227–1232.}}
[[File:Al-Ma'munCoinHistoryofIran.jpg|thumb|Kolikko Al-Mamunin hallituskaudelta vuodelta 815]]
'''Al-Mamun''' (''Al-Mamūn'', ''Abū Jaʿfar Abdullāh al-Maʾmūn ibn Harūn'' tai ''Al-Ma'mun'', syyskuu [[786]][[9. elokuuta]] [[833]]) oli [[Abbasidit|Abbasidivaltion]] [[kalifi]] vuosina 813–833. Hänen isänsä [[Harun al-Rašid]] jakoi kalifaatin pojilleen niin, että al-Aminista tuli kalifi, kun taas vanhin poika Al-Mamun sai hallittavakseen Mervin kaupungista johdetun valtion itäosan eli Iranin. <ref name=osm />. Seurauksena oli tuhoisa sisällissota, joka päättyi neljä vuotta kestettyään vuonna 813, kun Mamunin armeija valtasi ja ryösti Bagdadin. Mamun pysyi Mervissä vielä kuusi vuotta, mutta joutui lopulta siirtymään Bagdadiin, vaikka Keski-Aasiassa oli käynnissä Babakin johtama kapinaliike.
 
Kaikkia arabihallitsijoita on ollut tapana kutsua kalifeiksi, mutta todellisuudessa vasta Mamun otti käyttöön tämän kunnianimen ''Khalifat Allah''. Mamun tosin poimi nimen menneisyydestä, sillä Abd al-Malik oli jo ehtinyt käyttää sitä 200 vuotta aikaisemmin. Mamun halusi korostaa ”Jumalan seuraaja” –nimellä asemaansa yhtä aikaa sekä hallitsijana että imaamina, sekä maallisen että jumalallisen vallan haltijana. Käsitys hallitsijan kaksoisroolista vastasi iranilaisia perinteitä, mutta Mamun joutui sen johdosta heti katkeraan riitaan islamilaisen papiston kanssa.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Volker Popp|Nimeke=The early history of islam. Following inscriptional and numismatic testimony. Teoksessa: K-H. Ohlig & G-R-Puin (toim.) The hidden origin of Islam|Vuosi=2010|Sivu=94|Julkaisija=Prometheus Books}}</ref>
Rivi 7:
Arabikalifaatissa kehittynyt uusi sääty, islamilainen papisto, ''ulama'' eli tietäjät tai oppineet, antoi tässä vaiheessa ensimmäisen kerran todisteen paitsi olemassaolostaan myös vaikutusvallastaan. Mamunin vastaveto papiston vallan kasvua vastaan oli tukea rationaalista islamin suuntausta, niin sanottuja [[Mu'taziliitit|mutaziliitteja]]. He edustivat uskonoppineita, joiden ajattelu oli saanut virikkeitä kreikkalaisesta filosofiasta. Sen vaikutuksesta heitä kiinnosti kriittinen ajattelu, ja he näkivät muita vähemmän arvoa jyrkkien uskonnollisten dogmien vartioinnissa. Kalifi alkoi suosia mutaliziitteja ja teki suuntauksesta ainoan virallisesti hyväksytyn. Papiston vastarinta johti siihen, että vuonna 827 Mamun päätyi perustamaan inkvisition, ''[[Mihna|mihnan]],'' valvomaan, että ''ulama'' noudattaisi hänen valitsemansa koulukunnan oppeja. <ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Nawas, J.|Otsikko=A Re-examination of three current explanations for al-Maʾmun's introduction of the Miḥna.|Julkaisu=International Journal of Middle East Studies, 26, 4, 615–629|Ajankohta=1994|Julkaisija=}}</ref>Symboliseksi pääasiaksi nousi kysymys siitä, oliko Koraani luotu (jolloin sitä saattoi järkiperäisesti arvioida) vai oliko se ollut aina olemassa.
 
Al-Mamunin aikana kalifin hovikirjasto eli Viisauden talo eli kukoistuskauttaan. Al-Mamunin tarkoituksena oli kääntää persialaista ja kreikkalaista kirjallisuutta arabiaksi tavoitteena koota uudelleen maailmalle hajonnut Zarathustran kirjoittama Avesta.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Gutas, Dimitri|Nimeke=: Greek Thought, Arabic Culture. The Graeco-Arabic Translation Movement in Baghdad and Early Abbasid Society (2nd–4th/8th–10th centuries)|Vuosi=1998|Sivu=|Julkaisija=Routledge}}</ref> Tätä varten palkattiin kääntäjiä. Abbasidivaltio eli vahvinta kauttaan hänen aikanaan, sillä jälkeen dynastia taantui.<ref name=osm>{{Kirjaviite | Nimeke = Otavan suuri maailmanhistoria. Osa 6: Suuret uskonnot| Julkaisija = Otava| Vuosi = 1984| Tekijä = Arild Hvidtfeldt | Sivut = 287, 294, 295294–295 | Isbn=951-1-07551-9}}</ref>
 
== Seuraaja ==