Ero sivun ”Elektronimikroskooppi” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Soluorganellit soluelimiksi (ensisijainen suomenkielinen nimi)
p "s. luku–luku"
Rivi 7:
[[Kuva:Ernst Ruska Electron Microscope - Deutsches Museum - Munich-edit.jpg|thumb|Ernst Ruskan vuoden 1933 elektronimikroskoopin kopio museoituna.]]
== Historia ==
Valon aaltomaisuuden ja [[elektroni]]n löytymisen jälkeen usea fyysikko oli ehdottanut sellaisen [[mikroskooppi|mikroskoopin]] rakentamista, jossa käytettäisiin näkyvää valoa lyhyempiä aallonpituuksia, koska silloin on teoriassa mahdollista saada näkyviin pienempiä yksityiskohtia. Yksi näistä tiedemiehistä oli [[Leó Szilárd]]. [[Hans Busch]] oli vuonna 1926 julkaisut artikkelin, jossa kuvattiin magneettilinssien toimintaperiaate.<ref>Chaline, sivus. 139</ref>
 
Vuonna 1930 [[Siemens-Schuckertwerke]]n tutkimusjohtajan [[Reinhold Rudenberg]]in (1883–1961) poika sairastui polioon. Polion aiheuttaa virus, jotka ovat liian pieniä nähtäväksi optisella mikroskoopilla. Rudenberg alkoi selvittää ongelmaa teoreettisista tutkimuksista ja esitti ajatuksen mikroskoopista, jossa valo on korvattu elektronisuihkulla ja lasilinssit elektrostaattisilla linsseillä. Siemens-Schuckertwerke, joka on nykyään osa [[Siemens (yritys)|Siemens AG]]:ta, patentoi periaatteen 1931. Ernst Ruska rakensi vuonna 1932 ollessaan vielä jatko-opiskelijana protolaitteen, joka saatiin toimimaan, vaikka suurennus ei tällä ollut ajan parhaimpia valomikroskooppeja parempi. Siemens palkkasi Ruskan vuonna 1937 kehittämään laitetta biologian tutkimusvälineeksi ja vuonna 1939 saatiin markkinoille ensimmäinen kaupallinen TEM-mikroskooppi. Ernst Ruska ja hänen lääkäriveljensä Helmut Ruska ottivat ensimmäiset kuvat viruksista.<ref>Chaline, sivus. 139–141</ref>
 
Nykyään elektronimikroskoopeilla päästään 2 miljoonan suurennuksiin ja laitteen eri muunnelmista on tullut tieteen tärkeimpiä tutkimusvälineitä.<ref>Chaline, sivus. 141</ref>
 
== Elektronimikroskoopin toimintaperiaate ==