Wikipedia

Ero sivun ”Saimaannorppa” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Merkkaus: Tämä muokkaus on kumottu
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 85.194.217.252) ja palautettiin versio 19266889, jonka on tehnyt VakauttajaBot
Merkkaus: Palautettu manuaalisesti aiempaan versioon
Rivi 80:
Naaras synnyttää yhden poikasen eli kuutin. [[Kaksoset|Kaksosraskaudet]] ovat äärimmäisen harvinaisia.<ref name="hyvarinen104"/> Synnytys tapahtuu helmi-maaliskuussa, jolloin Saimaan rantakinokset ovat paksuimmillaan.<ref name="ym20"/> Noin 70 prosenttia sukukypsistä naaraista synnyttää vuosittain. Poikasista vajaat 13 prosenttia syntyy kuolleena tai kuolee ensimmäisen kahden viikon aikana. Vielä 1980-luvulla pesäpoikaskuolleisuus oli peräti 30 prosenttia.<ref name="hyvarinen104"/>
 
Vastasyntyneelle tarjoaa suojaa jään alta lumikinokseen lolkaivettukaivettu pesä. Pesäpaikakseen saimaannorppa valitsee kallio- tai kivikkorannan saaren itä- tai pohjoisrannalta, missä lumi viipyy keväällä pisimpään.<ref>{{Verkkoviite |Osoite = http://www.sll.fi/mita-me-teemme/lajit/saimaannorppa/tiedostot/tiedostot/saimaannorppa-ja-sen-elinymparisto-saimaa.pdf|Nimeke = Saimaannorppa ja sen elinympäristö, Saimaa|Tekijä = |Ajankohta = 2004/2013|Julkaisija = Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry|Selite = s. 13|Viitattu = 25.10.2015|tiedostomuoto = PDF}}</ref> Sopivia kinoksia löytyy erityisesti selkien äärellä olevilta luodoilta ja saarilta. Sopivan lumipeitteen lisäksi pesäpaikassa pitää olla tarpeeksi syvää vettä ja melko jyrkkä rantaprofiili. Emo tekee yleensä valmiiksi myös vaihtopesän, johon se voi vetäytyä poikasen kanssa, jos varsinaiselle pesälle tapahtuu jotakin. Myös koiraat ja synnyttämättömät naaraat rakentavat makuupesiä, joissa ne voivat levätä.<ref name="ym20"/> Saimaannorppien poikaspesät ovat joka vuosi lähes samassa paikassa. Pesän rakentaminen alkaa lumikinoksen alla olevan hengitysreiän laajentamisella kulkutieksi. Sen halkaisijaksi tulee noin 40 senttimetriä. Sieltä norppa jatkaa lumionkalon kovertamista. Kattoa norppa kaivaa eturäpylöillään kyljellään maaten. Onkalon sisäkorkeus on yleensä yli puoli metriä. Pesää ei näy ulospäin, sillä se kaivetaan altapäin eikä ulkoilmaan ole reikiä. Pesän sijainti paljastuu yleensä vasta keväällä, kun katto on joko painunut lommolle tai kokonaan romahtanut.<ref>Hyvärinen et al. 2004, s. 100.</ref>
 
Pesä suojaa hyvin kuuttia, joka on pienimpiä hyljepoikasia. Suoraan avojäälle syntyvä saimaannorppapoikanen olisi altis pakkaselle ja pedoille. Kuutin lämmöneristys perustuu aluksi kuuttikarvalle, sillä rasvakerros on vielä hyvin ohut. Ihon alla on edelleen sikiökaudelta peräisin olevaa [[Rasvasolu|ruskeaa rasvaa]]. Varsinainen ihonalainen rasvakerros alkaa kasvaa vasta imetyksestä tulevan energian kautta. Poikaskarva on erityisesti kosteana huono eriste, mutta traanikerros kasvaa nopeasti.<ref>Hyvärinen et al. 2004, s. 101–102.</ref>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Saimaannorppa”