Ero sivun ”Frans Joosef I” versioiden välillä

65 merkkiä poistettu ,  7 kuukautta sitten
toisteinen kuva pois; aukt.
(kuva oikealle pois tekstin tieltä)
(toisteinen kuva pois; aukt.)
| allekirjoitus = [[File:Franz joseph signature.png|160px]]
}}
[[Tiedosto:Coat of Arms of Emperor Franz Joseph I.svg|thumb|Frans Joosef I:n vaakuna]]
'''Frans Joosef I''' ({{k-de|Franz Joseph}}, {{k-hu|I. Ferenc József}}; [[18. elokuuta]] [[1830]] [[Wien]] – [[21. marraskuuta]] [[1916]] Wien) oli [[Itävallan keisari]] sekä [[Luettelo Unkarin hallitsijoista|Unkarin]] ja [[Luettelo Böömin hallitsijoista|Böömin kuningas]] vuosina 1848–1916. Hän kuului Itävaltaa 1200-luvulta 1900-luvulle hallinneeseen [[Habsburg|Habsburg-sukuun]]. 68 vuotta hallinnut Frans Joosef on yksi kaikkien aikojen pitkäaikaisimpia eurooppalaisia monarkkeja.
 
 
==Elämäkerta==
[[Tiedosto:Kaiser Franz Joseph by Theodor Sockl (1852).png|thumb|right|Frans Joosef (1852)]]
Frans Joosef oli arkkiherttua [[Frans Kaarle (Itävallan arkkiherttua)|Frans Kaarlen]] ja [[Baijerin kuningaskunta|Baijerin]] prinsessa [[Sophie (Itävallan arkkiherttuatar)|Sophie Friederike Dorothee Wilhelminen]] poika. Hän syntyi [[Schönbrunnin linna]]ssa, [[Wien]]in ulkopuolella sijaitsevassa keisarillisessa kesälinnassa. Hänen setänsä oli vähämielinen keisari [[Ferdinand I (Itävalta)|Ferdinand I]], joka jäi lapsettomaksi. Frans Joosefin nuoremmasta veljestä tuli Meksikon keisari [[Maksimilian I (Meksiko)|Maksimilian I]]. Hänen isänsä luopui vaatimuksestaan valtaistuimeen ja Frans Joosef kasvatettiin kruununperijäksi. 13-vuotiaana hän aloittikin everstin arvolla Itävallan armeijassa. Hän käytti univormua suurimman osan ajasta.
 
Valtakunnassa alkoi olla 1880-luvulta lähtien ongelmia slaavien ja italialaisten vaatiessa yhtäläisiä oikeuksia, joita hallitus saksalaisten ja unkarilaisten vastustuksen takia ei antanut. Eteläslaavilaisilla alueilla alkoi [[Suur-Serbia|suurserbialainen]] kiihotus, jolle Venäjä antoi tukensa.
 
[[Tiedosto:Coat of Arms of Emperor Franz Joseph I.svg|thumb|Frans Joosef I:n vaakuna.]]
Frans Joosef solmi vuonna 1854 avioliiton Sissinä tunnetun [[Elisabet (Itävalta)|Elisabetin]] kanssa, jonka nuoruusvuosiin [[Sissi (elokuvasarja)|''Sissi''-elokuvasarja]] löyhästi pohjautuu. Sarjassa nuorta keisaria esitti [[Karlheinz Böhm]]. Keisaripariskunnan ainoa poika, arkkiherttua [[Rudolf (Itävallan kruununprinssi)|Rudolf]], teki 30. tammikuuta 1889 [[Mayerlingin tapaus|itsemurhan Mayerlingin metsästysmajassa]] surmattuaan rakastajattarensa paronitar [[Maria von Vetsera]]n. Tapausta väitettiin myös turvallisuuspalvelun tai Ranskan järjestämäksi murhaksi. Keisariparin kolme tytärtä olivat Sophie Friederike (1855–1857), [[Gisela (Itävalta)|Gisela Louise Marie]] (1856–1932) ja Marie Valerie (1868–1924).
 
 
== Katso myös ==
 
* [[Itävallan historia 1815–1918]]
 
{{Edeltäjä-seuraaja|Titteli=[[Itävallan keisari]] |Kommentti= [[1848]]–[[1916]] |Edeltäjä=[[Ferdinand I (Itävalta)|Ferdinand I]] |Seuraaja=[[Kaarle I (Itävalta)|Kaarle I]] |Logo=[[Tiedosto:Austrian imperial crown dsc02787.jpg|centre|50px]]}}
 
{{Auktoriteettitunnisteet}}
[[Luokka:Itävallan keisarit]]
[[Luokka:Habsburgin hallitsijasuku]]
26 130

muokkausta