Ero sivun ”Kiovan raitioliikenne” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Luotu kääntämällä sivu ”Trams in Kyiv” |
Korjasin käännöksen lähteitä ja lisäsin Katso myös -osion sekä käännösmallineen. |
||
Rivi 12:
Pian raitiotien liikennöinnin alettua ilmaantui monia ongelmia. Suurin ongelma oli Kiovan mäkinen maasto. Bohdan Khmelnytsky -kadulla kaksi hevosta eivät jaksaneet vetää raitiovaunua mäkeä ylös. Tämän vuoksi lisättiin kaksi hevosparia, mutta tilanne ei siltikään parantunut. Ongelma yritettiin ratkaista [[Höyrykone|höyrykoneen]] avulla, mutta höyrykoneet tuottivat paljon melua, joka pelästytti hevoset ja ihmiset sekä saastuttivat ilmaa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.autocentre.ua/component/option,com_truck/task,articles/id,6714/Itemid,82/|nimeke=AUTOCENTRE.UA - Автоцентр, Автобазар, Коммерческие автомобили, Звук и Тюнинг|tekijä=Kalachevsky, Vladimir|julkaisu=Autocentre|ajankohta=6/2004|julkaisija=|arkisto=https://web.archive.org/web/20070311023101/http://www.autocentre.ua/component/option,com_truck/task,articles/id,6714/Itemid,82/|arkistoitu=2007-03-11|viitattu=2006-06-26|kieli={{ru}}}}</ref>
Raitioliikenteen kokemat ongelmat järkyttivät Struvea, joka oli vuonna 1890 kirjoittanut Kiovan kaupungin hallinnolle kirjeen, jossa ehdotettiin raitiovaunuissa käytettäväksi sähkömoottoreita turvallisuuden parantamiseksi ja käytön helpottamiseksi. Kiovan lennätinpalvelun hallinto vastusti muutosta, koska heidän mielestään sähkömoottorit olisivat häirinneet puhelin- ja [[Lennätin|lennätinjärjestelmiä]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.autocentre.ua/component/option,com_truck/task,articles/id,6714/Itemid,82/|nimeke=AUTOCENTRE.UA - Автоцентр, Автобазар, Коммерческие автомобили, Звук и Тюнинг|tekijä=Kalachevsky, Vladimir|julkaisu=Autocentre|ajankohta=6/2004|julkaisija=|arkisto=https://web.archive.org/web/20070311023101/http://www.autocentre.ua/component/option,com_truck/task,articles/id,6714/Itemid,82/|arkistoitu=2007-03-11|viitattu=2006-06-26|kieli={{ru}}}}</ref>
Rivi 32:
13. maaliskuuta 1961 Podilsken raitiovaunuvarikkoon osui suuri maanvyöry, joka peitti varikon savilietteeseen ja tappoi suurimman osan henkilökunnasta. Lisäksi kymmeniä ihmisiä kuoli raitiovaunuihin ja busseihin varikon viereisessä risteyksessä maanvyöryn ja sitä seuranneen [[Oikosulku|oikosulun]] vuoksi.
30. joulukuuta 1978 Kiovaan avattiin Neuvostoliiton ensimmäinen pikaraitiolinja, joka yhdisti Victorian aukion Pivdenna Borshchahivkan asuinalueeseen.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Anisimov, Aleksandr|Nimeke=Kiova ja kiovalaiset|Vuosi=2002|Sivut=88-89|Julkaisija=Kurch|Isbn=966-96120-1-2|Kieli={{ru}}}}</ref> Samana vuonna Kiova saavutti historiansa ennätyksen raitiolinjojen kehittämisen suhteen. Tuona vuonna raitiolinjojen pituus kohosi 285 kilometriin, kalustoa oli 909 vaunua ja matkustajia 396 miljoonaa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://kreschatic.kiev.ua/|nimeke=Хрещатик - новини та життя української столиці|tekijä=|julkaisu=http://kreschatic.kiev.ua/|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=2020-05-19|ietf-kielikoodi=uk-UA}}</ref>
== Linjat ja varikot ==
[[Tiedosto:Tram_kiev1.jpg|pienoiskuva|Podilsken raitiovaunuvarikko]]
Kiovassa on 23 käytössä olevaa raitiolinjaa<ref
Raitiotiejärjestelmään kuuluu kolme huoltovarikkoa ja kymmeniä muita rakennuksia.
Rivi 95:
|-
|}
Puolalaisen Pesan kanssa päästiin sopimukseen uusien Fokstrot-raitiovaunujen toimittamisesta kaupunkiin. Kymmenen raitiovaunua toimitettiin joulukuuhun 2016 mennessä.<ref>{{
== Katso myös ==
* [[Tatra T3]]
* [[Tatra T6B5]]
== Lähteet ==
Rivi 110 ⟶ 115:
* ''Anisimov, Aleksandr: Kiova ja kiovalaiset (2002), (venäjäksi). Kurch. s. 88-89. ISBN 966-96120-1-2''
{{Käännös|:en:Trams in Kyiv}}
[[Luokka:
[[Luokka:Raitioliikenne]]
|