Ero sivun ”Evankelikalismi” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p pois fbclid (Facebookin seurantatunniste)
→‎Historia: Lisätty tietoa
Rivi 4:
 
== Historia ==
Evankelioimisliikkeen juuret ulottuvat [[1700-luku|1700-luvun]] evankelisiin herätyksiin, [[saksa]]laiseen [[pietismi]]in, [[englanti]]laiseen [[metodismi]]in ja [[Yhdysvallat|amerikkalaiseen]] Suureen Herätykseen. Samansuuntaisin vaikutteita sisältyi Saksassa vuonna [[1846]] solmittuun [[Evankelinen Allianssi|Evankeliseen Allianssiin]] sekä [[1800-luku|1800-luvun]] lopun ja [[1900-luku|1900-luvun]] alun [[NMKY]]-liikkeeseen ja kristillisene ylioppilasliikkeeseen.<ref name="Heino66" >{{Kirjaviite | Tekijä = Heino, Harri | Nimeke = Mihin Suomi uskoo? | Sivu = 66 | Julkaisupaikka = Juva | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1984 | Isbn = 951-0-12653-5 }}</ref>
Evankelikalismin juuret ulottuvat 1700-luvulle [[Pietismi|pietismin]] synnyn yhteyteen. Pietistisen herätyskristillisyyden pohjalta syntynyt kristillisyys, muun muassa lähetysliike ja [[metodismi]], korostivat voimakkaasti uskonratkaisun ja evankelioinnin tärkeyttä. Sittemmin tämän liikehdinnän pohjalta on syntynyt useita liikkeitä niin luterilaisuuden sisällä kuin sen ulkopuolella, ja lisäksi tunnustusrajat ylittävää [[alianssikristillisyys|aliansskristillisyyttä]].
 
Protestanttisen kristikunnan osana evankelioimisliike painotti pelastusta yksin uskosta, [[Raamattu|Raamatun]] arvovaltaa ja sen lukemisen tärkeyttä, pelastusta yksin uskosta ja evankelioimista.<ref name="Heino66" /> Anglosaksisessa ja reformoidussa herätyskristillisyydessä sakramentit tulkittiin paljolti symbolisesti.<ref name="Heino67" >{{Kirjaviite | Tekijä = Heino, Harri | Nimeke = Mihin Suomi uskoo? | Sivu = 67 | Julkaisupaikka = Juva | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1984 | Isbn = 951-0-12653-5 }}</ref>
 
Evankelioimisliikkeen vanhoillisimman osan fundamentalistit julkaisivat vuonna 1910 kirjasarjan ''The Fundamentals: A Testimony to the Truth''. Kirjasarjan taustalla oli kiistat liberaalin kristinuskon tulkinnan kanssa. Kirjasarjan mukaan oikea usko sisältää viisi perusasiaa: 1. Raamatun sanainspiraation, 2. Kristuksen neitseestä syntymisen, 3. hänen suorittamansa sijaissovituksen, 4. hänen ruumiillisen ylösnousemuksensa ja 5. hänen lähestyvän ja näkyvän toisen tulemisensa.<ref name="Heino67"/>
 
Fundamentalistit perustivat näihin uskonkäsityksiin pitäytyen riippumattomia raamatullisia seurakuntia ja kirkkokuntia, raamattukouluja ja seminaareja, kustannusyhtiöitä, sanomalehtiä ja lähetys- ja evankelioimisjärjestöjä.<ref name="Heino67"/>
 
=== Toisen maailmansodan jälkeen ===
[[Toinen maailmansota|Toisesta maailmansodasta]] lähtien evankelioimisliikkeellä on etenkin Yhdysvaltain olosuhteissa alettu tarkoittaa konservatiivista kristinuskon tulkintaa, joka pitäytyy kirkolliseen oikeaoppisuuteen, ennen muuta Raamatun auktoriteettiin, korostaa persoonallista uskoa [[Jeesus|Jeesukseen Kristukseen]] syntien sovittajana ja evankelioivan todistamisen tärkeyttä.<ref name="Heino67"/>
 
Toisen maailmansodan aikaan fundamentalistien keskuudesta nousi uusi hengellisten johtajien sukupolvi, joka irtauti eräistä ääri-ilmiöistään ja eristäytyneisydyestään. Johtajat tähdensivät edelleen Raamatun arvovaltaa ja ilmoitusluonnetta, kääntymyksen välttämättömyyttä ja evankelioimisen tärkeyttä.<ref name="Heino67"/>
 
Vuonna [[1942]] Yhdysvalloissa perustettiin [[The National Association of Evangelicals]] ja vuonna [[1956]] evankelioimisliikettä yhdistämään [[Christianity Today]]-lehti. 1950-luvun alussa [[Billy Graham]]ista muodostui liikkeen näkyvin johtohahmo. Liikkeen jyrkimmät fundamentalistit perustivat oman kansainvälisen liittonsa [[International Council of Christian Churches]], joka edustaa äärikonservatiivista teologista ja poliittista ajattelua.<ref name="Heino67"/>
 
== Vaikutus ==
Evankelioimisliikkeen merkitys on etenkin Yhdysvalloissa jatkuvasti kasvanut. Sen vaikutus tuntuu niin perinteisten kirkkokuntien sisällä kuin erillisissä kirkkokunnissa, seurakunnissa ja järjestöissä. Erityisen voimakkaasti sen vaikutus on ulottunut opiskelijoiden parissa tapahtuvaan työhön, lähetys- ja evankelioimistyöhön, kirjallisuuden kustannustoimintaan sekä kristillisiin radio- ja TV-kanaviin. Nämä ovat suurelta osin tunnustenvälisiä liikkeitä ja organisaatioita, ja monet samaistuvat niihin voimakkaammin kuin omiin kirkkokuntiinsa.<ref name="Heino67"/>
 
Erityisen voimakkaana evankelioimisliikkeen vaikutusta on pidetty Yhdysvalloissa [[baptismi|Etelän baptistien]], [[adventismi|adventistien]] ja eräiden [[Helluntaiherätys|helluntailaisryhmien]] keskuudessa. Myös muiden kirkkojen piirissä evakelioimisliikkeen vaikutus tuntuu erityisesti lähetys- ja evankelioimisliikkeinä, järjestöinä ja herätysliikkeinä.<ref name="Heino68" >{{Kirjaviite | Tekijä = Heino, Harri | Nimeke = Mihin Suomi uskoo? | Sivu = 68 | Julkaisupaikka = Juva | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1984 | Isbn = 951-0-12653-5 }}</ref>
 
Evankelioimisliikkeen voimakas asema yhdysvaltalaisessa teologiassa ja lähetysliikkeissä on heijastunut muualla maailmassa evankelioimisliikkeitten kasvavana vaikutksena. 1960-lähtien monet evankelioimisliikkeen piiriin luettavat kansainväliset järjestöt ovat saaneet jalansijaa myös [[Suomi|Suomessa]].<ref name="Heino69" >{{Kirjaviite | Tekijä = Heino, Harri | Nimeke = Mihin Suomi uskoo? | Sivu = 69 | Julkaisupaikka = Juva | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1984 | Isbn = 951-0-12653-5 }}</ref>
 
== Suomessa ==