Ero sivun ”Nummi (maantiede)” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh |
p "s. luku–luku" |
||
Rivi 4:
Pohjoismaisessa alueidenkäyttöluokituksessa nummi on määritelty puuttomaksi (kasvillisuus alle kaksi metriä korkeaa) kasvipeitteiseksi avomaaksi, jossa kasvaa saniaisia, [[Kanerva|kanervia]] ja piikkipensaita mutta ei rehukasveja.<ref>{{verkkoviite| Osoite=http://www.mmm.fi/attachments/5fDbyYiFr/5fDifH5r3/Files/CurrentFile/Maankaytto_taustaselvitys_LOPULLINEN.pdf| Nimeke = Suomen maankäyttöluokkien pinta-alatiedot ja maankäytön tietojärjestelmät, taustaselvitys | Selite = s. 83 | Julkaisija = Maa- ja metsätalousministeriö | Ajankohta = 2004}}</ref>
Kuuluisia nummialueita ovat [[Bodminin nummi]] [[Cornwall]]issa, Yorkshiren ja Skotlannin nummet ja [[Öölanti|Öölannin]] [[Stora Alvaret]]. Suomessa nummia on [[Lounais-Suomen saaristo]]ssa sekä [[Merenkurkku|Merenkurkun]] ja [[Perämeri|Perämeren]] saarissa ja rannikolla. Maan suurin nummialue on [[Korppoo]]n [[Jurmo]]n saaressa [[Parainen|Paraisilla]].<ref>[http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=9914&lan=FI Perinnebiotooppien nykytila] s. 4. Ympäristö.fi</ref>
Suomen nummet ovat kehittyneet [[moreeni]]maiden ja [[harju]]jen [[havumetsä]]stä [[kulotus|kulotuksen]], [[Laidunnus|laidunnuksen]] ja hakkuiden myötä, ja niiden [[maannos]] on havumetsien tapaan ravinteiltaan niukkaa [[podsoli]]a. Laidunnetut nummet ovat Suomessa erittäin harvinaisia ja ne ovat arvokkaita sekä [[perinnebiotooppi|perinnebiotooppeina]] että [[maisema]]llisesti.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Lindgren, Leif | Nimeke = Saariston laitumet | Vuosi = 2000 | Sivu = 99–100 | Selite = Suomennos: Tapio Heikkilä | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Metsähallitus | Tunniste = ISBN 951-37-2968-0 }}</ref>
| |||