Ero sivun ”Valko-Venäjän historia” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
p →‎Lukašenkan ensimmäiset kaudet: puuttunut vuosiluku haettu lähteestä, selventelyä
Rivi 42:
Uuden perustuslain jälkeisissä presidentinvaaleissa kesällä 1994 [[Aljaksandr Lukašenka]] valittiin Valko-Venäjän presidentiksi 45 prosentin ääniosuudella.<ref name="nh">"Neuvostoliiton hajottaja", Helsingin Sanomat 24.5.2010, s. B1</ref> Hän on pitänyt valtaa siitä lähtien. Vuoden 1995 kansanäänestyksillä presidentille annettiin valta hajottaa parlamentti, tiivistää taloussuhteita Venäjään, tehdä venäjästä toinen maan virallisista kielistä ja hyväksyä neuvostoaikaista lippua muistuttava [[Valko-Venäjän_lippu|uusi lippu]] Valko-Venäjän viralliseksi tunnukseksi.<ref name="Stateman's_2009">{{Kirjaviite | Tekijä = Barry Turner (editor)| Nimeke = The Statesman's Yearbook 2009| Suomentaja = | Vuosi =2008 | Luku =Belarus | Sivu = 183-187 | Julkaisija = Palgrave Macmillan | Tunniste = ISBN 978-1-4039-9278-9 | Viitattu =30.3.2010 | Kieli ={{en}} }}</ref> Hajanainen oppositio käyttää vielä toisinaan vuosien 1991–1995 valtiollisia tunnuksia.
 
Vuonna 1999 Valko-Venäjä solmi [[valtioliitto|valtioliiton]] [[Venäjä]]n kanssa.<ref name="UnionStates-Agreement">{{verkkoviite | Osoite = http://soyuz.by/ru/?guid=10447 | Nimeke = Договор о создании Союзного государства | Selite = Venäjän ja Valko-Venäjän valtioliiton eli perussopimus | Ajankohta = 8.12.1999 | Julkaisija = http://soyuz.by/ | Viitattu = 16.1.2011| Kieli = {{ru}}}}{{404}}</ref><ref name="UnionStates-Portal">{{verkkoviite | Osoite = http://soyuz.by/ru/ | Nimeke = Информацинно-аналитический портал Союзного государства/ Главная | Selite = Venäjän ja Valko-Venäjän valtioliiton eli Unionivaltion tiedotusportaali / kotisivu | Ajankohta = | Julkaisija = http://soyuz.by/ | Viitattu = 16.1.2011| Kieli = {{ru}}}}{{404}}</ref> Venäjän ja [[Kazakstan]]in kanssa kesällä 2010 vahvistetun ja 2011 käytäntöön astuvan, [[Euraasian talousyhteisö]]n tavoitteita toteuttavan [[tulliliitto|tulliliiton]] myötä maiden väliset laajemmatkin taloudelliset integraatiopyrkimykset ovat voimistuneet. {{lähde}} Osa valkovenäläispoliitikoista on nähnyt kehityksessä mahdollisuuden uudenlaisen Neuvostoliiton muodostamiselle.<ref name="Uus-Neuvostoliitto"> {{verkkoviite | Osoite = http://www.vunet.org/ulkomaat/Ven_j_n_ja_Valko_Ven_j_n_valtioliitto_uuden_Neuvostoliiton_alku-13321.html | Nimeke = Venäjän ja Valko-Venäjän valtioliitto uuden Neuvostoliiton alku? | Ajankohta = 28.11.2010 | Julkaisija = Valko-Venäjän uutistoimiston BelTA:n artikkelin perusteella Vaihtoehtouutiset, vunet.org| Viitattu = 15.1.2011| Kieli = }}{{404}}</ref> Vuonna 1912{{Selvennä|2012?}}2017 Valko-Venäjä pyrki rakentamaan suhteita Euroopan unioniin. Venäjä epäsikieltäytyi maanlainaamaan pyytämiäValko-Venäjälle lainojarahaa mahdollistenvedoten maksuvaikeuksienmahdollisiin takiamaksuvaikeuksiin. Valko-Venäjä asettui Ukrainan kriisissä Ukrainan puolelle. Välit Venäjään tulehtuivat entisestään. Molempia maita vaivasi talouskriisi. Maat kiistelivät öljyn ja kaasun hinnoista. Venäjän mielestä maanValko-Venäjän armeija ei kyennyt suojautumaan lännen uhkaa vastaan, joten sen olisi tukeuduttava Venäjään. Valko-Venäjä kieltäytyi kuitenkin Venäjän haluamasta tiiviistä puolustusyhteistyöstä<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005065936.html|nimeke=Venäjän ja Valko-Venäjän välit tulehtuivat – ”Moskova on päättänyt vaihtaa yhden epäonnistuneen johtajan toiseen”|julkaisu=Helsingin Sanomat|viitattu=2017-02-13|ajankohta=2017-01-30|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>.
 
Heinäkuusssa 2019 presidentti [[Aljaksandr Lukašenka]] tuli olleeksi vallassa yhtäjaksoisesti 25 vuotta. Entinen kolhoosinjohtaja Aljaksand Lukašenka tuli valtaan Valko-Venäjän ensimmäisissä - ja toistaisesti ainoissa - demokraattisissa presidentinvaaleissa vuonna 1994. Sen jälkeen hän on keskittänyt itselleen valtaa ja luonut autoritaarisen systeemin, jossa presidentti kontrolloi käytännössä kaikkia yhteiskunnan valtarakenteita. Ulkopolitiikan kulmakivenä on erittäin läheinen suhde Venäjään, mutta tässä suhteessa on ollut jonkinlaista vaihtelua ja Venäjä-suhteen läheisyydessä on ollut eri vaiheita. Korkeiden virkamiesten valinnassa on keskeistä henkilökohtainen lojaalisuus presidentille. Lukašenkaa on kutsuttu Euroopan viimeiseksi diktaattoriksi. Toisaalta on myös arveltu, että Venäjästä taloudellisesti ja poliittisesti riipuvainen Valko-Venäjä saattaa jatkossa kohdata Venäjän aikaisempaa voimakkaampaa painostusta maiden yhdistymisen hyväksymiseksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.rferl.org/a/flexible-stagnation-how-lukashenka-has-held-on-to-power-for-25-years-in-belarus/30066472.html|nimeke=Flexible Stagnation: How Lukashenka Has Held On To Power For 25 Years In Belarus|julkaisu=RadioFreeEurope/RadioLiberty|viitattu=2020-03-04|ietf-kielikoodi=en}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.dw.com/en/belarus-strongman-lukashenko-marks-25-years-in-power/a-49530563|nimeke=Belarus strongman Lukashenko marks 25 years in power {{!}} DW {{!}} 10.07.2019|tekijä=Deutsche Welle (www.dw.com)|julkaisu=DW.COM|viitattu=2020-03-04|ietf-kielikoodi=en-GB}}</ref>