Versio 27. huhtikuuta 2019 kello 00.47 muokkaa Djupsjo (keskustelu \| muokkaukset) 20 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa ← Vanhempi muutos		Versio 21. lokakuuta 2020 kello 13.13 muokkaa kumoa 91.158.44.90 (keskustelu) Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 19: [[File:Curly Birch Wood.jpg\|thumb\|Visakoivu.]] [[Kuva:visakoivupinta.jpg\|thumb\|Visakoivupinta.]] '''Visakoivu''' (''Betula pendula'' var. ''carelica'') on [[rauduskoivu]]n ~~mutaatiosta~~[[mutaatio]]sta johtuva [[muunnos (biologia)\|muunnos]].<ref name="PP">[https://web.archive.org/web/20110608044446/http://www.puuproffa.fi/arkisto/visa.php Puuproffa: Visakoivu]</ref> Se on matala, joskus vain pensasmainen [[~~Koivut~~koivut\|koivu]]. Sen runko on [[~~Puunpahka~~puunpahka\|pahkainen]]. <ref>[http://www.jns.fi/puulajiopas/HTML%20lajikuvaukset/visakoivu_betula_pendula_var.htm Puulajiopas] {{404}}Joensuu</ref> == Kuvaus == Visakoivun [[visa (puu)\|puun]] syistä osa on kiertynyt ja muodostaa ruskeita juovia. Siksi puuaines on kaunista ja haluttua. Visakoivu on ainoa puulaji, josta maksetaan Suomessa kilohinnan mukaan. Visakoivu on Suomen arvokkain koivulaji; hinta on yleensä 4–5 euroa kilolta, riippuen visan laadusta, ja hehtaarikohtaiset myyntitulot voivat kivuta jopa 200 000:een euroon<ref>[https://web.archive.org/web/20070202012558/http://www.metsakeskus.fi/web/fin/uutiset/2006_uutiset/elokuu/uu_kl_visakoivu.htm Metsäkeskus]</ref>. Visakoivun taimista vain noin puolet kasvaa visakoivuiksi ja lopuista kasvaa tavallisia rauduskoivuja; periytyminen on hieman monimutkaista. Tämän vuoksi visakoivua lisätään myös suvuttomasti.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Risto Isomäki \| Nimeke = Puukirja \| Vuosi = 1997 \| Luku = Visakoivu (''Betula pendula ,'' var. ''carelica'') \| Sivu = 193 \| Selite = \| Julkaisupaikka = \| Julkaisija = Ympäristö ja kehitys ry \| Tunniste = ISBN 951-97061-3-5~~\| www = \| www-teksti = \| Tiedostomuoto =~~ \| Viitattu = 8.2.2016 \| Kieli = }}</ref> Visautumisen ensi merkkejä ovat rungossa ilmenevät pahkat, pullistumat ja juomut. Visakoivikko vaatii huolellista ja ammattitaitoista hoitoa, etupäässä oksien valikoivaa leikkaamista laadukkaan tyvitukin kasvun edistämiseksi. Visakoivu kasvaa luontaisesti [[Etelä-Suomi (metsäkasvillisuusvyöhyke)\|Etelä-Suomessa]], [[Karjala]]ssa ja [[Baltian maat\|Baltiassa]].▼ ▲Visakoivun taimista vain noin puolet kasvaa visakoivuiksi ja lopuista kasvaa tavallisia rauduskoivuja; periytyminen on hieman monimutkaista. Tämän vuoksi visakoivua lisätään myös suvuttomasti.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Risto Isomäki \| Nimeke = Puukirja\| Vuosi = 1997\| Luku = Visakoivu (Betula pendula , var. carelica)\| Sivu = 193\| Selite = \| Julkaisupaikka = \| Julkaisija = Ympäristö ja kehitys ry\| Tunniste = ISBN 951-97061-3-5\| www = \| www-teksti = \| Tiedostomuoto = \| Viitattu = 8.2.2016 \| Kieli = }}</ref> Visautumisen ensi merkkejä ovat rungossa ilmenevät pahkat, pullistumat ja juomut. Visakoivikko vaatii huolellista ja ammattitaitoista hoitoa, etupäässä oksien valikoivaa leikkaamista laadukkaan tyvitukin kasvun edistämiseksi. Visakoivu kasvaa luontaisesti [[Etelä-Suomi (metsäkasvillisuusvyöhyke)\|Etelä-Suomessa]], [[Karjala]]ssa ja [[Baltian maat\|Baltiassa]]. == Visakoivulajikkeita == Rivi 38 ⟶ 37: == Aiheesta muualla == * [http://www.visaseura.fi/tietoa-visakoivusta/ Visakoivutietoa Visaseura ry:n sivustolla] {{Tynkä/Kasvi}} [[Luokka:Rauduskoivu]]

Ero sivun ”Visakoivu” versioiden välillä