Ero sivun ”Saarnastuoli” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Nokiabaltic (keskustelu | muokkaukset)
LIsätty linkkejä
p Korjasin pienen kirjoitusvirheen
Rivi 12:
Rikkaasti koritellut, joskus mahtipontiset saarnatuoit ja niiden myöhäsyntyiset symboliset selitykset ovat jumalanpalvelusteologian kehittyessä jääneet sivuun. Useissa läntisissä kirkoissa onkin 1900-luvun viimeisten vuosikymmenien aikana tullut yleiseksi, että jumalanpalveluksen saana pidetään kirkon kuorissa olevan [[Ambo|ambon]], lukupulpetin ääreltä. Samoin uusien kirkkojen saarnastuolit ovat vaatimattomampia ja usein vain parin porrasaskelman korkeudella kuorin lattiasta.<ref name=":1" /> Suomessa on tavallista, että saarnastuolin kirjateliineestä riippuu "saarnastuoliliina", kristillisin symbolein koristeltu liina.
[[Tiedosto:Finska Missionssällskapet 03.JPG|pienoiskuva|[[Lähetyskirkko|Helsingin Lähetyskirkon]] alttari-saarnastuoli vuodelta 1900-|alt=]]
Vanhimmat saarnastuolit Ruotsin valtakunnassa, ja siten myös Suomessa, ovat 1500-luvulta. Suomen vanhin säilynyt saarnastuoli on Hattulan keskiaikaisessa [[Hattulan Pyhän Ristin kirkko|Pyhän Ristin kirkossa]].<ref name=":2" /> 1700-luvulla oli kehittyukehittynyt tapantapa rakentaa saarnastuolit aivan alttarin yläpuolelle [[Kuori (arkkitehtuuri)|kuoriin]] korostamaan saarnastuolin ja alttarin, saarnan ja ehtoollisen samanarvoisuutta (kanzelaltar). Tällainen käytäntö hävisi kuitenkin pian käytöstä ja vuonna 1836 Ruotsissa kiellettiin saarnastuolien rakentamien alttarin yläpuolelle.<ref name="martling">{{Kirjaviite | Tekijä = Martling, Carl Henrik | Nimeke = Puhuva hiljaisuus| Vuosi = 1993| Sivu = 77–78| Julkaisupaikka = Pieksämäki| Julkaisija = Raamattutalo| Suomentaja = Risto Pottonen| Isbn = 951-618-046-9| Viitattu = 24.10.2017}}</ref> Suomessa tällaisia alttari-saarnastuoleja on muutama.
 
== Ulkosaarnastuoli ==