Ero sivun ”Ak Koyunlu” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lis + korj |
p "s. luku–luku" |
||
Rivi 84:
Ak Koyunlun poliittinen järjestelmä oli löyhä. Korkein päätösvalta kuului [[emiiri]]en ja heimopäälliköiden neuvostolle, jota kutsuttiin nimellä ''kengač''. Neuvosto päätti sotilaallisista asioista sekä perimisjärjestyksestä. Vaikka Ak Koyunlu oli [[monarkia]], sen neuvoston päätösvalta oli korkeampi kuin Ak Koyunlun hallitsijalla. Emiirit ja heimopäälliköt olivat omilla alueillaan suhteellisen omavaltaisia. Sotilaallisesta ja poliittisesta aluehallinnosta vastasi sotaväki, johon värvätyt huolehtivat omasta toimeentulostaan karjansa, omistamansa maan sekä sotien aikana saatujen saaliiden turvin. Armeijan lisäksi hallitsijalla oli käytössään oma henkivartiokaartinsa, johon kuului laajimmillaan kymmeniä tuhansa sotilaita. Hallinnon ylläpitämiseksi tarvittavia varoja varten Ak Koyunlu keräsi veroja alueillaan olleilta [[Armenialaiset|armenialaisilta]], [[Kurdit|kurdeilta]] ja [[Arabit|arabeilta]], sekä tulleja itä-Anatolian kauppareittejä pitkin kulkeneilta kauppialta.<ref name="IRANICA1"/>
Voimakkain ja tunnetuin Ak Koyunlun hallitsijoista oli kaani [[Uzun Hassan]], joka hallitsi heimoliiton valtakuntaa vuosina 1453–1478 ja kukisti Ak Koyunlun kilpailijan Kara Koyunlun. Hassan jäi myös länsimaisiin historiankirjoihin hänen hoviinsa matkanneiden [[Venetsian tasavalta|venetsialaisten]] diplomaattien [[Giosafat Barbaro]]n ja [[Ambrogio Contarini]]n kuvausten ansiosta.<ref> {{kirjaviite|Tekijä=Ahmed, Dr. Nazeer |Nimeke=Islam in Global History: Volume Two: From the Death of Prophet Muhammed to the First World War|Vuosi=2001|Sivu=
== Hajoaminen ==
| |||