Wikipedia

Ero sivun ”Tampere” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Korjattu nimeke-merkinnät, parannuksia
Rivi 26:
| huomautus =
}}
'''Tampere''' ({{k-sv|Tammerfors}}) on [[Suomi|Suomen]] [[Kaupunki (kuntamuoto)|kaupunki]] ja [[Pirkanmaan maakunta|Pirkanmaan]] maakuntakeskus, joka sijaitsee [[Näsijärvi|Näsijärven]] ja [[Pyhäjärvi (Tampere)|Pyhäjärven]] rannoilla. Tampere on väkiluvultaan Suomen kolmanneksi suurin [[kunta]] ja lähikuntineen Suomen toiseksi suurin [[Kaupunkialue#Luettelo Suomen kaupunkialueista|kaupunkialue]]. Tampere on myös asukasmäärältään [[Pohjoismaat|Pohjoismaiden]] suurin sisämaakaupunki. Tampereen kaupungin väkiluku on {{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku|Tampere}} }}<ref name="vakilukuviite" /> ja [[Tampereen keskustaajama]]n 330 711 asukasta.<ref name="taajama">{{Verkkoviite|osoite = http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/sq/2dbcf8b5-660b-4393-9d41-42ffe09450ce nimeke| Nimeke =Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2016| julkaisija=Tilastokeskus|viitattu=25.10.2017}}</ref>
 
[[Tiedosto:Tampereen keskusta aamuyöllä.jpg|pienoiskuva|Tampereen keskustaa Torni-hotellista katsottuna.]]
Rivi 37:
 
==Maantiede==
=== Sijainti ja pinta-ala ===▼
{{Pääartikkeli|[[Tampereen maantiede]]}}
 
▲=== Sijainti ja pinta-ala ===
[[Tiedosto:Tammerkoski.JPG|pienoiskuva|Tammerkosken kansallismaisemaa.]]Tampereen kokonaispinta-ala on {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala|Tampere}} }} neliökilometriä, josta maata on {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala/maa|Tampere}} }} neliökilometriä ja vettä {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala/sisävesi|Tampere}} }} neliökilometriä.<ref name="pinta-ala" /> Tampereen pohjoisin kohta sijaitsee [[Teisko]]n [[Vankavesi|Vankavedessä]], eteläisin [[Hervantajärvi|Hervantajärven]] itäpäässä, itäisin Teiskon [[Paalijärvi (Pirkanmaa)|Paalijärven]] koilliskulmassa ja läntisin [[Haukijärvi (Nokia)|Haukijärven]] kaakkoiskulmassa.<ref name="tila11">''Ympäristön tila Tampereella'', s. 11.</ref>
 
Rivi 248 ⟶ 249:
Tampereen keskusta-alue sekä myös [[Pyynikki|Pyynikin]], [[Ylä-Pispala]]n ja [[Ala-Pispala]]n kaupunginosat sijaitsevat Pyhäjärven ja Näsijärven välisellä kannaksella. Näsijärveä ja Pyhäjärveä yhdistää Näsijärvestä lähtevä ja Tampereen keskustan halki virtaava valjastettu Tammerkoski, jonka putouskorkeus on 18 metriä. Kaupungin sijainti vesivoimaa tuottavan kosken partaalla kahden pitkän vesistöreitin välissä oli eräs tärkeimmistä virikkeistä sen perustamiseen 1770-luvulla.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Hautamäki R (toim.) | Nimeke = Tampereen tarina | Vuosi = 2015 | Isbn =978-951-609-783-4 | www = http://www.tampere.fi/liitteet/t/bV6J59ALc/Tampereen_tarina.pdf | Viitattu = 24.3.2016 }}</ref>
 
Tampereen keskustan kadut muodostavat tyypillisen [[ruutukaava]]n. Keskustan länsi­laidalla kulkee pohjois-etelä­suuntainen [[puistokatu]], [[Hämeenpuisto]], joka johtaa Pyhä­­järven rannasta lähelle Näsi­järveä. Leveä [[Hämeenkatu (Tampere)|Hämeenkatu]] johtaa itä-länsi­suuntaisesti [[Tampereen rautatieasema|rautatieasemalta]] Hämeen­puistoon ja ylittää Tammer­kosken [[Hämeensilta]]a pitkin. Hämeen­kadun suuntainen on myös keskusta-alueen pisin katu, Rautatien­kadulta Pyynikille ulottuva [[Satakunnankatu (Tampere)|Satakunnankatu]], joka ylittää Tammer­kosken [[Satakunnansilta]]a pitkin. Tampereen [[Keskustori]] sijaitsee Tammer­kosken länsi­rannalla lähellä Hämeensiltaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://kartat.tampere.fi/ | Nimeke = Tampereen kartat | Julkaisu = Tampere.fi | Viitattu = 25.3.2016}}</ref> Tampereen liikenteellisenä keski­pisteenä pidetään [[Kaleva (Tampere)|Kalevassa]], [[Liisankallio]]n kaupungin­osassa sijaitsevaa [[Itsenäisyydenkatu|Itsenäisyydenkadun]], [[Teiskontie]]n, [[Sammonkatu|Sammonkadun]] ja [[Kalevan puistotie]]n risteystä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tampere.fi/ytoteto/kaupunkimittaus/maastotietopalvelu/tresijainti/wgs84.htm | Nimeke = Kaupungin maantieteellinen asema EUREF-FIN-koordinaattijärjestelmässä | Julkaisu = Tampere | Viitattu = 25.3.2016}}</ref>
 
==Historia==
Rivi 307 ⟶ 308:
===Valtuustot===
{{Pääartikkeli|[[Tampereen kaupunginvaltuusto]]}}
Vuoden 2007 alusta Tampere siirtyi uuden kuntalain sallimaan malliin, jossa kaupunkia johtavat [[pormestari]] ja neljä apulaispormestaria, jotka johtavat lautakuntia. Tampere oli ensimmäinen suomalainen kunta, jonka johtoon valittiin pormestari.<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/organisaatio/pormestari.html nimeke| Nimeke =Pormestari Lauri Lyly| viitattu=}}</ref> Pormestari ei ole virkasuhteessa kuntaan vaan hän on luottamushenkilö. Pormestari toimii kaupunginhallituksen puheenjohtajana ja johtaa kunnan toimintaa. Pormestarin tehtävät on määritelty kaupunginhallituksen johtosäännöissä.<ref name="pormestari">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/organisaatio/pormestari.html | Nimeke = Pormestari Anna-Kaisa Ikonen | Julkaisu = Tampereen kaupunki | Viitattu = 5.9.2016}}</ref> Koska pormestari ja apulaispormestarit ovat luottamushenkilöitä, valtuusto voi heidät erottaa, jos he menettävät enemmistön luottamuksen.<ref>Niemelä, s. 153.</ref> Ensimmäisen kaksivuotiskauden ajan pormestarina toimi 2007–2012 kokoomusta edustava [[Timo P. Nieminen]]. Vuonna 2013 pormestariksi valittiin saman puolueen [[Anna-Kaisa Ikonen]].<ref name="pormestari"/> 1.6.2017 alkaen apulaispormestarien määrä väheni neljästä kolmeen.<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite = http://www.tampere.fi/tiedostot/j/v1pygBEOp/johtamisjarjestelman_kuvaus.pdf nimeke| Nimeke =Tampereen kaupunki, Johtamisjärjestelmän kuvaus| julkaisija=Tampereen kaupunki|viitattu= }}</ref> [[Lauri Lyly]] (sd) valittiin kaupunginvaltuuston kokouksessa 12.6.2017 Tampereen kaupungin pormestariksi kaudelle 2017–2021.<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/organisaatio/pormestari.html nimeke| Nimeke =Tampereen pormestari Lauri Lyly| viitattu=}}</ref> 
 
Hallinnossa ja palveluissa Tampere käytti niin sanottua [[Tilaaja-tuottaja -periaate|tilaaja–tuottaja-mallia]],<ref name="niemelä80">Niemelä, s. 80.</ref> mutta tästä luovuttiin ja siirryttiin uuteen toimintamalliin 1.1.2017. Uudessa toimintamallissa painotetaan kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen roolia palveluiden yhteiskehittäjänä ja palveluiden toteuttajana. Sisäisen tilaaja-tuottaja-mallin tilalla on johtamismalli, jonka lähtökohtana ovat toiminnan tuloksellisuus ja vaikuttavuus. Kaupungin palvelut sijoittuvat hallinnollisesti kolmelle kunnan perustehtäville perustuvalle palvelualueelle: hyvinvoinnin palvelualue, elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue sekä kaupunkiympäristön palvelualue.<ref name=":1" />
Rivi 363 ⟶ 364:
Tampereen seudulla talouselämän painopiste on siirtynyt teollisuudesta palveluihin. Tampereen työpaikoista palvelutoimialat kattavat yli 70 prosenttia. Teollisuuden osuus työpaikoista on alle 20 prosenttia, ja maa-, riista- ja metsätaloudessa oli vuoden 2012 lopussa vain 355 työpaikkaa.<ref name="tila14">''Ympäristön tila Tampereella 2014'', s. 14.</ref> Vuonna 2014 Pirkanmaan suurimmat työllistäjät olivat [[Kesko]], [[Pirkanmaan Osuuskauppa]], [[Aamulehti|Aamulehteä]] julkaiseva [[Alma Media]] ja Posti. Aiemmin suurimpien työllistäjien listalla kärjessä olleet Metso Tampere ja Nokia Solutions & Networks olivat pudonneet monta sijaa alaspäin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-7839337 | Nimeke = Pirkanmaan suurimmat yritykset: Kaupan jätti nappasi ykköspaikan kansainväliseltä yhtiöltä | Tekijä = Antti Palomaa| Ajankohta = 2.3.2015 | Julkaisu = Yle | Viitattu = 24.3.2016}}</ref>
 
Tampereella oli vuoden 2010 lopussa yli 116&nbsp;000 työpaikkaa. Työntekijöistä 34,5 prosenttia käy Tampereella muilta paikkakunnilta. Tampereen työläisistä puolestaan 15,6 prosenttia kävi töissä ulkopaikkakunnilla.<ref name="tila14"/> Tammikuussa 2016 Tampereen työttömyysaste oli 18,9 prosenttia; se oli korkein kuuden suurimman kaupungin joukosta.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.temtyollisyyskatsaus.fi/graph/tkat/tkat.aspx?lang=fi&ssid=16030811153715&ely=04# nimeke| Nimeke =TEM Työllisyyskatsaus|julkaisu=www.temtyollisyyskatsaus.fi|viitattu=8.3.2016}}</ref> Yli vuoden työttömänä olleiden määrä kasvoi 28&nbsp;prosentilla vuonna 2015, myös nuorisotyöttömyys kasvoi 8&nbsp;prosenttia. Rakennetyöttömyys on kasvanut yhtäjaksoisesti vuodesta 2012 lähtien.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/ajankohtaista/tiedotteet/2016/02/08022016_4.html nimeke| Nimeke =Tampereen työttömyysaste kuuden suurimman kaupungin korkein [Tampereen kaupunki – Tampereen kaupunki – Ajankohtaista – Tiedotteet – 2016 – Helmikuu]|julkaisu=www.tampere.fi|viitattu=14.3.2016}}</ref> Korkea työttömyys johtuu erityisesti tietotekniikkayritysten ja perinteisen teollisuuden rakennemuutoksesta sekä työttömien muuttamisesta lähialueilta.<ref name="kauppalehtityöttömyys">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kauppalehti.fi/uutiset/kasvava-tyottomyys-alentaa-tampereen-verotuottoja/tAmtsJLg| Nimeke = Kasvava työttömyys alentaa Tampereen verotuottoja| Tekijä = Korhonen, Antti| Julkaisu = Kauppalehti.fi| Ajankohta = 26.5.2+16| Julkaisija = Alma Media Oyj| Viitattu = 25.10.2016}}</ref>
 
=== Matkailu ===
[[Tiedosto:Särkänniemi - Trombi5.jpg|pienoiskuva|[[Särkänniemi]] on Tampereen suosituin matkailukohde.]]
Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergosin tekemän tutkimuksen mukaan matkailun kokonaisvaikutus Tampereen seutukunnassa oli vuonna 2012 yli 909 miljoonaa euroa. Matkailu toi lisäksi alueelle 4&nbsp;805 henkilötyövuotta.<ref>{{Verkkoviite|Osoite = http://www.tampereenkauppakamarilehti.fi/uutispoyta/matkailu-tuo-euroja-ja-tyota-luultua-enemman-74 |Nimeke =Matkailu tuo euroja ja työtä luultua enemmän|Ajankohta=28.5.2014|Julkaisija=Tampereen kauppakamarilehti|Viitattu=5.11.2016}}</ref> Tampereen suurin yksittäinen vetonaula on [[Särkänniemi|Särkänniemen]] elämyspuisto. Sillä oli vuonna 2016 noin 630 000 kävijää.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.sarkanniemi.fi/sarkanniemi-yrityksena/ nimeke| Nimeke =Särkänniemi yrityksenä • Särkänniemi|julkaisu=www.sarkanniemi.fi|viitattu=2017-10-27}}</ref>
 
Vuonna 2015 Tampereen hotelleissa yövyttiin 1&nbsp;021&nbsp;151 kertaa. Määrä ylitti edellisen ennätysvuoden yli 20&nbsp;000 yöpymisellä. Tampere oli hotelliyöpymisten määrässä Helsingin jälkeen Suomen toiseksi suosituin kaupunki. Vapaa-ajan matkailun osuus yöpymisistä oli 55,4 prosenttia ja ammattiin liittyvän matkailun 43,2 prosenttia. Kaikkien yli 20 huonetta käsittävien majoitusliikkeiden käyttöaste oli 57,0 prosenttia, kun koko maan majoitusliikkeiden käyttöaste oli 48,3 prosenttia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://tampereenseudunvetovoima.fi/uutiset/uusi-ennatys-on-1-021-200| Nimeke = Uusi ennätys on 1 021 151!| Ajankohta = 19.2.2016| Julkaisu = Tampereenseudunvetovoima.fi| Viitattu = 5.11.2016}}</ref>
Rivi 373 ⟶ 374:
== Liikenne ==
{{Pääartikkeli|[[Liikenne Tampereella]]}}
=== Kaupunkiliikenne ja joukkoliikenne ===
[[Tiedosto:Tampere railway station1.jpg|pienoiskuva|[[Tampereen rautatieasema]], vuonna 2006.]]▼
Tampereen kaupunkiliikenteessä matkoista tehdään noin 60 prosenttia autolla. Tamperelaiset omistavat vuoden 2011 lopussa 98&nbsp;000 autoa, mikä on 15,7 prosenttia enemmän kuin vuonna 2005.<ref name="tila40">''Ympäristön tila Tampereella 2014'', s.&nbsp;40–41.</ref> Autojen määrän kasvu on lisännyt myös Tampereen liikennemääriä pääteillä ja -kaduilla.<ref name="tila43">''Ympäristön tila Tampereella 2014'', s.&nbsp;43.</ref>▼
 
=== Kevyt liikenne ===
Tampereella on pyritty 2010-luvulla panostamaan [[Pyöräliikenne|pyöräilyn]] ja jalankulun sujuvuuteen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tampere.fi/liikenne-ja-kadut/pyoraily-ja-jalankulku/pyorailyn-ja-jalankulun-edistaminen.html| Nimeke = Pyöräilyn ja jalankulun edistäminen| Julkaisija = Tampereen kaupunki| Viitattu = 10.11.2016}}</ref> Sen ansiosta kaupunki sai vuonna 2013 [[Vuoden pyöräilykunta]] -tittelin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/3-6529611| Nimeke = Tampere valittiin vuoden pyöräilykunnaksi| Tekijä = Matson-Mäkelä, Kirsi| Julkaisu = Yle Uutiset| Ajankohta = 8.3.2013| Julkaisija = Yleisradio| Viitattu = 10.11.2016}}</ref> Vuonna 2015 tehdyn kyselytutkimuksen mukaan sekä pyöräilyn että kävelyn houkuttelevuus oli kasvanut vuosien 2014 ja 2015 aikana.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tampere.fi/tiedostot/k/jch1O6Hi7/valmis_tyytyvaisyyskysely_2015_raportti.pdf| Nimeke = Liikenteen kehitys Tampereella – Kävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskyselyn tutkimusraportti 2015| Tiedostomuoto = pdf|Ajankohta = 29.4.2016| Julkaisija = Tampereen kaupunki| Viitattu = 10.11.2016}}</ref>
 
=== Joukkoliikenne ===
Tampereen seudulla eli Tampereen, [[Kangasala]]n, [[Lempäälä]]n, [[Nokia (kaupunki)|Nokian]], [[Orivesi|Oriveden]], [[Pirkkala]]n, [[Vesilahti|Vesilahden]] ja [[Ylöjärvi|Ylöjärven]] alueella joukkoliikenteen viranomaisena toimii [[Tampereen seudun joukkoliikenne]]. Vuonna 2013 sisäisestä joukkoliikenteestä vastasi 71-prosenttisesti liikennelaitos [[Tampereen Kaupunkiliikenne]].<ref name="tila40"/> Kaupungissa toimi myös [[johdinauto]]liikenne vuosina 1948–1976.<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://www.raitio.org/trolley/tampere/tpelinja.htm nimeke = Johdinautokaupunki Tampere 1948–1976|julkaisu=www.raitio.org|viitattu=4.9.2016}}</ref>▼
▲[[Tiedosto:Tampere railway station1.jpg|pienoiskuva|[[Tampereen rautatieasema]], vuonna 2006.]]
▲[[Tampereen kaupunkiseutu|Tampereen seudulla]] eli Tampereen, [[Kangasala]]n, [[Lempäälä]]n, [[Nokia (kaupunki)|Nokian]], [[Orivesi|Oriveden]], [[Pirkkala]]n, [[Vesilahti|Vesilahden]] ja [[Ylöjärvi|Ylöjärven]] alueella joukkoliikenteen viranomaisena toimii [[Tampereen seudun joukkoliikenne]]. Vuonna 2013 sisäisestä joukkoliikenteestä vastasi 71-prosenttisesti liikennelaitos [[Tampereen Kaupunkiliikenne]].<ref name="tila40"/> Kaupungissa toimi myös [[johdinautoTampereen johdinautoliikenne|johdinautoliikenne]]liikenne vuosina 1948–1976.<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://www.raitio.org/trolley/tampere/tpelinja.htm nimeke| Nimeke = Johdinautokaupunki Tampere 1948–1976|julkaisu=www.raitio.org|viitattu=4.9.2016}}</ref>
 
Bussiliikenteen lisäksi [[Tampereen raitioliikenne|Tampereelle on rakenteilla pikaraitiotie[[Tampereen raitioliikenne|raitiotie]], jonka liikennöinti aloitetaan arviolta vuoden 2021 elokuussa.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.tampere.fi/liikenne-ja-kadut/liikenne-ja-katusuunnittelu/raitiotie/hankkeen-aikataulu.html nimeke| Nimeke =Kehitysvaihe|julkaisu=www.tampere.fi|viitattu=27.3.2016 }}</ref> Tampereen kaupunginvaltuusto päätti rakentamisesta marraskuussa 2016 ja ensimmäisen vaiheen rakennustyöt alkoivat vuonna 2017.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.iltalehti.fi/uutiset/201611070224928_uu.shtml nimeke| Nimeke =Nyt se on päätetty: Raitiovaunut tulevat Tampereelle – kaupunkiin rakennetaan raitiotie|viitattu=2016-11-07 }}</ref> Lähijunaliikettä[[Tampereen seudun lähijunaliikenne]] kattaa [[Nokia]]n ja [[Toijala]]n välisen osuuden, ja sitä yritetään parantaakehittää liikennejärjestelmän toimivuutta ja palvelutasoa lisäämällä, sekä panostamalla lippujärjestelmään ja liikennöintiin.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.tampereenseutu.fi/site/assets/files/4232/lahijunaliikenteen_kehittamisselvitys_2012.pdf nimeke| Nimeke =Lähijunaliikenteen kehittämisselvitys|julkaisumuoto=pdf|viitattu=25.12.2016}}</ref>
 
=== MaaliikenneTieliikenne ===
Tampere sijaitsee liikenteellisesti keskeisessä paikassa eteläistä Suomea ja sieltä on lyhyt matka moniin muihin kaupunkeihin. Kaupunkia kiertää [[Tampereen kehätie|kehätie]], jota pitkin kulkevat muun muassa valtatiet [[Valtatie 3|3]] ja [[Valtatie 9|9]]. [[Paasikiven–Kekkosentie]] ([[valtatie 12]]) alittaa Tampereen keskustan [[Rantatunneli|tunnelissa]]. Muita keskustan merkittävimpiä sisääntuloväyliä ovat Vaasantie ([[kantatie 65]]), Nokian moottoritie (valtatie 12), [[Teiskontie]] (valtatie 12) ja Valtatien 3 jatke (yhdystie 3495).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tampere.fi/tiedostot/s/bnwdVHiDr/Sisaantulovaylien_liikennetarkastelu2016.pdf| Nimeke = Tampereen kantakaupungin sisääntuloväylien liikennetarkastelu| Tiedostomuoto = pdf| Ajankohta = 6/2016| Julkaisija = Tampereen kaupunki| Viitattu = 6.1.2017 }}</ref> Valtatie 3:sta pitkin kulkee Helsinkiin Suomen pisin [[moottoritie]]. Tampereella on myös Suomen ainoa nelitasoinen eritasoliittymä [[Lakalaiva|Lakalaivassa]] 3-tien ja 9-tien [[Lakalaivan eritasoliittymä|risteyksessä]].<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.mattigronroos.fi/Tiet/Kt60.htm nimeke| Nimeke = Kantatie 60|julkaisu = |julkaisija = |viitattu = 25.10.2015|tekijä = Matti Grönroos|ajankohta = }}</ref>
 
▲Tampereen kaupunkiliikenteessä matkoista tehdään noin 60 prosenttia autolla. Tamperelaiset omistavat vuoden 2011 lopussa 98&nbsp;000 autoa, mikä on 15,7 prosenttia enemmän kuin vuonna 2005.<ref name="tila40">''Ympäristön tila Tampereella 2014'', s.&nbsp;40–41.</ref> Autojen määrän kasvu on lisännyt myös Tampereen liikennemääriä pääteillä ja -kaduilla.<ref name="tila43">''Ympäristön tila Tampereella 2014'', s.&nbsp;43.</ref>
Tampereelta pääsee junalla kaikkiin pääilmansuuntiin. Tampere onkin yksi Suomen vilkkaimmista rautatieliikenteen keskuksista, ja sieltä on suora junayhteys useimpiin Suomen kaupunkeihin ja matka-ajat ovat lyhyitä keskeisen sijainnin ansiosta. [[Tampereen rautatieasema|Tampereen asemalle]] saapuu ja sieltä lähtee päivittäin noin 150 junaa, joissa on vuosittain 8 miljoonaa matkustajaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tampere.fi/liitteet/k/6MdmiMB9a/Asemakeskus_kilpailuohjelma_15012014.pdf | Nimeke = Tampereen asemakeskus, kilpailuohjelma | Ajankohta = 2014 | Julkaisu = Tampere | Viitattu = 25.3.2016}}</ref>▼
 
=== Lento- ja vesiliikenneRautatieliikenne ===
▲Tampereelta pääsee junalla kaikkiin pääilmansuuntiin. Tampere onkin yksi Suomen vilkkaimmista rautatieliikenteen keskuksista, ja sieltä on suora junayhteys useimpiin Suomen kaupunkeihin ja matka-ajat ovat lyhyitä keskeisen sijainnin ansiosta. [[Tampereen rautatieasema|Tampereen asemalle]] saapuu ja sieltä lähtee päivittäin noin 150 junaa, joissa on vuosittain 8 miljoonaa matkustajaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tampere.fi/liitteet/k/6MdmiMB9a/Asemakeskus_kilpailuohjelma_15012014.pdf | Nimeke = Tampereen asemakeskus, kilpailuohjelma | Ajankohta = 2014 | Julkaisu = Tampere | Viitattu = 25.3.2016}}</ref> Tampereelta saavat alkunsa [[Tampere–Pori-rata]], [[Tampere–Seinäjoki-rata]], [[Tampere–Haapamäki-rata]] sekä [[Riihimäki–Tampere-rata]]. Lisäksi on suunniteltu kaupungin kiertävää [[Tampereen oikorata]]a, joka tarjoaisi sujuvamman kulun tavaraliikenteelle sekä lähijunayhteyden [[Tampere-Pirkkalan lentoasema|lentoasemalle]].
[[Tiedosto:Höyrylaiva Kuru.jpg|pienoiskuva|vasen|[[HL Kuru|Höyrylaiva Kuru]] ja muut sisävesihöyrylaivat olivat [[Näsijärvi|Näsijärven]] alueen tärkein kulkuneuvo 1950-luvulle saakka.]]▼
 
=== Lentoliikenne ===
Tampereen lentoliikennettä palvelee kansainvälinen [[Tampere-Pirkkalan lentoasema]]. Finavian matkustajamäärätilastossa se oli 357&nbsp;082 matkustajalla vuonna 2015 Suomen neljänneksi vilkkain lentoasema.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://dxww91gv4d0rs.cloudfront.net/file/dl/i/g2DkIw/oaQCEIvHBsfZylj6F_g_og/Matkustajatlentoasemittainsuo-fi1215.pdf | Nimeke = Matkustajat 2015 | Julkaisu = Finavia | Viitattu = 20.8.2016 }}</ref> Lentoasemalta lennetään kesäkaudella yhdeksää, talvella neljää ulkomaan reittiä. Matkustajamäärät ovat pudonneet merkittävästi 2010-luvun aikana.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tampere.fi/tiedostot/n/CB8W9rZ48/Nakoaloja_2016_Tampereen_kaupunkistrategian_toteutumisen_vuosiraportti.pdf | Nimeke = Tampereen kaupunkistrategian toteutumisen vuosiraportti | Julkaisija = Tampereen kaupunki | Selite = s. 13 | Viitattu = 20.8.2016 }}</ref> Vuonna 2017 matkustajamäärät kääntyivät taas kasvuun [[Air Baltic|Air Balticin]] avattua uuden reitin [[Riian kansainvälinen lentoasema|Riikaan]].
 
=== Vesiliikenne ===
Kesäisin Tampereelta on sisävesiliikennettä Näsijärven kautta Päijänteen vesistöön sekä Pyhäjärven kautta Hämeenlinnaan niin sanottu [[Suomen Hopealinja|Hopealinja]].
▲[[Tiedosto:Höyrylaiva Kuru.jpg|pienoiskuva|vasen|[[HL Kuru|Höyrylaiva Kuru]] ja muut sisävesihöyrylaivat olivat [[Näsijärvi|Näsijärven]] alueen tärkein kulkuneuvo 1950-luvulle saakka.]]
Sisävesiliikenteen näkökulmasta Tampere sijaitsee otollisella paikalla kahden järven välissä. [[Tampereen satama]]n muodostavat [[Laukontori]]n ja [[Mustalahden satama]]t. Kesäisin Tampereelta on sisävesiliikennettä Mustalahdesta [[Näsijärvi|Näsijärven]] kautta [[Virrat|Virroille]] ([[Runoilijan tie]]) sekä Laukontorilta [[Pyhäjärvi|Pyhäjärven]] kautta [[Hämeenlinna]]an ([[Suomen Hopealinja|Hopealinja]]).
{{clear}}
 
Rivi 412 ⟶ 417:
 
==Väestö==
[[FileTiedosto:Näsinneula view 18.jpg|thumb|Tampereen väestömäärä kasvaa nopeasti, kuvassa Näsijärven rannalle rakennettavaa uutta Ranta-Tampellan kaupunginosaa.]]
=== Väestöjakauma ===
Tampereen väkiluku oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan {{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku|Tampere}} }}<ref name="vakilukuviite" /> elokuussa 2019.
 
Tampereen väestörakenteessa näkyy kaupungin asema opiskelupaikkakuntana, sillä nuorten aikuisten määrä on selvästi suurempi kuin [[Tampereen seutukunta|seutukunnan]] muissa kunnissa. Väestöllinen [[huoltosuhde]] oli vuoden 2012 lopulla 45. Väestöstä yli 65-vuotiaita oli noin 17,3 prosenttia.<ref name="tila13"/> Naisia väestöstä on hieman yli puolet, kuten koko maassa. Väestö on melko koulutettua, ja kaksi kolmasosaa yli 15-vuotiaista on suorittanut peruskoulun jälkeisiä tutkintoja.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/tietoa-tampereesta.html nimeke| Nimeke = Tietoa Tampereesta|julkaisu = |julkaisija = Tampereen kaupunki|viitattu = 4.10.2016}}</ref>
 
Tampere on Suomen suurin yksikielisesti suomenkielinen kunta. Ruotsinkielisiä asui vuonna 2013 Tampereella 1&nbsp;172, eli heidän osuutensa Tampereen väestöstä oli noin puoli prosenttia. Kyseessä on [[Kaarina]]n jälkeen toiseksi suurin ruotsinkielisten määrällinen osuus yksikielisesti suomenkielisissä kunnissa. Kaarina ja Tampere ovat myös ainoat yksikielisesti suomenkieliset kunnat, joissa toimii erikseen ruotsinkielinen seurakunta (Kaarinan osalta [[Åbo svenska församling]]). Vuonna 1900 ruotsinkielisten osuus Tampereen väestöstä oli reilut kuusi prosenttia ja vuonna 1950 vajaat kaksi prosenttia.<ref name="tamperelainen">[https://www.tamperelainen.fi/artikkeli/44455-vaalitulos-toi-poreita-tampereen-ankkalammikkoon Tamperelainen – Vaalitulos toi poreita Tampereen ankkalammikkoon. 10.5.2011]</ref> Tampereen ruotsinkielisimmät kaupunginosat ovat perinteisesti olleet [[Kaakinmaa]] ja [[Nalkala]], joissa ruotsinkielisten osuus oli sotien välisenä aikana noin seitsemän prosenttia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www15.uta.fi/koskivoimaa/kaupunki/1918-40/kosat.html | Nimeke = Tampereen kaupunginosat | Julkaisu = Koskesta voimaa | Julkaisija =Tampereen yliopisto | Viitattu =31.3.2020}}</ref><ref name="tamperelainen"/> Ruotsinkieliset olivat vuonna 2013 vasta kolmanneksi suurin kieliryhmä, sillä venäjää puhuvia oli 2&nbsp;647. Näiden lisäksi yli tuhat ihmistä puhui vuonna 2013 arabiaa ja persiaa. Ulkomaan kansalaisia vuonna 2013 asui Tampereella 9&nbsp;122. Suurimmat kansalaisuusryhmä olivat venäläiset, virolaiset, afganistanilaiset, kiinalaiset ja irakilaiset. Kaikkiaan ulkomaalaisia oli 4,1 prosenttia ja vieraskielisiä 6,1 prosenttia Tampereen asukasluvusta. Vieraskielisiä oli vähemmän kuin muissa Suomen suurissa kaupungeissa, Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Oulussa ja Turussa.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.tampere.fi/liitteet/k/66xybe5CO/Kielet_ja_kansalaisuudet_2014.pdf nimeke| Nimeke = Toimintaympäristö – Kielet ja kansalaisuudet ||julkaisija = Tampereen kaupunki|viitattu = 4.10.2016|tekijä = |ajankohta = 2013|tiedostomuoto = pdf}}</ref>
 
===Taajamat===
Rivi 499 ⟶ 504:
Asumisväljyys on kasvanut pitkän aikaa, vaikka kasvu käytännössä pysähtyi vuoden 2008 jälkeen. Keskimääräinen asumistila oli vuoden 2012 lopussa noin 36,8 neliömetriä asukasta kohden, kun se vuonna 1970 oli noin 19,2 neliömetriä ja vuonna 1990 noin 31,8 neliömetriä. Keskimäärin asunnon asukasluku oli vuonna 2012 noin 1,8 asukasta.<ref name="tila13"/>
 
Kuntaliitto teetti 2000-luvun alussa Suomen kaupungit kattavan ilmapiiritutkimuksen, jossa Tampereella todettiin ilmenevän kokoonsa nähden vähän sosiaalista pahoinvointia.<ref>''Kuntalehti''. 2004, nro 15; artikkeli ”Kaupunki”.</ref> Taloustutkimuksen suorittamassa muuttohalukkuuskyselyssä Tampere sijoittui ensimmäiseksi vuonna 2014,<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.taloustutkimus.fi/ajankohtaista/uutiskirje/uutiskirje-3-2014/tampere-kaupungeista-edelleen-ve/ nimeke| Nimeke = Tampere kaupungeista edelleen vetovoimaisin – 30 % suomalaisista voisi ajatella muuttavansa Tampereelle|julkaisu = |julkaisija = Taloustutkimus oy|viitattu = 25.10.2015 |ajankohta = maaliskuu 2014}}</ref> samoin vuonna 2016<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.taloustutkimus.fi/ajankohtaista/?x1541726=4200648 nimeke| Nimeke =Tampere kaupungeista edelleen vetovoimaisin| julkaisija=|viitattu= }}</ref>. Saman yrityksen imagotutkimuksessa vuonna 2014 Tampere sijoittui neljänneksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.taloustutkimus.fi/ajankohtaista/uutiskirje/uutiskirje-9-2014/kaarinan-kaupunki-yha-imagotutki/ nimeke| Nimeke = Kaarinan kaupunki yhä imagotutkimuksen ykkönen|julkaisu = |julkaisija = Taloustutkimus oy|viitattu = 25.10.2015|tekijä = |ajankohta = syyskuu 2014}}</ref> Tampere sijoittui toiseksi vuonna 2014 tehdyssä Kuntabarometrissa.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.iltasanomat.fi/asuminen/art-2000000831327.html nimeke| Nimeke =Asukkaat vastasivat: Tämä on paras paikka asua Suomessa – katso topit ja flopit|julkaisu=Iltasanomat.fi|viitattu=8.3.2016|ajankohta=5.11.2014}}</ref>
 
==Koulutus==
Rivi 564 ⟶ 569:
Tiedosto:Tampere_bus_station_2011.jpg|[[Tampereen linja-autoasema]] edustaa [[funktionalismi]]a, ja sen suunnittelivat [[Bertel Strömmer]] ja [[Jaakko Laaksovirta]].<ref>Niemelä, s. 107.</ref>
Tiedosto:Suomen Pankin talo Tampere.jpg|[[Suomen Pankin talo (Tampere)|Suomen Pankin talo]] on jälleenrakennuskauden keskeisimpiä edustajia.
FileTiedosto:Kaleva Church 4.jpg|Tampereella on useita modernististia [[Reima Pietilä|Reima]] ja [[Raili Pietilä]]n suunnittelemia rakennuksia. Niistä kansainvälisestikin tunnetuin on [[Kalevan kirkko]].
Tiedosto:Orthodoxic church1.jpg|[[Ortodoksinen kirkko|Ortodoksinen]] [[Tampereen ortodoksinen kirkko|Pyhän Aleksanteri Nevskin ja Pyhän Nikolaoksen kirkko]] edustaa [[Bysantin arkkitehtuuri|uusbysanttilaista]] kirkkoarkkitehtuuria.
<ref>Niemelä, s. 145.</ref>
Rivi 589 ⟶ 594:
=== Museot ===
[[Tiedosto:Trolleybus in a museum in Tampere.jpg|pienoiskuva|[[Museokeskus Vapriikki]] on kansallisesti merkittävä museo Tampereella. Kuvan näyttelyssä Valmet/BTH-johdinauto nro 2.]]
Tampere on Suomen mittakaavassa merkittävä museokaupunki, ja esimerkiksi museologi [[Janne Vilkuna]] pitää Tamperetta Suomen parhaana museokaupunkina. Vuonna 1996 perustettua [[Museokeskus Vapriikki]]a hän pitää koko Suomen museoalan lippulaivana. Vapriikissa on useita näyttelytiloja ja museoita, ja se oli museokeskuksena Suomen ensimmäinen laatuaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/3-9243692| Nimeke = Museokeskus Vapriikki täyttää 20 vuotta | Tekijä = Jansson, Kaisu| Julkaisu = Yle Uutiset| Ajankohta = 21.10.2016| Julkaisija = Yleisradio| Viitattu = 2.11.2016 }}</ref> Vuonna 2017 Vapriikki palkittiin Vuosisadan kulttuurigaalassa Vuosisadan museona.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://museoliitto.fi/uutiset.php?aid=13064 nimeke| Nimeke =Museokeskus Vapriikki on Vuosisadan museo| julkaisija = Museoliitto| viitattu=}}</ref> Vapriikin omien näyttelyiden lisäksi siellä pitää majaansa myös [[Tampereen Kivimuseo]], [[Postimuseo]], [[Suomen jääkiekkomuseo]], [[Mediamuseo Rupriikki]] ja [[Suomen pelimuseo]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://vapriikki.fi/museo/| Nimeke = Monipuolinen museokeskus| Julkaisija = Vapriikki| Viitattu = 2.11.2016 }}</ref> Vapriikin lisäksi Tampereen kaupungin ylläpitämiä museoita ja gallerioita ovat [[Amurin työläismuseokortteli]], [[von Nottbeck|Nottbeckien suvun]] historiaan keskittyvä [[Näsilinna|Museo Milavida]], [[Tampere-talo]]ssa vuonna 2017 avattu [[Muumimuseo]], [[Sara Hildénin taidemuseo]] ja [[Tampereen taidemuseo]], jolla on Suomen toiseksi suurin taidekokoelma.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tampere.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kulttuuri/museot-ja-muu-kulttuuritarjonta.html| Nimeke = Museot ja muu kulttuuritarjonta| Julkaisija = Tampereen kaupunki| Viitattu = 2.11.2016 }}</ref> Tampereella on toiminut vuodesta 1998 lähtien myös [[Vakoilumuseo]], joka oli tiettävästi maailman ensimmäinen vakoiluun erikoistunut museo.<ref>[https://www.tamperelainen.fi/artikkeli/113436-tuhkakuppiin-piilotettu-lahetin-paljasti-liikesalaisuudet Tuhkakuppiin piilotettu lähetin paljasti liikesalaisuudet]</ref>
 
Vuoden 2013 museotilastojen mukaan Museokeskus Vapriikki oli Suomen toiseksi suosituin museo [[Ateneumin taidemuseo]]n jälkeen. Vapriikissa oli tuolloin 188&nbsp;527 kävijää.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.tapahtumatoimisto.com/fi/uutiset/vapriikki-nousi-suomen-toiseksi-suosituimmaksi-museoksi| Nimeke = Vapriikki nousi Suomen toiseksi suosituimmaksi museoksi| Julkaisija = Tapahtumatoimisto| Viitattu = 2.11.2016 }}</ref> Vuonna 2015 Vapriikkiin tehtiin 101&nbsp;284 vierailua, ja se oli vasta kahdeksanneksi suosituin museo.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Liukkonen, Eija & Niemelä, Anu & Sainio, Tapani (toim.)| Nimeke = Museotilasto 2015| Vuosi = 2015| Sivu = 18| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Museovirasto| www = https://www.museotilasto.fi/tiedostot/museovirasto/files/Museotilasto_2015.pdf| Tiedostomuoto = pdf| Viitattu = 2.11.2016}}</ref> Tampereen taidemuseossa oli 62&nbsp;359 kävijää, Työväenmuseo Werstaassa 44&nbsp;684 kävijää, [[Poliisimuseo]]ssa 26&nbsp;101 kävijää ja Sara Hildénin taidemuseossa 24&nbsp;470 kävijää.<ref>{{Verkkoviite|Osoite = https://www.museotilasto.fi/statistics |Nimeke =Tilastohaku|Julkaisu=Museotilasto.fi|Julkaisija=Museovirasto|Viitattu=2.11.2016}}</ref> Museoliiton alustavien tietojen mukaan Vapriikki oli vuonna 2017 Suomen neljänneksi suosituin museo; ainoana Helsingin ulkopuolisena museona viiden kärjessä.<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.tamperelainen.fi/artikkeli/607036-vapriikki-sijoittui-hienosti-myos-muumimuseolla-meni-lujaa-suomen-museoissa-tehtiin nimeke| Nimeke =Vapriikki sijoittui hienosti, myös Muumimuseolla meni lujaa! – Suomen museoissa tehtiin uusi käyntiennä| julkaisija =Tamperelainen| viitattu=}}</ref>
 
=== Kulttuurintekijöitä ja Tampere fiktiossa ===
Rivi 636 ⟶ 641:
=== Liikuntapaikkoja ===
 
Tampereella on runsaasti ulkoiluun sopivia alueita ja reittejä, palloilu- ja urheilukenttiä, uimarantoja, luistelukenttiä ja lumisina talvina runsas latuverkosto. Sisäliikuntaan on seuroilla mahdollisuus varata vuoroja muun muassa [[Tampereen Messu- ja Urheilukeskus|Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseen]], jäähalleihin, Nääshalliin, [[Tampereen stadion]]ille Ratinaan, [[Tesoman palloiluhalli]]in, [[Hervannan seurakunta- ja vapaa-aikakeskus|Hervannan vapaa-aikakeskukseen]] ja moneen muuhun sisäliikuntatilaan. Neljä uimahallia ja Nääshalli ovat myös yksittäisten kuntoilijoiden käytettävissä.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.tampere.fi/liikunta nimeke| Nimeke =Liikunta-verkkosivut| julkaisija=Tampereen kaupunki|viitattu= }}</ref>
 
== Ystävyyskaupungit ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Tampere”