Ero sivun ”Lääkärinvala” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Merkkaus: 2017 source edit |
||
Rivi 14:
== Historia ==
Kun ammattikunnat ja killat alkoivat [[keskiaika|keskiajalla]] kehittyä voimakkaasti, lääkärinammatin ongelmaksi muodostuivat erilaiset puoskarit. {{Lähde}} Ongelman ratkaisemiseksi Englannin kuningas [[Henrik VIII]] antoi [[Lontoo]]n lääkäreille oikeudet valvoa lääkärikuntaa ja myöntää lääkärinoikeuksia vuonna 1518. Vastaavan oikeuden antoi [[Ruotsi]]n kuningatar Kristina alueensa lääkäreille, jotka perustivat [[Tukholma]]ssa toimineen Collegium Medicumin. Kun Suomi liitettiin [[Venäjä]]än autonomisena suuriruhtinaskuntana, maahan perustettiin useimpien Ruotsin instituutioiden vastineet. Suomen Collegium Medicum aloitti toiminnan [[Suomen suuriruhtinaskunta|Suomen suuriruhtinaskunnassa]] vuonna 1811, jolloin lääkärin ammatinharjoittamisen edellytykseksi asetettiin tutkinnon lisäksi lääkärinvalan vannominen. Maailman Lääkäriliitto (WMA) hyväksyi vuonna 1949 oman eettisen ohjeistonsa, Geneven julistuksen.
Suomessa lääkärinvalan vannomisen perinne [[1970-luku | 1970-]] ja [[1980-luku | 1980-luvuilla]] vähitellen kuihtui, eikä vuonna 1994 hyväksytyssä ''Laissa terveydenhuollon ammattihenkilöistä'' [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940559 (1994/559)] lääkäreiltä enää edellytetty valaa. [[Suomen Lääkäriliitto]] piti kuitenkin tärkeänä sitoutumista lääkärin etiikkaan, ja sopi lääketieteellisten tiedekuntien kanssa, että lääkärit vannovat valmistumisen yhteydessä vapaaehtoisen valan. Lääkäriliiton valtuuskunta hyväksyi tällöin yllä olevan uuden valakaavan.<ref>Suomen Lääkäriliitto (2005). ''Lääkärin etiikka''. 6. painos, ISBN 951-9433-49-X</ref>
| |||