Ero sivun ”Lento-osasto Kuhlmey” versioiden välillä

Hyökkäyksen alettua 9. kesäkuuta 1944 [[Carl Gustaf Emil Mannerheim|marsalkka Mannerheim]] pyysi [[natsi-Saksa|Saksalta]] lisäapua. [[Adolf Hitler]] lähetti osaston [[Suomi|Suomeen]] 12. kesäkuuta. Se saapui [[Immolan lentokenttä|Immolan lentokentälle]] 17. kesäkuuta, jonka jälkeen kenttä oli kokonaan osaston käytössä. Osasto teki 1&nbsp;242 taistelulentoa ja pudotti 577 tonnia pommeja.<ref>http://www.raja.fi/rvl/k-sr/home.nsf/pages/7FD2428D777510FCC2256FF1003AC2A1?opendocument Immolan alueen historiaa. (viitattu 1.8.2012)</ref> Se väitti tuhonneensa 151 vihollisen konetta, väittija tuhonneensa "vähintään"“vähintään” 200 [[panssarivaunu]]a sekä kymmeniä siltoja ja huoltokuljetuksia <ref name=":0" />. Taisteluissa kuoli 23 osaston lentäjää kuoli ja 24 haavoittui taisteluissa. Osasto menetti taistelutoiminnassa 27 konetta (yhteensä 41, jos lasketaan mukaan elokuun alkuun asti jääneen osaston tappiot sekä onnettomuuksissa menetetyt huomoidenkoneet). [[Suomen ilmavoimat|Suomen ilmavoimien]] lisänä osasto kaksinkertaisti hävittäjävahvuuden [[Karjalankannas|Karjalankannaksella]] ja auttoi siten haastamaan [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] [[ilmaherruus|ilmaherruuden]]. Immolassa olonsa aikana osasto teki myös muutaman sotalennon [[Viro]]on [[Narva]]n rintamalle.

Venäläistutkijoiden tekemät yleiset tutkimukset ilmahyökkäysten vaikutuksista eri rintamayhteenotoissa olivat antaneet syyn suhtautua Osasto Kuhlmeyn väitteisiin eteenkin panssarivaunujen tuhoamisista hyvinkin kriittisesti. Nämät kriittiset tutkimukset, koottuna sekä itä- että länsirintamalta, ovat osoittaneet, että maataisteluosastojen väitteetesittämät luvut tuhotuista vihollisen panssarivaunumääristä paljastuivat kriittisissä tutkimuksissaovat vahvasti liioitelluiksiliioiteltuja. On esitetty kriittinen arvio, että vain 2&nbsp;% itärintaman panssarivaunujen tuhoutumisista aiheutui ilmahyökkäyksistä. Lentäjien väitteiden ja todellisuudessa ilmahyökkäyksissä tuhottujen panssarivaunujen määrän välillä näyttää olleen valtava kuilu. EsimNiinpä Luftwaffe onnistui [[Kurskin taistelu|Kurskissa]] 1943 onnistui tuhoamaan vain 40-10040–100 vihollispanssaria 27 &nbsp;000 sotalennolla ja mm. puna-armeijan 1. panssariarmeijan tappioista vain 1.,6&nbsp;% johtui Luftwaffen ilmaiskuista. Osasto Kuhlmey suoritti Kannaksella vain 1/10 Luftwaffen Kurskin hyökkäyksen lentomääristä (2&nbsp;690). <ref>http://www.operationbarbarossa.net/combat-aircraft-versus-armour-in-wwii/</ref>

Osasto Kuhlmeyhin kuuluneen hävittäjäosaston (Stab./JG54, 4./JG54 ja 5./JG54) ilmavoittoväitteistä (n. 120) on osaston toimintaan perehtynyt Hannu Valtonen todennut vuonna 1997:

"{{Sitaatti|Uudempi tutkimus tulee luultavasti suhtautumaan ilmavoittoilmoituksiin jakamalla luvuin noin kolmella."}}

Neuvostoarkistojen perusteella esim.esimerkiksi 9.6-30.–30.6.441944 Leningradin Rintaman tappiot olivat: 89 hävittäjien pudottamaa, 35 ilmatorjunnan pudottamaa ja 36 kadonnutta. Itämeren Laivaston Ilmavoimien tappiot olivat 48 lentokonetta, mutta käsittääluku sisältää kesäkuun lisäksi myös heinäkuun ja Baltian alueella tapahtuneet menetykset. Suomalaisten lentäjien ja Osasto Kuhlmeyn lentäjien ilmavoittoväitteet ajalta 9.-306.–30.6.441944 olivat sen sijaan 397. Hävittäjälentäjien ilmavoittoväitteet olivat varsin tyyppillisesti 22–3-3 suuremmat kuin mitä pudotuksiakertaiset oikeastitodellisiin oliverrattuna.

Neuvostoarkistojen avautuminen 2010-luvulla ei ole ainoastaan varmistanut Osasto Kuhlmeyn raportoiman pommitustoiminnan vihollisen selustassa oikeaksi, vaan se on ylittänyt Suomessa aikaisemmin tehdyt arviot sen aikaansaamista tuhoista. Näitä tietoja ei ollut aikaisemmin varmistettavissa mm.esimerkiksi venäläisten reservien ja rintamalle toimituksen alaisissa kolonnissa tuhottujen panssarivaunujen osalta, jotkajoita eivätei olleet vieläollut merkitty taisteluvahvuuteen. TätenSiten Osasto Kuhlmeyn tuki Kannaksen torjuntataisteluissa sentorjuntataisteluihin viiden viikon komennuskauden aikana voidaan todeta erityisen merkittäväksi.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://www.youtube.com/watch?v=oR4UWY9zJ4s|nimeke=Lento-osasto Kuhlmey - Tuntematon ratkaisija|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref> Pääosa osastosta poistui Suomesta 23. heinäkuuta, mutta I/SG 5 jäi maahan 13. elokuuta asti.