Ero sivun ”Ensimmäinen maailmansota” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 77.246.197.131) ja palautettiin versio 19147626, jonka on tehnyt RandomGuy2018: Voi olla, mutta ei sovi tähän kohtaan.
Merkkaus: Palautettu manuaalisesti aiempaan versioon
Rivi 47:
== Sodan alku ==
{{Pääartikkeli|[[Sarajevon laukaukset]]|[[Heinäkuun kriisi]]}}
Ensimmäinen maailmansota lähti käyntiin ketjureaktiona, jonka pani alulle Itävallan kruununprinssin [[Frans Ferdinand]]in ja hänen vaimonsa [[Sophie von Chotek|Sophien]] murha 28. kesäkuuta 1914 [[Sarajevo]]ssa, Itävalta-Unkariin liitetyssä [[Bosnia]]ssa. Bosnian kiihkoserbit halusivat liittyä Serbiaan ja toteuttivat tätä pyrkimystä poliittisen murhan avulla. Kansallismielisen serbien salaseuran jäsen heitti kohti kruununprinssin saattuetta pommin, joka räjähti, mutta ei haavoittanut Ferdinandia. Muutama tunti myöhemmin [[Musta käsi]] -salaseuraan kuulunut nuori mies nimeltään [[Gavrilo Princip]] tappoi kruununprinssin ja hänen puolisonsa. He elivät jonkunjonkin aikaa laukausten jälkeen, mutta kuolivat pian. Serbian uskottiin tukeneen Musta käsi -salaseuraa. Kruununprinssin murha oli järkyttävä tragedia. Koska Itävalta-Unkari halusi palauttaa arvovaltaansa Balkanin alueella, se antoi Serbialle listan vaatimuksista, jotka oli tarkoituksellisesti muotoiltu niin, että Serbia ei voisi suostua niihin. Jos Serbia ei suostuisi julistaisi Itävalta-Unkari sodan.<ref>Prior & Wilson, s. 33</ref> Serbia myöntyi pitkälle suostuen yhdeksään kymmenestä vaatimuksesta,<ref>Lukion horisontti: Kriisien ja muutosten aika</ref> mutta ei halunnut, että Itävalta-Unkari ulottaisi poliisitutkimuksensa Serbian alueelle. Tämä uhkasi Serbian mielestä maan itsemääräämisoikeutta. Lopulta Itävalta-Unkari julisti sodan Serbialle 28. heinäkuuta 1914.
 
Venäjä pyrki lisäämään vaikutusvaltaansa Balkanilla ja tuki sen takia slaavilaista Serbiaa Itävalta-Unkaria vastaan. Saksa puolestaan tuki Itävalta-Unkaria Venäjää vastaan. Venäjä suoritti liikekannallepanon 30. heinäkuuta Serbian tukemiseksi. Saksa tulkitsi Venäjän liikekannallepanon uhaksi ja julisti Venäjälle sodan 1. elokuuta.<ref>Prior & Wilson, s. 10</ref>